Tallinnassa

Reilu viikko sitten päätimme miehen kanssa lähteä katsomaan Tallinnan joulumarkkinoita. Asiasta oli ollut puhetta jo aiemmin, mutta saatiin päätös tehtyä vasta vähän viime tingassa.

kuva tripadvisor.co.uk

Lauantaiaamuna lähdettiin siis bussilla kohti Helsinkiä ja sieltä laivalla Tallinnaan. Olimme yötä Meriton Old Town Hotelissa, joka on ihan kiva pienehkö hotelli vanhassa kaupungissa. Huone oli ihan hyvä ja siisti, joskin vähän kulumisen merkkejä näkyi siellä täällä. Aamupalakin oli riittävän monipuolinen ja palvelu ystävällistä.
 
Yksi aivan loistava ravintola löydettiin lauantaina, nimittäin Gastropub Clayhills. Ruoka oli todella hyvää, pubin tunnelma mukava ja hinnatkin kohtuulliset. Minä söin fasaania punaviinikastikkeella ja mies hampurilaisen. Tuo hampurilainen oli ihan mielettömän hyvää, hieman jäi jälkikäteen harmittamaan, kun en ottanutkaan sitä. Fasaanikin oli kyllä oikein hyvää, mutta kai se on vain jo myönnettävä, etten ole mikään punaviinikastikkeen ystävä. Tosin vadelmat toivat siihen kyllä kivan säväyksen. Kahden ihmisen ruoat juomineen (mies joi oluen ja minä vettä) maksoivat yhteensä n. 35 euroa, joten paikka oli oikeastaan aika edullinen.

Joulutorilta en löytänyt mitään ostettavaa. Myynnissä oli lähinnä käsitöitä, joulukoristeita ja jonkin verran paikallisia herkkuja. Yhdessä kojussa oli palasaippuoita, mutta jätin ostamatta, koska se oli läpikuultavaa. Onhan läpikuultavaa saippuaa mahdollista tehdä käsinkin, mutta epäilen silti noiden saippuoiden olleen valmiista massasta tehtyjä. Täytyy kyllä myöntää, että jotain olennaista joulutorin tunnelmasta puuttui, kun maassa ei ollut yhtään lunta.

Kävimme toki pyörimässä muissakin kaupoissa ja mukaan tarttuikin jonkin verran vaatteita. Luonnonkosmetiikkaa en Tallinnasta oikeastaan paljoa löytänytkään, ehkäpä se ei ole vielä niin levinnyt sinne. Varmasti sitä jonkin verran on, mutta pitäisi tietää, mistä etsiä. Eikä mies ehkä ole kärsivällisintä seuraa sellaiseen shoppailuun. Laivalta ostimme vielä miehelle ja minulle tuoksut. Myös laivalla luonnonkosmetiikkavalikoima oli aika huono.

Illalla kävimme toisessa ravintolassa syömässä, mutta se ei ollut mitenkään kummoinen. Pöytävaraus illaksi olisi ollut järkevää, sillä monet paikat olivat jo täynnä. Lopuksi istuimme vielä pienessä, kivassa ravintolassa kuuntelemassa saksofonimusiikkia ja juomassa vähän kuohuvaa.

Onneksi emme jääneet kuitenkaan myrskyn alle sunnuntaina kotiin palatessa. Laiva lähti Tallinnasta puoli kahden aikaan ja pääsimme ihan ajallaan Helsinkiin ja sieltä kotiin. Aika kovaa tuulta täällä Etelä-Suomessa oli, mutta se ei enää kotisohvalla haitannut.

Paluu

Päätin pitkästä aikaa palailla blogin pariin. Pienen, tarpeellisen ja arvostamani sysäyksen tähän sain yhdeltä lukijalta, kiitos hänelle siitä!

Reilu vuosi sitten jäin häätauolle, joka sitten monien asioiden vuoksi venähti näin pitkäksi. Olin toki väsynyt jo ihan pelkästään häähumun helpotettua, mutta vastaan tuli kaikenlaista muutakin. Häät olivat kuitenkin oikein ihanat ja kaikki onnistui oikein hyvin. Askartelin häihin loppujen lopuksi aika paljon kaikenlaista, esimerkiksi kuvassa näkyvät, paperinaruruusuista tehdyt asetelmat.

Mutta se häistä ainakin tällä kertaa. Saatan myöhemmin tehdä aiheesta isomman postauksen, jos tuntuu siltä, vaikkei tämä mikään hääblogi olekaan.

Kosmetiikkaa en ole tehnyt viime kevään jälkeen. Kokeilin häiden jälkeen puoliväkisin muutaman satsin vartalovoidetta ja yhden saippuaa, mutta ne menivät kaikki pilalle. Sen aiheutti mahdollisesti käyttämäni tuoksu, tai sitten jokin muu, tuntematon seikka. Samaa tuoksua käytin kuitenkin kaikissa, eikä niissä ollut mitään muuta erikoista. Kosmetiikan valmistuksesta ja blogin pitämisestä alkoi kuitenkin aiheutua enemmän stressiä kuin iloa, joten päätin antaa asian olla hetken aikaa. Maaliskuussa alkanut kova närästys varmisti sen, että oli vähän aikaa keskityttävä ihan muihin asioihin.

