Saippuaa

Käyn läpi hieman useammman saippua kerralla, koska kolme viikkoa sitten tehtyjen lisäksi muutamia vanhempia tapauksia on kokonaan unohtunut blogista. Reseptit, kuvat ja muut tiedot on kiva saada tänne ihan senkin takia, että voin jatkossa hyödyntää niitä itsekin.

Ensimmäisenä joskus tammi-helmikuussa tehty hunajasaippua. Luin ja tutkin kaikenlaisia reseptejä silloin ja jostain syystä syntyi välttämätön pakko päästä kokeilemaan hunajasaippuaa. Tällä kertaa en käyttänyt maitopurkkia muottina, vaan laakeaa uuninpellin tyyppistä astiaa, jonka päällystin leivinpaperilla. Tämä toki mahdollisti myös pinnan kuvioinnin tai muotoilun, joka ei kuitenkaan valmiissa saippuassa erotu hirveän hyvin koska massa ei ollut kuviointivaiheessa riittävän paksua. Pinta näyttää ainoastaan hieman epätasaiselta, aaltoilevalta mutta silti sileältä. Väriä en halunnut käyttää, koska halusin nähdä, mikä saippuan luonnollinen väri on. Toisaalta tuoksuöljy värjää jonkin verran. Mehiläisvahaa reseptissä on 25 g ja hunajaa myöskin 25 g. Ylirasvoitus on 7 %. Muina raaka-aineina oliivi-, rypsi- ja risiiniöljy sekä kookosrasva ja rasvojen yhteismäärä siis 500 g. Tuoksuna GF:n sitruuna. Saippuasta tuli mielestäni varsin kivan näköinen, joskin se saisi olla paksumpikin. Tuoksua ei juurikaan enää tunnu, vaikka sitruuna-hunaja olisikin ollut ihana. Pitäisi varmaan käyttää enemmän tuoksua seuraavalla kerralla. Vaahtoaa varsin mukavasti hunajan, risiiniöljyn ja kookosrasvan ansiosta, mutta on kuitenkin hellävarainen. En oikein sen tarkemmin osaa sanoa, millainen tämä on käytössä koska en ole vähään aikaan käyttänyt. Pitänee ottaa uusi pala käyttöön, nyt saippua on jo viisi-kuusi kuukautta vanha joten kypsymisaikakin on ollut varsin mukava.

Hunajasaippua

Hunaja-mehiläisvahasaippuan tekemisessä on omat kommervenkkinsä, jotka kannattaa pitää tarkkaan mielessä. Ensin kannattaa tehdä lipeävesi, joka saa jäähtyä rauhassa ja kunnolla huoneenlämpöiseksi, vaikkapa kylmässä vesihauteessa. Sitten sulatetaan öljyt ja mehiläisvaha. Seos ei saa jäähtyä liikaa, muuten mehiläisvaha alkaa rakeistumaan. Lipeä sekoitetaan rasvoihin todella varovasti, vähän kerrallaan, koska seos kuohuu ja vaahtoaa. Sekoittamisessa käytetään lusikkaa kunnes vaahto on hävinnyt, jonka jälkeen otetaan sauvasekoitin käyttöön. Hunaja sekoitetaan mukaan kiisselivaiheessa. Hunajasaippua kannattaa laittaa laakeaan tai pieneen muottiin ja jääkaappiin, jotta massa ei ylikuumene. Laakealle muotille riitti tunnin jääkaappijäähdytys, mutta paksumpi muotti vaatii pidempää aikaa. Saippua oli hieman tahmainen ja pehmeä vielä vuorokaudenkin kuluttua, mutta leikkasin sen silti ja tein ylijäämäosista palloja tulevaa käyttöä varten. Hunajasaippuaa aion ihan varmasti tehdä jatkossakin, en tosin tiedä milloin koska kaikkea uutta kokeiltavaa tuntuu ilmaantuvan lähes jatkuvasti.

