Paketteja, paketteja

Eilen sain myös Saippuapajan paketin kotiin, joten ryhdyin tietysti heti keittiöhommiin. Saippuapajalta tuli siis mehiläisvahaa ja mangovoita.  Karitevoita minulla oli ennestään, samoin manteliöljyä. Pienestä tuoksukaupasta tuli jo aiemmin babassuöljyä, kaakaovoita, aprikoosinkivi-, makadamiapähkinä-, hampunsiemen- ja avokadoöljyä, Gracefruitin tuoksut Tropical ja Tangerine sekä 5-fold appelsiinin eteeristä öljyä.

Karitevoi (ylhäällä oikealla) on koostumukseltaan pehmeää, mutta hyvin rasvaista ja aika heikosti imeytyvää. Mangovoi (keskellä) muistuttaa sitä hyvin paljon, mutta imeytyy kuitenkin jonkin verran paremmin. Kaakaovoi (ylhäällä vasemmalla) puolestaan on todella kovaa, mutta imeytyy kyllä ihoon kunhan sen saa ensin pehmennettyä. Tuoksultaan se on ihanan, makean kaakaoinen. Babassuöljy (keskellä oikealla) on täysin erilaista näihin kolmeen verrattuna. Se on todella, todella pehmeää ja imeytyy ihoon huomattavasti nopeammin kuin mikään edellisistä. Babassuöljy taitaakin nousta henkilökohtaiseksi suosikiksi näistä aineista. Mehiläisvaha (keskellä vasemmalla) on hunajaisen tuoksuista (yllättäen), kovaa vahaa jota käytän varmaan lähinnä huulirasvoissa tai vastaavissa. Se tuntuu jähmettävän voiteen aika nopeasti.

Manteliöljyä (alhaalla oikealla) olen käyttänyt jo jonkin aikaa. Se on mielestäni ihan hyvä perusöljy, mutta paksu ja imeytyy aika hitaasti. Aprikoosinkiviöljy (alhaalla keskellä) on paljon kevyempää ja imeytyy paremmin. Makadamiapähkinäöljy (alhaalla toinen vasemmalta) on myös paksua, mutta imeytyy kuitenkin paremmin kuin manteliöljy. Avokadoöljy (alhaalla neljäs vasemmalta) puolestaan on myös kevyen tuntuinen öljy, tosin hieman paksumpi kuin aprikoosinkiviöljy. Hampunsiemenöljy (alhaalla vasemmalla) tuntuu imeytyvän hyvin, mutta tuoksu on melko vahva (enkä pidä siitä) joten en todennäköisesti tule tätä usein käyttämään. Lisäksi kävin vielä tänään ostamassa Julia Lawlessin rypälekiviöljyä ja jojobaöljyä, ne eivät päässeet tällä kertaa kuvaan. Kerron niistäkin enemmän sitten kun olen niitä vähän tutkiskellut.

Appelsiinin eteerisen öljyn tuoksu on ehkä ihan aavistuksen kitkerämpi kuin oikean appelsiinin, mutta hyvin lähellä oikeaa. Tämä 5-fold pitäisi kuitenkin olla hedelmäisempi kuin tavallinen eteerinen öljy, koska eteerinen öljy on vielä tiivistetty ja tislattu useampaan kertaan. Kuulemma perinteinen eteerinen appelsiiniöljy tuoksuu enemmänkin appelsiinin kuorille, siksi valitsin tämän.

Tangerine ja Tropical –tuoksut ovat ihanan hedelmäisiä, kirpeitä, kerrassaan syötäviä. Olen ravannut pakettien tultua nuuhkimassa niitä vähän väliä. Tuoksunäytteinä sain myös GF:n Jasmiinia, joka vaati hieman totuttelua sekä GF:n Sunshine fruits –tuoksua. Se on hyvin sitruunainen, saattaisi käydä johonkin yhdistelmään mietona vivahteena. Ennestään minulla on jo GF:n Neilikka ja Moonlight. E-vitamiiniöljy on säilöntäaine.

Nyt kun pääsin vähän räpeltämään ja kokeilemaan näiden koostumusta ja imeytymiskykyä pystyin myös hahmottelemaan vartalovoin reseptiä vähän tarkemmin. Olin jo pohtinut huulirasvan tekoa, joten hankin pari pientä purnukkaa myös tätä varten. Hetken mielijohteesta päätin valmistaa vartalovoin ja huulirasvan lisäksi myös kiinteän parfyymin eli tuoksupalan, kuten itse sitä jostain syystä mieluummin nimitän. Näistä siis luvassa ihan tässä lähipäivinä ohjeet arviointeineen, otin myös kuvia tällä kertaa!

Tässä vielä hieman esimakua: kuva kaikista eilen valmistamistani voiteista omissa purnukoissaan. Kokonaisuudessaan tähän meni aikaa ehkä 2 - 3 tuntia, josta suuri osa on odottelua. Lasipurkeissa on vartalovoita, vasemmalla vaahdottamaton ja oikealla vaahdotettu versio. Sydämenmuotoiset palat ovat tuoksupaloja, silikoninen jääpalamuotti toimi tässä varsin mainiosti! Pyöreässä purkissa on sitten huulirasva. Nuo pienet purkit löysin Paperikuusta, lasten koulutarvikeosastolta. Eivätkö ole söpöjä?

Tämä harrastus tuntuu tempaisevan aika perusteellisesti mukaansa. Tarkoituksena oli vain etsiä se omalle iholle sopiva kosteusvoideresepti tai vaihtoehtoisesti sitten pelkkä öljy, tehdä sitä kerran – pari kuukaudessa ja jättää homma siihen, mutta käytännössä olen tainnut menettää pikkusormen jälkeen molemmat kädet käsivarsineen. Emulsiovoiteen tekoahan olen jo miettinyt, mutta nyt tekisi mieli kokeilla myös shampoon, hoitoaineen ja saippuan valmistusta. Jostain syystä ajatus palashampoosta on valloittanut minut ihan kokonaan. Todennäköisesti kokeilen nyt alkuun näitä voiteita ja emulsiovoiteita, saippuaa ehkä sitten myöhemmin. Siinä on kuitenkin omat kommervenkkinsä. Mutta voi, kuinka kauniita ne ovat! Katsokaa vaikka kaikkia ihania blogeja ja saippuakauppoja, googlettamalla kyllä löytyy..