Nyt olen taas tilannut raaka-aineita Pienestä Tuoksukaupasta ja aikomuksena on palata hellan ääreen, kunhan aikataulu antaa periksi. Vartalovoide tulee ihan tarpeeseen, kun apteekin voiteiden rasvapitoisuus ei enää riitä (en pidä niistä vaseliinivoiteista). Saippuaakin tarvitaan, mutta myös siihen alkoi inspiraatio heräillä kesällä, kun sain äidiltäni lahjaksi ihanan tuoksuisen, käsin tehdyn saippuan.

kuva sokos.fi

Jatkossa en kyllä luultavasti yritäkään tehdä kaikkea itse. Palashampoota - ainakaan itse tekemääni - en saanut koskaan hiuksissani toimimaan ja olenkin nyt oikein tyytyväisenä käyttänyt Santen Natural Balance -shampoota ja Brilliant Care -hoitoainetta. Shampoosta tulee ihanan ilmavat, mutta silti hoidetun tuntuiset hiukset ja tuo hoitoainekin on todella hyvää.

Shampoolle ja hoitoaineelle täytyisi kyllä keksiä jotkut vaihtoehtoiset tuotteet, koska vaihtelu tekee niin hiuksille kuin ihollekin hyvää. Joitakin Urtekramin shampoita ja hoitoaineita olen kokeillutkin, mutta hoitoaineista en ainakaan ollut mitenkään vaikuttunut. Tässä blogihiljaisuuden aikana kokeilin myös ihan tavallista shampoota ja hoitoainetta - jo viikon tai parin käytön jälkeen päänahkaan ilmestyi näppylöitä, siis finnejä. Sama tapahtui, kun vaihdoin itse tehdyn kasvovoiteen Humektaniin.

Kasvoille käytänkin nykyisin päivällä Benecosin Q10 For Smooth Moments -kasvovoidetta ja iltaisin (nyt talvella) Estelle & Thildin Night Creamia. Tuo Estelle & Thildin voide on hajusteeton eikä Benecosinkaan voide tuoksu miltään, mikä on pelkästään hyvä asia. Käsivoiteena paras tähän mennessä on ollut Orionin Aqualan Duo. Se kosteuttaa suuren glyseriinimäärän ansiosta hyvin, mutta imeytyy niin nopeasti, ettei paperit töissä ole täynnä rasvaisia sormenjälkiä, mikä on ollut vähän ongelmana itse tehtyjen ja luonnonkosmetiikan voiteiden kanssa.

Jatkossa on omien reseptien rinnalla luultavasti luvassa arviointeja myös kaupallisesta luonnonkosmetiikasta. Omille valmisteille on kuitenkin mukava olla olemassa tälläinen helppo vaihtoehto, jos väsymys, kiire tai inspiraatiopula iskee. Toki omiakin reseptejä aion tänne tuoda, takataskussa on ainakin yksi saippuaresepti. Saatan kirjoittaa myös aiheista, jotka ei ole millään tavalla tekemisissä kosmetiikan kanssa, jos inspiraatio iskee. En  välttämättä kirjoita usein, enkä pysy aiheessa, mutta tarkoituksena on kuitenkin palata taas blogin pariin!

Lyhyt tiedotus

Lisäsin päivityslistaan päivitettyjen tekstin perään sulkeissa kuukauden, jotta alkuperäinen teksti löytyy hieman helpommin. Täytyy jossain vaiheessa yrittää saada niistä oikeita linkkejä, koska se olisi mielestäni kaikkein näppärin vaihtoehto.

Uusi ulkomuoto

Olen pitkään kaivannut blogille hieman uutta ilmettä, raikkaampaa ja pirteämpää väriä, jotta blogin yleisilme ei olisi niin ankea. Nyt sain ryhdyttyä tuumasta toimeen ja näin Pähkinä sai uudet asusteet, mitäs pidätte?

Tämä päivä on ollut varsin mukava, ohjelmassa on ollut jo vaikka mitä.

Kävimme hakemassa Lahtisen Vahavalimolta lipeää, se tuli edullisemmaksi kuin matkahuollon postikulut. Matkan varrelta löytyi varsin kaunis joki, joka on ilmeisesti Puujoki. Valitettavasti ampiainen jahtasi meidät takaisin autoon, joten enempää kuvia ei tullut otettua.

Vahavalimolta sai varsin ystävällistä palvelua, odotellessani tutkin hieman muutakin valikoimaa. Sormeni syyhysivät huovutusvillan kohdalla, tekisi mieli tehdä huovutetusta villasta saippualle pesutasku, mutta jätin sen kuitenkin vielä hyllyyn. Tuoksuja, värejä ja muotteja oli myös varsin paljon, mutta nekin saivat jäädä.