"Ympyräsaippua"

Seuraavan saippuan suunnittelin palashampooksi 4 %:n ylirasvoituksella. Rasvoina saippuassa on risiiniöljy, kookosrasva, kaakavoi, sheavoi, oliiviöljy ja rypsiöljy. Kiisselivaiheessa lisäsin vielä yhden teelusikallisen veteen liuotettua sokeria. Tuoksuna on Limettisokeri -tuoksuöljy (ei GF:n), jonka kyllä haistaa selkeästi. Käytin sitä täyden 10 ml:n pullon. Ihana, karkkinen tuoksu, joka ei näytä enää kuuluvan Pienen tuoksukaupan valikoimaan. Massan väri oli tuoreena kaunis, aavistuksen vihertävä verrattuna tavalliseen vaaleaan oliivi-kookosmassaan. Tuoksuöljy taisi kuitenkin värjätä saippuan vaalean rusehtavaksi. Pidin saippuaa jääkaapissa tunnin, mutta saippuaan jäi silti ruma geelirympyrä keskelle, koska muotti (maitopurkki) oli liian syvä. Olisi kannattanut tehdä laakeaan muottiin. Muuten varsin hyvä saippua, mutta itseäni saippuan  ruma ulkonäkö häiritsee. Tämä on ollut viime aikoina kuitenkin ihan vakikäytössä sekä vartalolle että hiuksille ja miehen mielestä nuo geeliympyrät ovat kuulemma hauskat. Vaahtoa mukavasti, mutta vaahto tuntuu varsinkin hiustenpesuun olevan hieman liian lyhytkestoista, koska se ikäänkuin loppuu kesken, jopa häviää.

Sitten olikin pidempi tauko saippuan tekemisessä, kunnes yhtäkkiä syttyi sisäinen palo tehdä piparminttusaippuaa. Aioin ensi alkuun käyttää nesteenä piparminttuteetä, mutta hylkäsin idean kun luin, että se saattaa muuttaa saippuan värin kellertävän oranssiksi. Päädyin käyttämään vihreää nestemäistä saippuaväriä (Forest Green) ja piparmintun eteeristä öljyä.

Piparminttusaippua

Tässä väri näkyy paremmin, s

Jaoin massan kiisselivaiheessa kolmeen osaan, joista yhden värjäsin tumman vihreäksi ja yhden vaaleammaksi. Yhden osan jätin värjäämättä. Kaadoin näitä massoja muottiin vuorotellen, mutta en sekoittanut massaa lopuksi, jolloin väri jäi tuollaisiksi läiskiksi. Piparmintun tuoksu on edelleen varsin vahva, käytinkin sitä lähes 10 ml puoleen kiloon rasvoja. Rasvoina saippuassa on risiiniöljy, oliiviöljy, kaakaovoi ja kookosrasva, ylirasvoitus on vain 2 % koska tämä on tarkoitettu hiusten pesuun.

Jälkeenpäin ajateltuna olisin ehkä voinut säästää tuon piparmintun eteerisen öljyn ja saippuavärin ihan tavalliseen käsi- tai vartalosaippuaan, ajatus hiustenpesusta vihreällä piparminttusaippualla tuntuu kieltämättä vähän oudolta. Nyt jälkeenpäin hieman hirvittää, tuliko väriä sittenkin liikaa koska vihreä on niin tummaa. Toisaalta 10 ml:n väripullosta on vielä ainakin puolet jäljellä. Saippuan pintaan muodostui hauska, vihertävä huurre joka lienee kalsiumkarbonaattia eli saippuatuhkaa.

Ihan kuin siinä olisi silmät, nenä ja suu

Toinen oli testisaippua. Minulla on roikkunut palmuöljyä kaapissa varmaan pari kuukautta ja päätin, että on aika kokeilla sitä ihan käytännössäkin. Pidin reseptin yksinkertaisena, jotta näen varmasti palmuöljyn vaikutukset. Rasvoina on kookosrasvaa, oliiviöljyä ja 100 g palmuöljyä, rasvoja yhteensä 500 g. Värinä on tuttu ja turvallinen kaakaojauho, tuoksuna GF:n suklaa. Näyttää vähän Paula-vanukkaalta :) Testasin juuri, miten saippua pesussa käyttäytyy ja sehän vaahtoaa ihanasti! Palmuöljy taisi päästä suosikkilistalle. Ylirasvoitusprosentti tässä saippuassa on 4 %. Kaakaojauhoa saattoi jälleen kerran tulla liikaa, mutta en muista paljonko sitä tarkalleen laitoin joten täytynee odottaa ja testata, valuuko saippuasta ruskeaa nestettä käytössä. Tuoksusta en alkuun pitänyt, mutta saa nähdä mitä saippuan kypsyessä tapahtuu. GF:n sulkaan pitäisi värjätä ruskeaksi, joten nähtäväksi jää myös se, mitä vaaleille laikuille tapahtuu.