Tämä innostus tarkoittaa tietysti tarvikevalikoiman laajentamista, pitää hankkia ainakin tarkka ja luotettava vaaka sekä lisää kattiloita, kippoja ja kuppeja. Sekä joku jättisuuri laatikko ja pakasterasioita noille raaka-aineille. Voi voi, taitaa olla niin, että käsivarsien myötä olen hulahtanut tähän soppaan varpaita myöten! Kumma juttu on myös se, että vaikka tähänkin voidetouhuun saattaa mennä huomaamatta lähes koko ilta, olen sen jälkeen aina hirveän rentoutunut ja hyvällä tuulella.

Saippuasta innostuneena ostin muuten Vihreän kosmetiikan Hunaja-Laventeli –saippuan, koska jostain lueskelin että tällainen saippua saattaisi olla parempi kuivalle iholle. Tätä saippuaa en kyllä tuolta nettisivuilta enää löytänyt, ostin sen yhdestä luomukaupasta. En ota sitä vielä käyttöön, testaan ensin tuon voiteen vaikutuksen suihkugeelipesun jälkeen ja sitten että vaikuttaako se saippuan vaihto asiaan jotenkin. Nyt on siis viimeisen parin päivän aikana kutittanut erityisesti olkapäitä aika paljon, pelkkä öljy ei enää ole vaihtoehto..

Kahvikuorintavoide 21.11.2011

Ainekset:                                                                                                            

Kahvikuorintavoide

0,5 dl hienoa sokeria

0,5 dl kahvinporoja (käyttämättömiä)

2 tl leivontakaakaojauhetta

30 g manteliöljyä

30 g karitevoi-jojobaöljyseosta (n. ¼ jojobaöljyä ja ¾ karitevoita)

Valmistusaika: n. 15-20 minuuttia

Äitini osti minulle joskus lapista ruusun tuoksuista kuorintavoidetta, jossa oli mukana jojobaöljyä. En tiedä, mitä ihoa kuorivat murut olivat, mutta pehmeämpää kuin sokeri ja muistaakseni valkoista, kenties kookoshiutaleita tai jotain vastaavaa. Tämä kuorintavoide oli siitä ihanaa, että jojobaöljy kosteutti samalla kun muruset kuorivat ihon pehmeäksi. Suihkun jälkeen ei tarvinnut välttämättä edes lisätä kosteusvoidetta. Koska minulla nyt oli kaapissa vain hyvin vähän pari vuotta vanhaa Garnierin Bodytonic vartalonkuorintavoidetta, jota en ole syystä tai toisesta saanut heitettyä pois, päätin valmistaa kuorintavoiteen itse.

Tutkiskelin hetkisen erilaisia vartalonkuorintavoiteiden ohjeita ja kaappien sisältöä ja päädyin mukailemaan Hellusen kahvikuorintavoiteen ohjetta. Halusin voiteesta kiinteämpää rasvaisempaa kuin pelkkää öljyä käyttämällä, joten päätin käyttää jämät vaahdotetusta karitesta, jonka valmistin muutama viikko sitten. Näin sain mukaan myös hieman jojobaöljyä, joka on käsittääkseni hoitavampaa kuin manteliöljy. Tosin jojobaöljyn määrä jäi melko vähäiseksi, alle 10 millilitraan. Kookoshiutaleita minulla ei ollut, joten ne jäivät pois. Halusin myös valmistaa kuorintavoidetta huomattavasti pienemmän määrän, koska kuorin ihoani ehkä kerran kuussa tai kahdessa, jos niinkään usein.

Vaahdotettu karite oli jo kiinteässä muodossa, joten se täytyi ensin sulattaa uudestaan (liedellä 1-tasolla). Sulaan seokseen lisäsin n. 30 g manteliöljyä. Näin ollen aineita oli yhteensä reilu puoli desilitraa (n. 60 ml jojobaöljyä = 50 g meidän keittiövaa’an mukaan). Annoin seoksen jäähtyä kylmässä vesihauteessa kymmenisen minuuttia. Tällä välin sekoitin kuivat aineet keskenään. Joissakin ohjeissa on kehotettu käyttämään pehmenneitä (käytettyjä) kahvinporoja, mutta en tiedä onko tällä käytännössä merkitystä jos kuorintavoide saa seistä hetken aikaa. Imeytyyhän öljykin kahvinporoihin ja pehmentää ne uskoakseni ihan yhtä pehmeiksi. Lisäsin kuivat aineet öljyseokseen, kun se tuntui käteen viileältä. Sekoitin seoksen tasaiseksi ja annoin seistä jääkaapissa n. 20 minuuttia. Tämä oli virhe, koska jääkaapista otettuani voide oli ihan kivikovaa. Onneksi voide kuitenkin pehmeni melko nopeasti lämmetessään suihkun lattialla.

Kuorinnan tein suihkun päätteeksi kun iho oli ehtinyt lämmetä ja pehmetä mielestäni riittävästi. Kuorintavoide tuntui miellyttävän rakeiselta iholla, juuri sopivan karkealta vartalon kuorintaan. Öljyt ja karitevoi jäivät ihon pintaan juuri sillä tavoin kuin ajattelin, suojaten ja kosteuttaen, mutta kevyemmin kuin pyyhekuivalle iholle laitettuna. Kahvin tuoksu oli melko voimakas ja jäi iholle vielä pitkäksi aikaa suihkun jälkeen. Kuorinnan jälkeen ei välttämättä tarvitse lisätä kosteusvoidetta, mutta laitoin kuitenkin hieman manteliöljyä, ettei iho varmasti kutise myöhemminkään. Iho tuntui miellyttävän pehmeältä, juuri siltä miltä kuorinnan jälkeen pitääkin tuntua. Illalla olkapäitä hieman kutitti, tämä johtunee siitä että käytin öljyä huomattavasti vähemmän kuin edellisenä iltana ja toisekseen laitoin öljyä märälle, en pyyhekuivalle iholle. Kutinaa ei kuitenkaan ollut paljoa, joten sipaisin olkapäihin hieman voidetta eivätkä ne häirinneet sen enempää. Kahvin tuoksu oli kevyenä iholla vielä nukkumaan mennessä, vaikka jätin suihkun ja nukkumaan menon väliin öljylle aikaa imeytyä pari tuntia.