Talomuseo

Kotimatkalla vierähtikin pidempään, sillä kävimme vihdoin Hentilän talomuseossa Hollolassa. Museota ylläpitää Hollolan kotiseutuyhdistys ja se koostuu rakennuksista ja irtaimistosta, jotka on siirretty Hollolasta ja lähikunnista yhteen pihapiiriin. Vanhin rakennus on vuodelta 1751. Lisäksi museoon kuuluu esinemuseo, joka sekin sijaitsee vuonna 1855 rakennetussa lainajyvästössä. Kahden euron hinnalla saimme yli tunnin kestävän, opastetun kierroksen näissä rakennuksissa

Koti-iltoihin kuuluu myös säännöllisesti ulkoilu Caliberin kanssa. Ulkoiluun on tarkoitus kuluttaa pojun ylimääräistä energiaa ja hankkia samalla mielenkiintoisia virikkeitä, mutta valitettavasti kissa ei ole vielä asiasta ihan samaa mieltä. Toistaiseksi pelko voittaa uteliaisuuden, mutta tiedän, että se menee ohi ja lopulta meillä on valjaissa mielellään ulkoileva otus, joka saa lenkeistä tarvitsemaansa ulkoilmaa ja virikkeitä. Muut kissat eivät käy ulkona, mutta en raaski seitsemää vuotta sisällä eläneitä kissoja raahata väkisin ulos - ainakaan vielä. Caliberille sosiaalistuminen (muihinkin kuin meihin) ja turhan arkuuden kariseminen on tarpeen.

Kotiin! Jos aika puistossa meneekin makoiluun ja istuskeluun, niin kotiin mennään sellaista kyytiä etten meinaa perässä pysyä.

Seuraavan kahden päivän sisään lupaan taas kotikosmetiikka-aiheita, nyt jatkan mukavaa koti-iltaa.

Laiska lauantai

Tarkoitus oli, että käyn päivällä kulmakarvojen muotoilussa ja iltapäivällä muutaman tunnin auttamassa muutossa. Muuten ajattelin vain olla ja pötkötellä, lukea ja katsoa telkkaria. Tein tarkoituksella eilen (eli perjantaina) kahta eri emulsiovoidetta, jotta minun ei tarvitsisi lauantaina tai sunnuntaina miettiä niitä. Aikomuksena oli herätä kahdenksan - yhdeksän aikoihin, juoda rauhassa kahvi ja syödä aamupala ja käydä ruokakaupassa ennen kulmakarvojen hoitoa.

No, nukuin ilmeisesti sitten hieman univelkojani pois, koska olin vain sammuttanut herätyskellon ja heräsin vasta yhdeltätoista. Siitä sitten kiireellä kahvit naamariin ja kulmakarvojen hoitoon, jonka jälkeen ruokakauppaan, kotiin syömään ja samalla juoksulla muuttoavuksi. Siellä onneksi meni vain kolme - neljä tuntia, jonka jälkeen juostiin taas kaupan kautta kotiin syömään, koska miehellä oli omia suunnitelmia illaksi. Itsehän sain äkkinäisen saippuainspiraation (pakkomielteen), jonka vuoksi siellä kaupassakin käytiin toiseen kertaan. Hetken aikaa hengähdin kotona, meinasin jo jättää saippuanteon sunnuntaille, mutta en sitten kyennytkään siihen... Saippuat sain muottiin tuossa puoli yhdentoista maissa, jonka jälkeen nopea keittiön siivous ja suihkun kautta sohvalle. Nyt kello onkin jo niin paljon, ettei varmaankaan enää kannata mitään elokuvia alkaa katselemaan. Saippuamieli on kuitenkin rauhoitettu ja voin käydä kurkkimassa ja tuoksuttelemassa tekeleitäni siihen asti, että on pakko raahautua lakanoiden väliin. Huomenna en meinannut tehdä mitään, yksi ideanpoikanen kyllä kutittelee mielessä, mutta sitä en (onneksi) voi toteuttaa ennen tuoksukaupan tilauksen saapumista.. Huomenna voisin kirjoitella sen saippuatekstin loppuun, mihin olen jo kuvatkin saanut otettua. Muutakin tekstiä on valmistumassa ja toki myös näistä tämän viikonlopun puuhailuista tulee merkintöjä aikanaan.. jotenkin olen nykyään vähän vastahakoinen esittelemään saippuoita ennen kuin olen kokeillut niitä, tiedä sitten miksi. Toki onnistuneista resepteistä on varmasti iloa jollekin, joka haluaa niitä kokeilla tai muokata omaan käyttöönsä, mutta miksi ei myös epäonnistuneista?

Epäonnistumisia onkin ollut matkan varrella jonkin verran, mutta tänne niitä ei ole juurikaan eksynyt. Saippuoissa ongelmia on tullut vastaan melko vähän, esimerkiksi vanilja-kaakao ruutusaippuassa, mutta senhän tänne kirjoittelinkin. En taida enää yrittää vanilja-kaakaomarmorointia uunisaippualle. Risiiniöljyä sisältävää saippuaa en myöskään taida laittaa enää uuniin, koska tämä massa meinasi tulla yli kattilasta. Sokeria sisältävät saippuat laitan jatkossa pikkumuotteihin ja jääkaappiin.