Kaakaopalmusaippuan pintaa

Tämän saippuan pinta lohkeili geelivaiheen jälkeen ihan aavistuksen ja siihen muodoistui hauska, valkea tai vaaleahko kerros, joka taitaa olla kalsiumkarbonaattia. Lipeää se ei ainakaan ole.

Vielä on yksi saippua esittelemättä, eli eilisiltainen projektini. Sitä saatte kuitenkin odotella hetken aikaa, koska se ei ole päässyt vielä edes muotista ulos :) Pahoittelen tässä tekstissä esiintyviä asetteluomituisuuksia, varsinkin noiden kappaleiden välien kanssa, mutta blogger kenkkuaa enkä kerta kaikkiaan saa niitä välejä nyt kohdilleen.

P.S. Kannattaa käydä kurkkaamassa Karkkipäivä -blogin kirjoitus vierailusta Flow kosmetiikan tehtaalla, se oli ainakin minun mielestäni varsin kiinnostava kirjoitus. Toivottavasti blogin kirjoittaja ei pane pahakseen tätä linkitystä, mutta omassani ja varmaan lähes jokaisen kotikemistin takaraivossa kutkuttaa pieni ajatus siitä, josko joskus saisi omaa kosmetiikkaa johonkin myyntiin. Flow kosmetiikka eli entinen Vihreä Kosmetiikka on mielestäni yksi hieno esimerkki siitä, kuinka tässä onnistutaan. Tuotteet ja niiden pakkaukset ovat kauniita, luonnollisia mutta kuitenkin tyylikkäitä ja nettisivut on erittäin hyvin toteutettu. Nettisivuilta löytyy tuotteista myös hyvät selostukset ja inci-listat. Tuotteet itsekin ovat varmasti kehun arvoisia, mutta olen valitettavasti kokeillut vain yhtä saippuaa, josta olen blogissakin tainnut joskus mainita. 

Päivitys 19.6.2012
Muutama päivä sitten otin käyttöön hunajasaippuan hiusten ja vartalonpesuun ja olen kyllä ollut tyytyväinen. Miehen mielestä saippua ei vaahtoa yhtä hyvin kuin aiemmat, mikä voi olla osittain tottakin. Toisaalta vaahto on kestävämpää, eikä se häviä latvoistani yhtä nopeasti kuin muilla saippuoilla. Pidempiin hiuksiin (miehellä n. 1,5 cm) saippua myös vaahtoaa paremmin. Aavistuksen sitruunaista tuoksua myös tuntee, mutta vain kunnolla tuoksuttelemalla.

Päivitys 4.7.2012
Ajattelin ensin, ettei tuo hunajasaippua sovellu hiuksilleni, koska takaraivolle jäi tahmainen läiskä, kun olin useamman kerran sillä pessyt. Siirryin siksi ensin takaisin "ympyräsaippuaan", josta on muuten perheessä tykätty todella paljon. Sillä saa kyllä komean vaahdon aikaiseksi, kunhan käyttää kasteltua saippuaa ja riittävästi vettä. Hiukseni jäivät edelleen tahmaisiksi, joten siirryin vihreään piparminttusaippuaan. Se vaahtoaakin varsin komeasti, olen oikein ihastunut. Piparmintun tuoksu on edelleen selvä, mutta ei liian voimakas. Vaahto on selvästi vihreää, joten väriä voisi olla vähemmänkin. Tykkään saippuasta kuitenkin niin paljon, ettei värikäs vaahto haittaa. Hiusten tahmaisuus jatkui edelleen, mutta se johtui ilmeisesti ainejäämistä, jotka poistettuani kaikki on nyt muutaman päivän ajan ollut hyvin. Jotain ihon kunnosta kertonee se, että voin käyttää tätä saippuaa koko vartalon pesuun, enkä siltikään tarvitse paksua vartaloemulsiota kuin kerran tai kaksi viikossa.

Avomieskin tykkää tästä vihreästä kuulemma ainakin nyt kesällä enemmän kuin tuosta ympyräsaippuasta, karitevoin pois jättäminen ja pienempi ylirasvoitus teki saippuaan itseasiassa varsin ison eron. Iho tuntuu pesun jälkeen paljon nahkeammalta, mutta itse saippuakin on ihan eri tuntuinen, ei yhtään niin liukkaan limainen kun karitevoita sisältävät saippuani.