Seuraavana päivänä tuoksua ei enää tuntunut, mutta iho tuntui edelleen hyvin pehmeältä. Kutinaa ei ollut olkapäissä eikä muuallakaan. Olen todella tyytyväinen tähän hetken mielijohteeseen. Purkkiin jäi vielä jämät, jotka voin käyttää myöhemmin jos ne ovat vielä käyttökunnossa. Seuraavalla kerralla vähennän kuitenkin karitevoin määrää (tai jätän kokonaan pois) ja vaihdan mahdollisesti öljyn johonkin muuhun, kenties jojobaan. Iho nimittäin kaipaisi hieman enemmän hoitoa ja kosteutusta, eikä öljyisen kuorinnan jälkeen märälle iholle levitetty öljy tunnu imeytyvän riittävän hyvin. Toki karitevoi saattaa vaikeuttaa sitä imeytymistä.

Mielestäni tämä kuorinta teki ihon kauniin näköiseksi (siinä missä muutkin kuorinnat, kunhan muistaa kosteuttaa). Ihon väri näyttää tasaisemmalta ja pari tuntia imeydyttyään öljy saa ihon ”hohtamaan”, iho näyttää terveeltä ja kosteutetulta mutta ei yhtään rasvaiselta. Jos haluan näyttää erityisen hyvältä jossakin juhlissa tai muuten vaan, niin teen kuorinnan yleensä edellisenä iltana tai mieluummin samana aamuna, jos vain suinkin aikaa riittää. Toiset ovat sitä mieltä, ettei kuivaihoisen pitäisi tehdä kuorintaa ollenkaan, mutta itse koen että silloin tällöin tehtynä se auttaa kosteusvoidetta (tai öljyä) imeytymään paremmin.

Kuorintavoiteeseen voi periaatteessa käyttää mitä tahansa kasviöljyä, esimerkiksi oliiviöljyä, mutta kannattaa toki hieman tutkia ja etsiä se itselle paras vaihtoehto. Kahvi on miellyttävän pehmeä kuorinta-aineena, mutta antaa melko voimakkaan tuoksun. Sen sijaan voi käyttää pelkkää sokeria tai kookoshiutaleita, mahdollisesti myös kaurahiutaleita tai karkeaa kaurajauhoa. Jotkut ovat käyttäneet merisuola-öljykuorintaa akneiholle ja todenneet sen auttavan siihen. Ohjeita ja neuvoja löytyy netistä vaikka kuinka paljon, sekä blogeista että keskustelupalstoilta. Jos kiinnostusta löytyy, niin ei muuta kuin kokeilemaan, kuorintavoiteen teko on todella helppoa ja nopeaa!

Käytän muuten kosmetiikkakokkailuihini erillisiä astioita, joilla ei laiteta ruokaa. Ostin pienen ja halvan, kannellisen kattilan jostakin halpamyymälästä. En usko tarvitsevani kovinkaan laadukasta kattilaa, koska käyttämäni lämpötilat ovat niin mietoja. Lisäksi hankin silikonisen nuolijan, lasipurkkeja ja teräksisen parin desin mittakupin. Näillä pärjää jo pitkälle. Pesen astiat käytön jälkeen mahdollisimman kuumalla vedellä ja fairylla, laitan vielä sen jälkeen astianpesukoneeseen. Uskoisin, ettei niiden käytöstä ruoanlaitossa olisi välttämättä mitään haittaa tällaisten pesujen jälkeen, mutta ainakin pysyvät ruoanlaiton ja kosmetiikan tuoksut erillään. Eikä varmasti pääse mitään vahinkoja sattumaan.

Kasviöljy kosteusvoiteena

En malttanut olla kirjoittamatta eilisen kokovartaloöljyämisen seurauksista. Olo on pitkästä aikaa pehmoinen kuin persikalla, eikä kutinaakaan ole tänään ollut. En muista, että olisin millään tuotteella saanut tällaista pehmeyttä aikaiseksi, vaikka monenlaista olenkin kokeillut apteekin öljyistä ja voiteista kaupan tuotteisiin sekä omaan tekemääni voiteeseen, hintatasoltaan ja laadultaan kaikenlaista. Toki öljyä kuluu melko paljon, mutta yhtä paljon kuluisi kosteusvoidettakin. Manteliöljy on vielä siitä miellyttävä öljy, että ainakin tämä ostamani merkki on täysin hajutonta. Ainoa haittavaikutus on se, että koska olen tällaiseen olotilaan niin tottumaton, minun tekee mieli jatkuvasti hivellä ja sivellä pehmoista ihoani. Tämä voi näyttää ulkopuolisista jokseenkin kummalliselta…

Haluaisin kuitenkin mieluummin rasvata itseni kiinteämmällä voiteella ihan käyttömukavuuden kannalta. Öljy on helppokäyttöisintä suihkepullossa, mutta siinä tulee samalla sitten öljyttyä kylpyhuoneen seinät ja lattia. Kiinteänä kosteutustuote on jotenkin helpommin hallittavissa. Ensimmäisessä voidekokeilussani oli kiinteää rasvaa (karitevoita) 150 g ja juoksevaa öljyä (jojobaa) 50g. Ajattelin seuraavaan voiteeseen laittaa öljyä puolet kiinteän rasvan määrästä ja katsoa kuinka kiinteää siitä tulee. Öljyä on kuitenkin helppo lisätä voiteeseen myöhemmin, jos sen kokee tarpeelliseksi. Hellusen ohjeessa, johon jo aiemmin viittasin, öljyä oli 100 g ja kiinteitä rasvoja 120 g ja kuvasta päätellen näinkin suuresta öljymäärästä saa aikaiseksi kiinteää voidetta. Uskoisin kuitenkin, että jossain vaiheessa raja tulee vastaan eikä voiteesta tule riittävän kiinteää ilman emulgointiainetta ja koostumusta paksuntavaa ainetta.