Voiteissa epäonnistumisia on tullut enemmänkin. Tein muun muassa mehiläisvaha-hunajaemulsiovoidetta, joka vaati kaksi suihkupesua saippualla, että sain sen iholta pois. Jostain syystä tämän voiteen tekemisessä ei ollut yhtään järkeä mukana, sillä siinä oli kohtuullisen normaali määrä muita aineita, mutta lisäksi 35 g mehiläisvahaa ja 80 g hunajaa, mikä on ihan järkyttävä määrä näin jälkiviisaana. Voide imeytyi käsiin ja jalkateriin varsin hyvin, tuntui oikeastaan käsille aika hyvältä, mutta vartalolle se tahmautui niin että minulla oli inhottava olo vielä seuraavanakin päivänä. Hunajavoidetta aion kyllä jatkossa vielä kokeilla, resepti kaipaa vain todella paljon muokkausta. Ja tosiaan, haluan tehdä sen oikeasta hunajasta, en hunajajauheesta.

Lisäksi olen kokeillut tehdä voidetta merisuolaveteen, koska merisuola on hyväksi kuivalle iholle. Voide emulgoitui hyvin, muttei paksuuntunut ollenkaan. Päätin työntää siihen guarkumia, mutta siitähän tuli sellainen klimppinen limapuuro, etten itsekään uskonut sitä käyttäväni. Laitoin sen kuitenkin purkkeihin Parin päivän päästä se oli paksuuntunut, muistaakseni se muuttui hieman vaahtomaiseksi. En koskaan kokeillut tätä voidetta, joten en tiedä millaista se olisi ollut. Takaraivossa kutittelee kuitenkin edelleen hinku tehdä sekä merisuola- että hunajavoidetta. Olen myös yrittänyt tehdä emulsiovoidetta, jossa on aloemehua, mutta jostain syystä tämä sekoitus ei emulgoidu ihan täysin eikä myöskään paksuunnu, mitä olen ihmetellyt. Käsittääkseni moni on kuitenkin tehnyt emulsiovoiteita, joissa osa nesteestä on aloemehua? Aloevoidetta olen kokeillut parikin kertaa, mehun olen tehnyt Pienen tuoksukaupan aloejauheesta. Paksun vartalovoiteen useita versioita olen saanut juoksettumaan lisäämällä liikaa glyseriiniä tai muita aktiiviaineita.

Toki monia ei niin hyviä emulsiovoiteita ja öljy-rasvaseoksia on tullut tehtyä, esimerkkinä vaikkapa vaahdotettu kaakaovoi, jossa oli 60 g kaakaovoita ja 70 g öljyä ja joka oli silti käyttökelvottoman kovaa. Lisäksi yritin tehdä vedetöntä vartalovoita kookosöljystä, sheavoista ja öljystä, mutta siitä tuli vain omituista kookosöljyn ominaisuuksien vuoksi. Useampikin vedetön vartalovoi on rakeistunut käytössä ja tuoksua on monta kertaa tullut aivan liikaa. Emulsiovoiteet eivät alkuun olleet kovinkaan hyviä, koska en ollut yhtään perehtynyt eri rasvojen ja öljyjen ominaisuuksiin. Mutta kaikkea ei voi oppia etsimällä tietoa netistä, koska kaikkeen ei löydy vastausta muuten kuin kokeilemalla. Lisäksi erilaisten asioiden kokeileminen tyydyttää sitä luovuutta ja uteliaisuutta, jonka vuoksi tähän touhuun on niin koukkuun jäänyt. Ne perusemulsiovoiteet ja -saippuat kun voi käyttöön tehdä pikaisesti, sen enempää suunnittelematta, mutta johonkin se luovuus ja kokeilunhalukin on purettava!

Eipä sitten muuta kuin hyvää yötä, palaan huomenna asiaan saippualla!

Tuotearviointeja

Luonnollinen deodorantti

Urtekram deodorantti

Olen nyt jotakuinkin viikon verran käyttänyt deodoranttina Urtekramin nestemäistä, tuoksutonta kristallideodoranttia ja olen ollut siihen varsin tyytyväinen. Hajut eivät tule deodorantin läpi, enkä ole myöskään huomannut, että kainalot olisivat kastuneet (vaikka luontaistuotekaupan myyjä sanoikin, että näin tulee käymään). Tällä viikolla deodorantti onkin ollut aika kovassa testissä, koska kuukautisten aikaan minulla tulee aina hirveitä lämpöaaltoja, jotka tietenkin hikoiluttavat normaaliolotilaa enemmän. Deodorantti ei ole kuitenkaan pettänyt.

Laitan sitä aina illalla suihkun jälkeen puhtaalle, kuivalle iholle. Aamulla pesen kainalot ja levitän lisää deodoranttia. Kokeilin myös Aloe vera -versiota, jossa on tuoksuna appelsiinin eteeristä öljyä, mutta se ei mielestäni toiminut yhtä hyvin. Täytyy kokeilla vielä myöhemmin uudestaan.

Vaihdoin tähän deodoranttiin Nivean Pure&Natural -sarjan alumiinittomasta deosta, joka kyllä petti minut aina välillä. Tai lähes päivittäin. Sitä ennen käytin Adidaksen Control -deodoranttia, joka sekin petti aina välillä. Loppujen lopuksi Urtekramin deodorantti on siis pärjännyt varsin hyvin verrattuna sekä alumiinilliseen että alumiinittomaan markettisisarukseensa. Toki hintaakin on reilusti enemmän.

