Virkistävä kasvonaamio

En ole oikeastaan koskaan käyttänyt kasvonaamioita - mitä nyt muutamia testereitä joskus vuosia sitten hyvin, hyvin skeptisenä. Olen aina ollut jostain syystä vähän sitä mieltä, että naamiot, kurkut silmillä ynnä muut toimenpiteet ovat humpuukia.

Talven jälkeen kevään auringossa paljastuva eloton, kalpea ja väsynyt iho oli kuitenkin mielestäni niin ankean näköinen, että halusin edes yrittää tehdä sille jotain. Tutkiskelin hieman asiaa ja kaivelin netistä muutamia vinkkejä, joiden pohjalta tein itselleni naamion. Naamioita on monenlaisia, itse halusin nimenomaan kosteuttavan ja virkistävän.

Luonnonjugurtin sanotaan puhdistavan, rauhoittavan ja ravitsevan ihoa. Kurkku puolestaan elvyttää, kosteuttaa ja poistaa turvotusta sekä vaalentaa tummia silmänalusia ja supistaa ihohuokosia. Hunaja kosteuttaa, puhdistaa, elvyttää ja ravitsee ihoa. Hunajan vaikutusta voisi tehostaa saunalla, mutta en usko tämän naamion muuten soveltuvan saunakäyttöön, koska se on varsin vetinen. Appelsiinin mehusta iho saa elvyttävää C-vitamiinia.  

Virkistävä kasvonaamio
n. 0,5 dl luonnonjugurttia
puolikkaan appelsiinin puristettu mehu
n. 2 rkl hunajaa

kurkunviipaleet silmille

Puristin appelsiinin käsin jugurtin joukkoon, lisäsin hunajaa ja sekoitin nopeasti haarukalla, jotta hunajakin varmasti sekoittuu joukkoon. Naamiosta tuli varsin löysää, kenties sitä kannattaisi sakeuttaa esimerkiksi tapiokajauholla tai muulla vastaavalla. Levitin naamion puhtaalle iholle, parhaimmaksi välineeksi osoittautui Ecotoolsin litteähkö ja leveä luomivärisivellin. Laitoin herätyskellon soimaan 15 minuutin kuluttua, asetin kurkkuviipaleet silmille ja kävin sohvalle selälleni tarkoituksena rauhoittua hiljaisuudessa tuon 15 minuutin ajan.

Rauhoittumishetkeni alkoikin varsin hienosti ja kurkunviipaleet tuntuivat silmillä todella hyvältä. Olin varsin rauhallisessa olotilassa ja haaveilin omiani, kun ajatukseni keskeytti keittiöstä kuuluva kirkasääninen ”mmaaauuuuh” ”mmmuuuuuh”. Rakas seitsemänvuotias pojanpullukkamme (kissa) päätti ruveta tässä vaiheessa valittamaan elämänsä epäkohdista kovaäänisesti. Kuuntelin huutoa loput 15 minuutin lepohetkestäni – en enää niin kovin tyytyväisessä olotilassa.

15 minuutin kuluttua pesin naamion pois ja hieroin ihoa vielä kurkunpalalla. Turvotus silmien alta oli hävinnyt kokonaan ja iho tuntui ihan hyvältä mutta en ainakaan vielä ole mitään suurta muutosta ihossa huomannut. Parin tunnin jälkeen voi sanoa, että iho ainakin tuntuu virkistyneeltä ja värikin näyttää hieman tasaisemmalta, kenties säännöllisessä käytössä näkisi isompiakin eroja. Olo ainakin tuntuu virkistyneeltä ja rauhoittuneeltakin, huolimatta hiljaisen hetken ikävästi keskeyttäneestä kissanrontista.

Yleisesti ottaen naamiot ovat varmasti ihan hyvä lisä ihonhoitoon. Naamioita kannattaisi ilmeisesti (naamiotyypistä riippuen) käyttää viikoittain, pikanaamioita vaikka useamminkin. Itse en usko tarvitsevani erikseen kuorivaa tai puhdistavaa naamiota, käytän merisuolaa ihon kuorintaan kerran viikossa tai kahdessa ja se varmaan riittää hyvin. Liika puhdistaminen voi kuitenkin aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin hyvää. Mutta joku kosteuttava ja virkistävä naamio voisi olla varsin hyvä vaihtoehto, tällä kertaa käyttämääni voisin jalostaa vielä hieman lisää. C-vitamiinin uskoisin tehokkaammaksi c-vitamiinivoiteena tai seerumina, jollaisen aionkin kehitellä kunhan ratkaisen muutaman käytännön ongelman. Kurkku on sen sijaan varsin käyttökelpoista tavaraa naamioksi, jugurtista en vielä ole ihan varma. Täytynee tutkiskella lisää näitä vaihtoehtoisia ruoka-aineita, joita naamioon voisi käyttää. Öljypohjaista naamiota en välttämättä halua, koska sitten en saa enää kosteusvoidetta imeytymää ihoon - tosin kerran viikossa tai kahdessa käytettynä öljystä voi olla ennemminkin hyötyä kuin haittaa. Täytynee testailla.