Huomauttaisin vielä, että luonnonöljyt ja –rasvat saattavat aiheuttaa allergisia reaktioita siinä missä muutkin aineet. Karitevoista ovat saaneet reaktioita esimerkiksi lateksiallergikot, manteliöljystä (erityisesti kylmäpuristetusta) puolestaan jotkut siitepölyallergikot. Ennen kokeilua kannattaa tutkia aineen ominaisuuksia ja ihmisten kokemuksia – tietenkään kaikkea ei kannata uskoa – ja sitten tehdä oma päätös siitä, kokeileeko vai ei. Itse en onnekseni ole allerginen oikeastaan millekään, mutta testaan silti tuotteet ennen käyttöönottoa laittamalla niitä vaikkapa käsivarren sisäpuolen iholle useamman tunnin ajaksi. Tällä saan mukavasti samalla testattua tuotteen imeytyvyyden.

Päivitys 11.1.2012
Päädyin taas käyttämään suihkun jälkeen pelkkää manteliöljyä, koska raaka-aineet ovat vähän loppu. Pienestä tuoksukaupasta on paketti tulossa, mutta tällä kertaa aion käyttää hieman enemmän aikaa reseptin suunnitteluun. Manteliöljy kosteusvoiteena on edelleenkin ihana, siitä tulee varmasti yksi vaihtoehto"voide" kehittelemieni reseptien rinnalle. Tarvitsen kuitenkin käyttööni 2-3 tehokasta voidetta, jotta voin ihon tottuessa vaihtaa toiseen. Täytynee hankkia öljylle sopiva suihkepullo, koska suihkeena sitä on helpompi käyttää koko vartalolle. Tuoksuakin siihen voisi tietysti sekoittaa, tosin tuoksuton voidekin on vaihteeksi ihan hyvä vaihtoehto. Jos tykkäät käyttää suihkun jälkeen kaupan vauvaöljyä, Ceridalia tai muuta vastaavaa ihoöljyä, suosittelen kokeilemaan välillä manteliöljyä tai jotain muuta kasviöljyä - omasta mielestäni ero on huomattava.

Öljy kannattaa säilyttää jääkaapissa - huomaisin eron kun otin edellisen loputtua uuden pullon käyttöön. Edellinen pullo jäi puolivahingossa kylppärin kaappiin, mutta näin kosteassa ja lämpimässä huoneessa säilyttäminen tuntui vaikuttavan öljyn ominaisuuksiin huomattavan paljon, koska käyttöön ottamani saman merkkinen öljy on paljon, paljon parempaa.

Päivitys 3.4.2012
Olen nyt jättänyt öljyt ja öljy-kasvirasvaseosten käytön kosteusvoiteena. Kutina yltyi kevään aikana todella pahaksi, lopulta päädyin huuhtelemaan ihoa päivittäin 4 % suolaliuoksella, jotta saisin oloa hieman paremmaksi. Kokeilujen perusteella kävi ilmi, että pelkkä öljy on kosteusvoiteena iholleni liian paksua, se kuivattaa ennemminkin kuin kosteuttaa. Perusemulsiovoide on kuitenkin liian kevyttä, sen sijaan oma tuhdimpi emulsioni toimii erittäin hyvin, olen päässyt kutinasta ja ihon hilseilystä kokonaan eroon! 

Päivitys 10.4.2012
Muokkasin hieman tekstin otsikkoa, koska olen kokeillut manteliöljyn lisäksi muitakin öljyjä. Perun nyt hieman puheitani siitä, että pelkkä öljy on kosteusvoiteena täysin pannassa. Olen edelleen sitä mieltä, että päivittäiseen käyttöön se ei ole paras mahdollinen vaihtoehto, mutta silloin tällöin käytettynä hemmotteluhoitona siitä ei ole haittaa, vaan ehkä jonkin verran apuakin. Oma vartalovoiteeni pääsi ikävästi loppumaan ennen kuin sain lisää emulgointiaineita, joten minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin käyttää yhtenä iltana aprikoosinsiemenöljyä kosteusvoiteena. Aprikoosinsiemenöljyn valitsin siksi, että se on varsin kevyt, tuoksuton ja hyvin imeytyvä öljy. Arvelin, että se voisi olla siksi parempi vaihtoehto kuin manteliöljy. Näin harvoin käytettynä öljy tosiaan toimii - ihosta tulee kosteutettu, silkinpehmeä ja hemmoteltu. Sen sijaan pitkäaikaisessa käytössä hyödyt tuntuvat häviävän. Toisaalta iho tottuu ennen pitkää mitä tahansa kosteusvoidetta käytettäessä, joten on tärkeää muistaa myös vaihtelu. Sen vuoksi olenkin kehittänyt myös paksusta vartalovoiteestani pari keskenään mahdollisimman erilaista versiota.

Ihon öljypuhdistus, osa 2

Olen nyt käyttänyt kasvojen puhdistukseen pelkkää manteliöljyä kuusi päivää. Illalla siis poistan meikit suihkun jälkeen kostealta iholta öljyyn kostutetulla vanulapulla. Aamulla vain huuhtelen kasvot viileällä vedellä. Kosteusvoidetta olen muuten käyttänyt ainoastaan meikin alla, muuten pelkkää öljyä. Eikä iho puhdistuksen jälkeen muuta kosteusvoidetta kaipaakaan. Välillä tekisi mieli laittaa, mutta se taitaa olla enemmänkin psykologinen juttu - kaipaan emulsiovoiteen viileää tunnetta iholla.

Finnit paranivat muutamassa päivässä: punoitusta öljy tasoitti jo ensimmäisen puhdistuksen jälkeen ja muutamassa päivässä finnit olivat kuivaneet pois. Hieman huolestuttaa tuo kuivattava vaikutus, toivottavasti muukin iho ei kuivu samalla tavoin. En ainakaan vielä ole tällaista vaikutusta huomannut. Ihon väri on mielestäni tasaisempi kuin aiemmin ja iho on jotenkin tasapainoisemman tai rauhallisemman tuntuinen. Öljypuhdistus ei vaikuta seuraavana päivänä mitenkään meikin kestoon, nenänpää ei ala kiiltämään yhtään sen nopeammin tai hitaammin kuin muillakaan puhdistus- tai kosteutustuotteilla. Silmänympäryksiin en ole enää öljyä laittanut, kun sain alun perin aiheuttamani vahingon korjattua Phytomerin silmänympärysvoiteella. Aion edelleen jatkaa öljyn käyttöä puhdistusaineena. Ensi viikolla saan Pienen tuoksukaupan paketissa aprikoosinsiemenöljyä ja houkutus sen testaamiseen on suuri.