Toistaiseksi olen siis varsin tyytyväinen, mutta uskoisin että syksy ja talvi tuovat mukanaan muutoksen, jollen siirry käyttämään pelkästään luonnonkuituisia vaatteita. Tekokuidut kuitenkin hiostavat sen verran enemmän, etten usko deodorantin niistä selviävän (eipä ole kyllä mikään muukaan deodorantti selvinnyt). Olen kyllä harkinnut, että hankkisin pikkuhiljaa enemmän luonnonkuituisia vaatekappaleita kaappiini, koska ne olisivat muutenkin näitä halpa-tekokuituja parempia, hengittävämpiä ja lämpimämpiä.

Mineraalimeikit ja siveltimet

Olen käyttänyt bareMineralsin mineraalimeikkipohjaa nyt jotakuinkin kuukauden ja olen siihen varsin tyytyväinen. Alkuun väriä liian tummana itselleni, mutta kun oikean levitystekniikan oppii, meikkipohjaa ei tule laitettua liikaa eikä se näin ollen näytä luonnottomalta. Alussa mainitsin myös siitä, etten pidä bareMineralsin iholle tuomasta kiilteestä. Tämä on edelleen totta, mutta toki kiillettäkään ei erota niin hyvin, kun meikkipohja kasvoilla on ohuempi. Haluan kuitenkin kokeilla myös Barefaced Beautyn mineraalimeikkipohjaa, joten laitoin eilen testerit tilaukseen.

Barefaced Beautylta tilasin viime kuussa myös pari luomiväriä ja kaksipäisen luomivärisiveltimen. Luomivärisiveltimeen rakastuin välittömästi, jopa minä saan sillä nättiä jälkeä aikaiseksi. Luomivärit ovat kauniin väriset ja yhteen sopivat (Black Pearl ja Peridot), mutta valitettavasti ne eivät minun luomillani pysy Lumenen luomivärinpohjustusaineen kanssa. Myöskään Lily Lolon luomivärit eivät pysy tuolla Lumenella, joten täytynee hankkia parempi pohjustusaine. Lily Lololta minulla on käytössä myös poskipuna, jonka väriä en nyt muista, mutta jossa on mielestäni myöskin hieman liikaa kiillettä. Hankin myös Lily Lolon peitevärin sävyssä Barely Beige ja se on ollut ihan ok - joskin tuntuu katoavan päivän mittaan joistakin paikoista. Valitettavasti se myös kasautuu silmänalusten vakoihin ihan aavistuksen verran, mutta ei se nyt juurikaan näy. Lisäksi minulla on Lily Lolon viimeistelypuuteri, jota en ole kyllä juurikaan käyttänyt.

Kokeilujen perusteella en kyllä ole Lily Loloon mitenkään erityisen ihastunut. Muutama tilaamani tuote oli ihan ok, mutta parempiakin varmasti löytyy. Aionkin jostain metsästää kohtuuhintaisen, mutta parempilaatuisen peitevärin. Poskipunankin haluaisin kiilteettömänä, mutta laatuun olin ihan tyytyväinen. Barefaced Beauty saa jäädä odottamaan lopullista tuomiota, koska olen kokeillut vain luomiväriä.

Kabukini on Ecotoolsin kabuki, joka saa kätevästi peitettyä metallikotelolla. Näin se pysyy siistinä vaikka meikkipussissa. Olen siihen niin tyytyväinen, että ostin jo toisen, jotta voin välillä pestä siveltimen. Lisäksi minulla on Ecotoolsilta erilaisia luomivärisiveltimiä, jotka eivät kyllä mielestäni olleet mitenkään erityisen hyviä. Barefaced Beautyn luomivärisivellin on paljon parempi. Ecotoolsin peitevärisiveltimiä minulla on kaksi ja niihinkin olen kovin tyytyväinen. Ecotoolsin valikoimasta löysin myös poskipuna- ja puuterisiveltimeni. Silmänrajaukseen käytän Duroyn sivellintä, joka onkin ollut ihan hyvä.

Ripsivärini on ollut jo vuosikausia Kanebon 38°, aiemmin se tavallinen versio mutta nykyisin Volumising. Tämä tuskin tulee ikinä muuttumaan, pidän Kanebon ripsiväristä niin paljon. Erityisesti sen takia, että se kestää sateen, pakkasen ja sulamisen, lumen, kyyneleet ja helteen, mutta lähtee silti pois pelkällä vedellä. Toki muillakin merkeillä on 38 asteessa lähteviä ripsivärejä, en ole niitä kokeillut mutta en tunne kyllä mielenkiintoakaan kokeiluun. Kulmiin käytän Lumenen mineraalikulmakynää, joka ei luultavasti ole mineraaleja nähnytkään. Pidän kuitenkin Lumenen kulmakynien väreistä ja pehmeästä koostumuksesta.

Kaupan kosmetiikka

Teen itse nykyään lähes kaikki käyttäni voiteet ja pesuaineet, mutta muutama tuote on jäänyt silti käyttööni, koska en vain jotenkin onnistu korvaamaan niitä itse tekemilläni.

Ensinnäkin jo aiemmin kehumani Avènen Gentle Eye Make-up remover. En yksinkertaisesti kykene luopumaan tästä, eikä puhdistusemulsio edes mielestäni poista meikkejä yhtä hyvin (tai ainakaan yhtä vaivattomasti). Lisäksi tuote on todella riittoisa ja hellävarainen. Se on kirkas, hieman geelimäinen, mutta kuitenkin ohut. Tummakin silmämeikki on lähtenyt aina helposti pois.

Toinen käyttöön jäänyt tuote on apteekin perusvoide, joko Aqualan L, Plus tai Humektan. Käytän sitä pääasiassa käsivoiteena töissä. Käsittelen koko ajan paperia, jolloin kädet kuivuvat ja niitä tarvitsee rasvata usein. Voiteen pitää kuitenkin olla kevyt, jotta tietokoneen näppäimisto ja paperit eivät ole täynnä rasvaisia sormenjälkiä. En ole itse vielä onnistunut kehittämään riittävän kevyttä ja nopeasti imeytyvää käsivoidetta - toisaalta en ole oikeastaan yrittänytkään.

Kolmas vakiotarvike on Bebanthen, jota käytän rikkonaiselle iholle. Tämähän nyt on lääkevoide, jota en edes voisi korvata mitenkään. Eikä ole tarvettakaan.

Toki myös muitakin kaupan tuotteita löytyy, esimerkiksi hammastahna ja suuvesi, mutta yllättävän paljon teen nykyään itse. Käytän omaa saippuaa hiusten, vartalon ja käsien pesuun. Meikit poistan öljyllä tai puhdistusemulsiolla (ja silmämeikinpoistoaineella), kasvoille ja vartalolle minulla on itse tekemäni rasvat, hiusten hoitoaineeksi joko itse tehty hiushuuhde tai hoitoaine, joskus myös väripakkauksesta jäänyt hoitoaine. Kasvovetenä käytän joko pelkkää kylmää teetä tai sitten teetä ja omenaviinietikkaa. Kasvonaamiot ja ihon kuorinta-aineet teen myöskin itse.

Tällaista tällä kertaa, tulossa kyllä postaus myös ihan omista aikaansaannoksistani! :)

Päivitys 12.6.2012
Jostain syystä unohdin ihan täysin, että käytän mineraalimeikkien lisäksi muutakin meikkiä. Lisäsin tuotteet tuonne meikkiosioon.

Päivitys 6.7.2012

Vivisanté mineraalikivi

Urtekramin hajuton deodorantti alkoi tuoksumaan pahalta joten jouduin kaatamaan sen pois. Aiemminhan se ei tuoksunut ihan oikeasti miltään. Tuoksun muuttuminen kieli siitä, että deodorantti on jotenkin pilaantunut, joten heitin sen pois. Pilaantuminen johtunee siitä, että säilytin deodoranttia kylppärin kaapissa, joka oli varmastikin liian lämmin ja kostea säilytyspaikka. Tarkoitus oli moneen kertaan siirtää se sieltä pois, mutta sinne se jäi.

Tällä hetkellä käytössä on enimmäkseen Vivisantén mineraalikivi, joka onkin osoittautunut varsin hyväksi deodorantiksi. Se on myös tuoksuton. Deodorantti ei ole näillä helteilläkään kertaakaan pettänyt, ei edes siivouspäivänä. Kainalotkaan eivät ole kostuneet yhtään normaalia enempää (eli hyvin vähän). Nämä alumiinittomat mineraalideodorantit vaikuttaisi minulla toimivan varsin hyvin, sillä kaupan deodorantit ovat pettäneet yksi toisensa jälkeen ja myös kainalot ovat olleet märkänä. Hajuveden käyttö on kummasti jäänyt, joten yleensä en tuoksu varmaan juuri miltään. Joskus olisi kuitenkin kiva tuoksua joltain, joten toiveena olisi löytää luonnollinen hajuvesi, minusta kun ei taida tuohon tuoksujen sekoitteluun olla. Suosituksia saa halutessaan antaa!

Mineraalimeikkipohjat

Mineraalimeikkipohjan vaihdoin joskus viime kuussa Barefaced Beautyn pohjaan, johon olenkin ollut varsin tyytyväinen. Kiillettä on selvästi vähemmän kuin Baremineralsin pohjassa, jolloin meikki näyttää mielestäni luonnollisemmalta. Tilasin Greenlipsiltä kolme näytepohjaa, jotka vaikuttivat kuuluvan jokseenkin samaan kastiin Baremineralsin sävyn Light kanssa.

Bareminerals Light, BFB Promise, Honest ja Angelic

Värejä vertaillessa osoittautui, että sävy Promise oli lähinnä Lightia, joten käytän sitä nykyään pohjana. Honest käy minulle varsin hyvin peiteväriksi, Angelic oli iholleni liian tumma. Pienistä, 1,5 gramman purkeistä riittää mineraalimeikkiä varsin pitkäksi aikaa, mutta ne ovat hieman hankalia käyttää. Täytynee jossain vaiheessa hankkia parempi purkki jostain, ainakin Saippuapajalta löytyy sirottimellisia purkkeja, jotka ovat varmaan ihan hyvän kokoisia tähän. Tilasin näitä joululahjahuulirasvoja varten, mutta eihän niitä ole yhtään enää jäljellä.