Kaiken kaikkiaan minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa tästä kokeilusta, öljy tuntuu sopivan toistaiseksi paremmin kuin mikään muu kokeilemani puhdistusaine. Sanon toistaiseksi, koska yleensä minulla toimii kaikki hetken aikaa ja sitten tuote joko lakkaa toimimasta tai aiheuttaa jonkinlaisen ongelman.


Ensi viikolla pääsen siis taas kokkailemaan kosteusvoidetta itselleni, mikä on suuri helpotus koska tällä hetkellä väliaikaiskäytössä oleva Body Shopin karite-vartalovoi ei enää auta. Raaka-aineet vaan loppuivat kesken, niin en päässyt vielä toista annosta itse tekemään. Raportoin sitten tännekin, kunhan saan voiteen valmiiksi ja käyttöön. Itse asiassa päädyin tänään käyttämään manteliöljyä puhdistuksen lisäksi koko kehon kosteutukseen, koska vartalovoi on pienen tehottomuuden lisäksi myös loppumassa. Saa nähdä, kuinka tässä käy, ainakin vielä olo tuntuu ihan mukavalta.

Päivitys 6.12.2011

Tein viime viikolla ison virheen. Kyllästyin otsatukkani rasvoittumiseen niin perusteellisesti, että päätin lopettaa öljypuhdistuksen vähäksi aikaa. Otsatukka rasvoittui, vaikka kiinnitin sen pinneillä otsalle ja pidin poissa otsalta seuraavaan aamuun asti. Kävin ostamassa apteekista Elivon meikinpoistovaahdon, sitä kun sieltä suositeltiin herkkäihoiselle. Puhdistin tällä meikit muutaman päivän ajan ja kappas, lauantaina otsaan alkoi poksahdella finnejä, jotka olivat pysyneet öljypuhdistuksen aikana poissa. Lienee sanomattakin selvää, että vaihdoin saman tien kiltisti manteliöljyyn ja olen siitä asti korjaillut vaurioita. Eipä tarvitse uudestaan kokeilla, harmittaa toki että meni rahaa ihan hukkaan. 

Otsatukka mielessäni tutkiskelin kuitenkin hieman internetin oivaa vinkkivalikoimaa ja päätin muuttaa öljypuhdistusmenetelmääni. Kun olen suihkussa pessyt hiukset ja silmämeikit ja laittanut hoitoaineen päähän, levitän öljyä suoraan kosteille kasvoille ja hieron sitä ihoon. Sitten lisään vähän vettä ja hieron lisää. Näin öljy ”kevenee”. Kun olen tehnyt tätä mielestäni tarpeeksi, siirryn ihan suihkun reunalle että kasvoille roiskuu vettä ja jatkan hieromista vielä hetken. Meikit puhdistuvat hyvin, öljyä riittää mukavasti myös kosteusvoiteeksi mutta iho ei ole yhtään öljyinen. Otsatukkakin tekee yhteistyötä. Löysin Saara Kuhan blogista ohjeen vielä kevyempään puhdistusöljyyn, jota varmasti kokeilen, kunhan tilaukseni saapuu. Pesutapakin on itse asiassa bongattu sieltä samasta blogista.

Päivitys 16.1.2012

Pesen edelleen meikit pelkällä manteliöljyllä - nyt myös silmämeikit - mutta olen taas kerran parannellut pesutapaa.Uuden öljypullon käyttöönotto myös uudisti ihastukseni öljypuhdistukseen - tuore öljy tuntuu kasvoilla pestessä ja jälkeenpäin ihan erilaiselta kuin jonkin aikaa käytössä ollut. Olenkin päättänyt nyt säilyttää öljyn jääkaapissa ja ottaa siitä aina pienen määrän toiseen pulloon käytettäväksi.

Ostin kasvojen pesuun Sokokselta Ecotoolsin Cellulose Facial Sponges -meikinpuhdistussieniä, joihin olen nyt kovin tykästynyt. En etsinyt mitenkään tarkoituksella ympäristöystävällisiä välineitä, vaan minua miellytti näiden sienien koostumus.

Selluloosasieni muistuttaa hyvin paljon niitä sieniä, joilla koulussa puhdistetaan liitutaulut. Se tuntuu kuivana hieman kovalta, mutta märkänä se on ihan pehmoinen. Se imee mukavasti vettä, jotta saan öljyn tehokkaammin emulgoitua kasvoilta pois - joskus minun täytyy jälkeenpäin lisätä öljyä kosteusvoiteeksi. Vaikka sieni onkin pehmoinen, se tuntuu samalla hieman kuorivan ihoa, mutta niin hellävaraisesti ettei iho siitä millään tavoin ärsyynny. Pesun jälkeen pesen aina sienen miedolla (omalla) saippualla. Iho tuntuu kertakaikkiaan silkkiseltä uuden öljypullon ja näiden sienien myötä!

Minusta nämä sienet tuntuvat niin hyviltä iholla, että olen jo tähyillyt netistä samasta aineesta tehtyjä pesusieniä vartalolle. Nettikauppojen perusteella EcoToolsista paljastuu toinenkin mukava puoli: tuotteet eivät ole ympäristöystävällisyydestään huolimatta yhtään "normaaleja" tuotteita kalliimpia, vaan jopa edullisia. Ostamani kolmen sienen pakkaus maksoi Sokoksella 7,90 euroa, mutta monessa nettikaupassa vielä vähemmän.

Päivitys 3.4.2012
Olen luopunut myös öljypuhdistuksesta ainakin toistaiseksi ja käytän sen sijaan itse tekemääni emulsiota kasvojen puhdistukseen. Öljy alkoi tuntua hieman kuivattavalta mutta kuitenkin rasvoittavalta, eivätkä hyvät vaikutukset olleet enää niin vahvoja. Kenties tärkeää onkin vaihtelu, öljypuhdistusta lienee parasta käyttää silloin tällöin tehokeinona, jotta se säilyttää täyden vaikutuksensa.

Päivitys 28.5.2012
Olen ajatellut ottaa öljypuhdistuksen käyttöön satunnaiseksi "tehoaseeksi". Öljypuhdistus, tai pikemminkin "öljynaamio" silloin tällöin tuntuu tekevän iholle hyvää, mutta pitkäaikaisessa käytössä myös haitat tulevat esiin. En kuitenkaan aio käyttää öljyä enää varsinaisesti meikin poistoon, vaan ainoastaan ihon syväpuhdistukseen naamionkaltaisesti. Manteliöljyä kannattaa kokeilla myös näpyille, niihin se tuntuu toimivan varsin hyvin (varsinkin, jos niitä ei ole repinyt rikki). 