Kabuki ja meikit

Kuvasta näkee hyvin, kuinka hankala Ecotoolsin kabukilla on noita minipurkkeja käyttää. Käytänkin yleensä apuna Baremineralsin purkin kantta, jotta saan meikkipohjan levittymään kabukiin. Ecotoolsin kabukista pidän edelleen kovin paljon, onneksi hankin niitä kaksi.

Huonompaan suuntaan

Meinasin kirjoittaa osittain tai kokonaan epäonnistuneista kokeiluistani, mutta nyt on mielessä niin paljon muuta, etten pysty keskittymään siihen riittävästi. Tai oikeastaan vain yksi asia..

Viime viikolla taisin taas kehua manteliöljyä kosteusvoiteena maasta taivaisiin. Viime viikko oli ensimmäinen kuukausiin, jolloin kutiaminen ja kiristäminen tuntuivat hävinneen lähes kokonaan. Käytin ihon kosteutukseen suihkun jälkeen manteliöljyä ja nukkumaan mennessä kaakaovoiemulsiota sisäreisiin ja hartioihin, satunnaisesti muuallekin. Tällä viikolla olotila on täysin päinvastainen, enkä ole muuttanut rutiinejani millään tavoin. En tiedä, mistä ero voisi johtua. Pakkanenkaan ei ole hirveästi kiristynyt, emmekä ole lisänneet lämmitystä.

Tällä viikolla on kutittanut joka paikkaa päästä varpaisiin niin paljon, että olotilaa on vaikeaa sietää. Sisäreidet ovat pahimmat, niissä kyse on pikemminkin polttelusta ja voiteen laitto kirvelee. Hartianseutua kutittaa kovasti ja iho tuntuu paksuuntuneen sen verran, ettei voide imeydy kunnolla. Tänään pahempi kutina on levinnyt myös käsivarsiin, pakaroihin, selkään ja kylkiin. Ihon kiristyessä tuntuu aina sietämätöntä kiristystä ja kutinaa paikallisesti. Poskiin on alkanut tulla kuivia länttejä, ne eivät ole vielä kovin näkyviä mutta tuntuvat sormenpäihin selvästi.

Tilanne paheni jokseenkin nopeasti, maanantaina ihmettelin, kuinka ikävältä iho tuntui, kun viikonloppuna oli ollut ihan mukava olo. Nyt olen lisännyt rasvausta aika radikaalisti, käytän manteliöljyä edelleen suihkun jälkeen, jonka lisäksi teen kolme kokovartalorasvausta emulsiovoiteella päivän ja illan aikana. Pahimpiin kohtiin laitan voidetta tai öljyä pari kolme kertaa vielä näiden päälle. Eilen illalla päädyin laittamaan reisiin ja hartioihin punaista (eli paksumpaa) Bebanthenia, koska en keksinyt enää mitään muutakaan. En haluaisi käyttää näin paljoa voiteita, mutta olo on vähän epätoivoinen. Voiteetkaan eivät auta kuin muutamaksi tunniksi kerrallaan, jos sitäkään. Olo on kuin nokkospuskaan kaatuneella. Tein eilen illalla valmiiksi n. 2 % suolaliuoksen, jonka aion levittää iholle tänään suihkun yhteydessä.

Olen tutkiskellut toisten kokemuksia ja vinkkejä pitkin viikkoa ja keksinyt muutaman muunkin asian, josta voi olla apua. Ruokavaliolla saattaa ilmeisesti olla suuri vaikutus atooppiseen ihottumaan. Vältettävien ruoka-aineiden listalla on tosin niin paljon tuotteita, että asia vaatii lisäperehtymistä. Muutamia mainitakseni monet ovat saaneet apua esimerkiksi vehnän ja kotimaisten viljojen sekä sokerin, kaakaon, kahvin, sitrushedelmien ja homogenoitujen maitotuotteiden välttämisestä. Ruokavalioon tulisi lisätä ainakin vitamiineja, rasvahappoja ja sinkkiä. Asia tuntuu niin ylivoimaiselta toteuttaa tällä hetkellä, etten vielä aio tehdä asialle mitään. Ruokavalioni on kuitenkin mielestäni ihan hyvä, koska syön melko tasapainoisesti kaikkea enkä juuri ollenkaan roskaruokaa tai eineksiä. Lihaa, kalaa, kanaa, kasviksia sekä hedelmiä ja marjojakin silloin kun niitä on. Viljatuotteita syön kohtuullisesti, leivänpalan tai kaksi päivässä ja lisäksi erilaisia maitotuotteita, maitoa, rahkaa, jugurttia ja juustoa.

Kokeilen nyt alkuun tuota suolaliuosta ja katson mitä sillä saan aikaiseksi. Aiemmin kokeilemastani suolakivestä ainakin tuntui olevan jonkin verran apua. Ajattelin myös lisätä kasviöljyjä ruokavalioon – tosin paistamisessa meillä ei ole muuta koskaan käytettykään. Mutta salaatteihin voisin lisätä esimerkiksi pähkinä- tai oliiviöljyä. Jos näistä ei ole apua, minun täytyy ruveta perehtymään tähän ruoka-aineasiaan kunnolla ja suunnitella päivän ruokailut huolellisesti. Toisaalta nyt on jo tammikuu ja uskon pahempien ongelmien väistyvän joka tapauksessa kevään tullen.