Päivitys 4.6.2012
Olen nyt kokeillut öljypuhdistusta pari kertaa varsin mukavin tuloksin, mutta teen aiheesta tuonnempana oikein kunnollisen postauksen. Teen asian niin eri tavoin kuin ennen, ettei tätä vanhaa juttua kannata enää sekoittaa siihen. Olen kuitenkin edelleen vahvasti sitä mieltä, ettei öljypuhdistus sovi ainakaan kuivalle iholle jokapäiväiseen käyttöön. Itse aion ottaa öljypuhdistuksen tehokeinoksi, jota käytän vain kerran tai kahdesti viikossa, kenties harvemminkin. Mutta siitä lisää myöhemmin.

Päivitys 14.6.
Jos ihon öljypuhdistus kiinnostaa, kannattaa käydä katsomassa teksti OCM eli oil cleansing method. 

Vaahdotettu karite 3.11.2011

Ainekset:

150 g karitevoi

50 g jojobaöljy

Muutama tippa E-vitamiiniöljyä

Parikymmentä tippaa Gracefruit Neilikka –tuoksuöljyä

Karitevoi jätti sormiin todella rasvaisen tunteen, mutta jojobaöljy imeytyi hyvin kun sivelin sitä ranteelle. Testaan kaikki tilaamani aineet ensin pienelle alueelle, etten aiheuta itselleni allergisia reaktioita. En kyllä ole allerginen oikeastaan millekään, joten en todennäköisesti saa reaktiota mistään.

Tein voiteen täysin Pienen tuoksukaupan ohjeen mukaan, sieltä tilasin muuten raaka-aineetkin. Ainoa poikkeus ohjeeseen johtui siitä, että olin unohtanut tehdä jääpaloja, joten vatkasin voiteen tiskialtaassa, jossa oli kylmää vettä ja jäisiä kylmäkalleja 5 kpl. Toimi ihan yhtä hyvin, tosin kylmäkallet ovat hieman hankalia kokonsa puolesta. Vatkasin voidetta, kunnes se muistutti sokeri-kananmunavaahtoa, eli väri oli hyvin vaalean kellertävä ja vaahto pientä kuplaa. Kaadoin valmiin voiteen 2,5 desilitran lasipurkkiin, joita muuten löytyy monien tavaratalojen säilöntäosastolta muiden taloustarvikkeiden joukosta. Tästä määrästä raaka-aineita tuli purkki täyteen. Se oli vielä kuitenkin hyvin nestemäistä, joten annoin sen olla kylmässä vesihauteessa vielä kymmenisen minuuttia ja siirsin sen sitten vielä noin puoleksi tunniksi jääkaappiin. Voide oli todella helppo tehdä ja mielestäni siitä tuli juuri sellaista, kuin ohjeen mukaan pitääkin. Tuo neilikka muuten yllätti, sain sen tuoksunäytteenä tilauksen mukana, enkä todellakaan näköjään yhtään tiennyt, miltä neilikka tuoksuu! Ihana tuoksu joka tapauksessa.

Ihon lähtötilanne on se, että joka paikkaa kutittaa ja kiristää. Kosketuksessa iho tuntuu kuulemma pehmeältä, mutta olo on silti kuiva. Kutina on pahinta, jos nojaan johonkin tai iho venyy tai kiristyy jostain kohdasta. Pahimmin kutisevat olkapäät, käsivarret, kyljet ja selkä. Jollen rasvaa ihoa, kutina ensin pahenee ja sitten alkaa hilseilemään ja menee lopulta jopa hieman verille. Apteekista saatava Ceridal-öljy ja Aqualan Plus eivät enää yksinkertaisesti riitä, kun ilma on kesästä kylmennyt niin paljon. Myös kädet ja jalkaterät tuntuvat todella kuivilta, mutta eivät kutise.

Iltasuihkun päätteeksi käytin kosteusvoiteena pelkästään tätä vartalovoita. Voide oli jo jähmettynyt, koostumukseltaan hieman moussea muistuttava, pehmoinen ja ilmakuplia täynnä. Iholle voide levittyi ihan hyvin, joskin iho jäi melko öljyiseksi. Voide vaatii melko paljon aikaa imeytyäkseen. Oma ihoni tuntui kaipaavan tavallaan tuhdimpaa ja kermaisempaa, mutta vähemmän öljyistä voidetta. Olo oli kuitenkin pehmoinen, ainoastaan ongelmakohdat, eli käsivarret ja olkapäät, kyljet, kädet ja jalkaterät kaipaavat vielä jotain enemmän.

Parin viikon käytön jälkeen on selvää, että jotakin voiteen koostumuksessa täytyy muuttaa. Voide ei imeydy riittävästi, jotta kosteutus olisi paras mahdollinen. Iho siis kutisee edelleen. Vaihtoehtona on lisätä öljyn määrää tai sitten tehdä emulsiovoide. Öljy imeytyisi paremmin kuin voi, emulgoimalla taas voisin lisätä voiteeseen vettä. Olen ennemminkin ensimmäisen vaihtoehdon kannalla, koska se on helpompi. En uskalla vielä kokeilla emulsiovoiteen tekoa :)

 

Hyvä puoli näissä itse tehdyissä voiteissa on se, että halutessaan voiteen voi sulattaa uudelleen ja öljyn määrää lisätä tai tuoksua muuttaa. Itse aion kuitenkin muuttaa koostumusta niin paljon, että taidan aloittaa ihan alusta. Pienestä tuoksukaupasta onkin tulossa paketillinen kaikkea ihanuutta: babassuöljyä, kaakaovoita, aprikoosinsiemenöljyä, avokadoöljyä, makadamiapähkinäöljyä, hampunsiemenöljyä sekä kolme ihanalta kuulostavaa tuoksua. Lisäksi tilasin Saippuapajasta mehiläisvahaa ja mangovoita. Ohjeen aion muokata Hellusen blogin reseptistä, aloitan ensin hieman pienemmällä määrällä öljyä. Jossain vaiheessa kokeilen varmasti myös tuota huulikiiltoa.

Kerron sitten miten onnistun, kun kovasti odottamani paketit saapuvat perille ja pääsen hellan ääreen!

Jos joku haluaa kokeilla karitevoin tehoa, mutta ei ole innostunut voiteen tekemisestä itse, voin suositella kahta kokeilemaani tuotetta. Body Shopin karite-vartalovoita olen käyttänyt koko viime talven hyvällä menestyksellä ja tänä talvena hetken aikaa hieman huonommalla. Voide on melko voimakkaan, mausteisen tuoksuinen (käykää testaamassa tykkäättekö), mutta auttoi itselläni kutinaan aika hyvin. Se jättää hieman tahmaisen tunteen ennen kuin imeytyy ja tuoksu säilyy iholla jopa seuraavankin päivän, varsinkin päivittäin käytettynä. Myös Cliniquella on karitevoita sisältävä kosteusvoide, jonka tuoksu on hyvin erilainen. En osaa oikein kuvailla tuoksua, mutta itse en siitä pitänyt. Tuoksu ei kuitenkaan imeytymisen jälkeen jäänyt iholle ja minua Cliniquen voide auttoi enemmän kuin tuo Body Shopin, toki se on melkein kaksi kertaa kalliimpaakin..

Vinkki: kuivaihoisen (ja miksei muidenkin) kannattaa vaihdella kosteusvoiteita säännöllisesti ja pitää varalla yhtä tai kahta voidetta, jonka tietää toimivan. Iho kuulemma tottuu kosteusvoiteisiin, jolloin niiden teho heikkenee ja jopa loppuu kokonaan. Pitääköhän sama paikkansa puhdistusaineiden, shampoiden ja muiden tuotteiden kohdalla? Ainakin hiustenhoitotuotteista olen sitä mieltä, että oma tukka kaipaa säännöllistä vaihtelua.

Ihon öljypuhdistus 15.11.2011

Luettuani aiheesta innostuin kokeilemaan, varsinkin kun kylmän ilman ja kuukautisten seurauksena iho villiintyi täysin. Lähtötilanne on tämä: kuiva, ärtynyt, kutiava ja kiristävä iho, joka kaipaa rauhoittamista. Mustapäitä on nenän päällä ja epäpuhtauksia otsalla ja poskilla. Muutama kunnon finni ja yksi pahasti rikki revitty poskilla ja otsalla. Ihon väri on valjun kalpea, mutta epätasainen, punoitusta on erityisesti nenän pielissä. En tiedä, onko kasvojeni iho sekaiho, kuiva vai herkkä. Rasvoittuva se ei ainakaan ole

En halunnut tehdä syväpuhdistusta, vaan poistaa meikit ja rauhoittaa ihoa mahdollisimman miedolla tuotteella, jossa ei ole mitään ärsyttävää ainesosaa mukana. Valitsin manteliöljyn, koska se on ominaisuuksiltaan rauhoittava, suojaava ja monenlaiselle iholle sopiva. Manteliöljyn (Julia Lawless Aqua Oleum) löysin Sokoksen luontaistuoteosastolta, eikä hintakaan päätä huimannut (n. 7 € / 100 ml).

Meikkiä minulla oli saman verran kuin yleensä: Maybellinen Dream Matte Mousse –meikkivoiteen alla Aqualan Plus, lisänä L’orealin valokynä sekä Clarinsin irtopuuteri. Silmissä Kanebon 38° ripsiväri ja Lumenen beigeä luomiväriä. Kulmissa Lumenen kulmakynää. Tämän kerron siksi, että tiedätte minkälaista tavaraa minun pitää saada iholtani pois. Kanebo lähtee lämpimällä vedellä, sen kun vain nyppii värin ripsistä pois. Tuo Maybellinen meikkivoide tuntuu välillä siltä, ettei lähde kunnolla meikinpoistoaineellakaan, vaikkei muuten mitään ihmeellistä tavaraa ole.

Kotona huuhtelin kasvoja ensin lämpimällä vedellä ja poistin ripsivärin. Sitten pyyhin kasvot öljyyn kostutetulla vanulapulla. Sain kyllä huuhdella ja pyyhkiä useaan kertaan, että meikki lähti, mutta sama ongelma on ollut meikinpoistoaineenkin (ACO Face Young puhdistusvaahto) kanssa. Siksi poistankin meikit yleensä suihkussa, kun iho ja meikki ovat pehmenneet hieman. En kuitenkaan joutunut hankaamaan ihoa, joten ainakaan en aiheuttanut mekaanista rasitusta sen enempää kuin tavallisesti. 

Puhdistuksen jälkeen totesin, ettei enempää kosteusvoidetta tarvita, joten laitoin vain hieman lisää manteliöljyä suurimpien näppyjen päälle. Ihoa ei kiristänyt eikä se tuntunut ärtyneeltä. Tämä määrä öljyä ei kyllä ihoon imeytynyt koko illan aikana, mutta se ei tuntunut epämiellyttävältä. Sormenpäät jäivät kosketuksessa hieman öljyisiksi, mutta iholla ei tuntunut mitään ylimääräistä. Kosteusvoiteena öljy ei tunnu samalta kuin emulsiovoide. Tavallisesti käyttämäni Aqualan Plus tuntuu mukavan viileältä ja kevyeltä, mutta kosteuttaa silti hyvin. Öljy ei tuo samaa viileää tunnetta, mutta on silti kevyt eikä ihoa kiristä.

Illalla nukkumaan mennessä iho tuntui mukavan rauhalliselta ja tasapainoiselta. Näpyt, mukaan lukien se rikki revitty, olivat rauhoittuneet jo todella paljon. Silmänympärykset tuntuivat kuitenkin siltä, että öljypuhdistus ei ollut sopiva. Sipaisin muulle iholle öljyä vielä kevyesti lisää yöksi, koska yöllähän kosteusvoiteiden pitäisi parhaiten imeytyä. 

Aamulla iho oli hyvin pehmoinen ja värikin oli mielestäni tasoittunut paljon. Näpyt olivat rauhoittuneet enemmän kuin mitä itse uskoin, sillä sain ne meikillä hienosti piiloon kun punoitusta ei juuri enää ollut. Osa pienemmistä näpyistä oli hävinnyt kokonaan. Eikä se rikki revittykään näyttänyt enää niin pahalta, vaan oli jo paranemassa. Ainoastaan silmänympärykset kärsivät tästä touhusta. Silmät tuntuivat turvonneilta, iho ärsyyntyneeltä ja kiristävältä.

Nyt illalla iho tuntuu ja näyttää edelleen hyvältä, väri on tasainen ja näpyt edelleen rauhallisia. Silmän ympärykset tuntuvat edelleen ärtyneiltä. Täytynee toteuttaa joku hemmotteluhoito tänään. Taidankin jatkossa puhdistaa silmät silmämeikinpoistoaineella (Avène Gentle eye make-up remover), koska siihen olen täysin tyytyväinen. Öljypuhdistusta aion käyttää kasvoille ainakin pari viikkoa, jollei jotakin yllättävää ilmaannu. Saatte päivitystä asiasta säännöllisesti.

Vinkki erityisesti kuivaihoisille, miksei muillekin. Jos laitatte öljyn tai kosteusvoiteen suihkun jälkeen kosteahkolle iholle (kuten pitäisikin), välttäkää pakkasilmaan menoa siihen asti, että voide on imeytynyt. Pakkanen saattaa jäädyttää voiteen alle jääneen kosteuden ja näin kuivattaa ihoa entisestään. Tämän neuvon sain joskus apteekista ja se kyllä paransi omaa ihoani paljon.

Kuvia ei valitettavasti vielä ole, täytynee opetella käyttämään miehenpuoliskon kameraa, jotta saan niistä riittävän hyviä.

Seuraavaksi taidan kirjoitella teille vaahdotetun karitevoin valmistustarinan ja käyttökokemuksia, kunhan lähipäivinä ehdin!

Päivitys 17.11.2011
Öljypuhdistusta olen käyttänyt iholle nyt kolmatta päivää ja iho tuntuu edelleen hyvältä. Silmänympäryksiin en ole öljyä laittanut ollenkaan, sillä yritän vielä saada niitä toipumaan ensimmäisestä kerrasta. Hoidin niitä ensin Aqualan Plussalla, jota olin pitänyt jääkaapissa viilentymässä, mutta tänään kävin ostamassa Phytomerin silmänympärysvoiteen, jonka pitäisi auttaa.. Eivät ne enää turvonneet ole, hieman rasittuneet vain. Muuten olen edelleen todella tyytyväinen öljyyn, mainitsemani finnit ovat jo lähes kokonaan poissa, koska öljy tuntuu kuivattavan niitä sekä samalla rauhoittavan ärtynyttä ihoa ympärillä. Öljyllä puhdistettu iho ei kuitenkaan tunnu rasvoittuvan yhtään enempää kuin meikinpoistoaineella puhdistettu, ehkä jopa vähemmän.

Kannattaa lukea myös Ihon öljypuhdistus, osa 2, päivitykset tilanteeseen laitan jatkossa sinne.

Tervehdys

Tässä blogissa on kyse ehkä pääasiassa sen täydellisen etsimisestä. Lähinnä minulla on jatkuvan etsiskelyn alla oikeasti toimiva kosteusvoide, joita olenkin kokeillut laidasta laitaan. Voin luvata myös jonkin verran reseptejä ja arvioita itse tekemistäni kosteusvoiteista, tosin tämän harrastuksen olen vasta äskettäin aloittanut.

Nyt alkuun voin jo luvata asiaa ainakin ihon puhdistamisesta öljystä sekä tarinan vaahdotetun karitevoin valmistuksesta. Mutta ensin hieman taustatietoja.

Suurempi kiinnostus ihon hoitamiseen lähti liikkeelle pakosta. Minulla on erittäin kuiva iho, eikä apteekin Ceridal –öljy ja Aqualan Plus enää auttaneet, vaan kutina vaan yltyi päivä päivältä. Olin jo tietoinen siitä, että monet ovat saaneet apua karitevoista (eli sheavoi tai voipuuvoi) ja olin muutamia karitevoita sisältäviä tuotteita jo hyvällä menestyksellä käyttänytkin. Innostus lähteä itse tekemään voidetta lähti liikkeelle siitä, että nämä tuotteet ovat runsaasti käytettyinä melko hinnakkaita, eivätkä tuoksutkaan itseäni miellyttäneet. Aloin siis perehtymään ihovoiteiden valmistamiseen, joka olikin yllätyksekseni melko helppoa. Nyt täytyy enää metsästää se täydellinen resepti. Mutta vaikka ihoni onkin kaulasta alaspäin rutikuiva, niin kasvot ovat sekaihoa tai rasvoittuvaa tai kenties myös kuivaa. En osaa päättää, kun mikään tuote ei tunnu sopivan. Toiset kirvelevät ja kuivattavat, toiset rasvoittavat, toiset eivät taas muulla tavoin tunnu hyvältä. Siitä tarkemmin myöhemmin. Hankalahko ihoni pakottaa tietysti miettimään hieman tarkemmin myös meikkivoide- ja puuterivalintoja.

Kosmetiikan lisäksi minua kiinnostuksen kohteisiini kuuluvat kissat, aivan erityisesti omat neljä kissaani. Minulla on kolme maatiaista, joiden iät vaihtelevat neljän ja seitsemän vuoden välillä, sekä yksi Maine Coon, joka täyttää parin päivän päästä kahdeksan kuukautta. Nämä ilonaiheet ovat myös aiheuttaneet monia päätä askarruttavia ongelmia, joihin sitten myös joutuu ratkaisuja etsiskelemään.

Näiden vauhtihirmujen lisäksi aikaani vievät suurelta osin kirjat, joita ilman en voisikaan elää. Kirjastossani on tällä hetkellä lähemmäs 300 kirjaa, joita keräilen ahkerasti lisää. Lueskelen kaikkea laidasta laitaan, jos tarina on hyvä niin genrellä ei ole merkitystä.

Mutta, nyt on tyttösen aika hiipiä peiton alle. Ensimmäisenä vinkkini voinkin antaa niille, joilla on vaikeuksia nukahtaa: hankkikaa mikrossa lämmitettävä jyväpussi ja lämmittäkää sitä hieman ennen nukkumaan menoa. Lämmin pussi mahan päällä on uskomattoman helppo nukahtaa! 

P.S. Kerron ensi kerralla ihon puhdistuksesta öljyllä, jonka tein tänään ensimmäistä kertaa!