En oikeastaan usko, että iho-ongelmani johtuu ruokavaliosta. Ongelmat puhkesivat 15-16 –vuotiaana, sopivasti murrosiässä kun kuukautiset alkoivat. Silloinkaan tilanne ei kyllä ollut näin paha kuin nyt. Välissä meni useita vuosia, jolloin olo oli ihan normaali, kunhan käytin kosteusvoidetta tai öljyä kerran päivässä. Toisinaan olin kesäisin jopa useita päivä käyttämättä rasvaa ollenkaan. Tänä talvena ”ihottuma” puhkesi yllättäen taas uudestaan.. tosin ihottumasta on paha puhua, koska päällepäin tilanne ei oikeastaan näy.

Ihottuman puhjettua tänä syksynä olen vaihtanut kaikki pyykinpesu- ja huuhteluaineet hajusteettomiin ja väriaineettomiin allergiapesuaineisiin. Vähensin myös huuhteluaineen käyttömäärää, laitan koneelliseen enää ¼ korkillisen. Kosteusvoiteet ja ihoöljyn olen vaihtanut kylmäpuristettuihin kasviöljyihin ja itse tekemiini rasvaseoksiin ja emulsiovoiteisiin. Kylpyhuoneesta lensivät roskakoriin myös suihkugeeli, meikinpoistoaine, shampoo, hoitoaine sekä hiusten tehohoidot, joiden sijaan käytän itse tehtyä saippuaa ja manteliöljyä. Rakastamani pitkät, kuumat suihkut ovat taakse jäänyttä elämää: käyn suihkussa mahdollisimman nopeasti ja laskin veden lämpötilaa huomattavasti.

Suunnitelmissa oli kehitellä uusi vartalovoi, jonka aloitinkin jo mutta en päässyt asiassa kovinkaan pitkälle. Haluaisin myös oman perusvoiteen, jota voisin käyttää välillä perusvoidepesuun. Tällä hetkellä tarvittava innostus ja inspiraatio puuttuu, koska mielentila on melko ankea ja ärtynyt. Takataskussa minulla on vain kaksi tavallaan epäonnistunutta reseptiä, oliiviöljy-hunaja-mehiläisvahaemulsio ja vaahdotettu kaakaovoi.

Päivitys 30.6.2012
Täytyy kyllä sanoa, että en tätä tekstiä kirjoittaessani uskonut, mihin tilanteeseen pääsen jo kesäkuussa. Olen nyt kaksi viikkoa käyttänyt lähinnä pelkkää "tavallista" emulsiovoidetta n. 40 % öljyfaasilla  (ks. porkkanaemulsio), paksumpaa emulsiota olen käyttänyt vain parina päivänä välissä. Iho tarvitsee rasvauksen vain kerran päivässä suihkun jälkeen, eikä minkäänlaista kutinaa, kiristystä tai karheutta ole. Tammikuussa olin jo vaipumassa epätoivoon, kun mistään ei tuntunut olevan apua. Pesin suihkussa saippualla vain kainalot, muuten käytin emulsiota tai en mitään, tein joka päivä suolaliuksen jolla huuhtelin ihoani ja lisäksi käytin suihkun jälkeen öljyä iholle. Öljyämisen lisäksi rasvasin ihon emulsiolla 2 - 4 kertaa päivässä, mutta silti olo oli kuin nokkospusikkoon kaatuneella. Nyt pesen koko vartalon saippualla, käytän vaihtelevasti tavallista ja suolasaippuaa. Suihkun jälkeen rasvaan paksummalla tai tavallisella emulsiovoiteella ja olo on ihan hyvä, mitään valittamista ei ole. Olen kyllä hieman voitonriemuinenkin, koska viime syksynä touhun aloittaessani en ollut itsekään varma, onko tästä mitään apua. Työpaikkalääkärikin sanoi, että "tule sitten hakemaan resepti, kun tarvitset apteekista voidetta". Tekisi mieli tehdä pieni voitontanssi ja mennä näyttämään pitkää nenää, omat voiteeni toimivat paremmin kuin mikään kaupan tai apteekin voide on ikinä toiminut. Lisäksi ne ovat vielä huomattavasti edullisempiakin.

Reseptien suunnittelu

Minullahan ollut alusta lähtien selkeä päämäärä, johon tällä pyrin. Päämäärä on hieman laajentunut ja selkiytynyt muutaman kuukauden kuluessa, mutta pääpiirteittäin se on silti sama. Haluan kehittää hyvät ihon- ja hiustenhoitotuotteet itselleni. Alun perin suunnitelmana oli pelkästään vartalovoide, mutta kokemuksen karttuessa olen todennut, että miksi en saman tien tekisi itselleni muitakin voiteita sekä saippuoita ja muita pesuaineita vartalolle, kasvoille ja hiuksille.

Näin jälkeenpäin ajateltuna täytyy todeta, että tähän asti reseptien suunnittelu ja kokeileminen on ollut hieman holtitonta touhua. Tarkoitan sitä, että olen kokeillut ja vaihdellut raaka-aineita lähes sattumanvaraisesti ja muunnellut reseptejä laidasta toiseen.. Hauskaahan se on, mutta hyödyt jäävät suhteessa melko vähäisiksi. Tiedän nyt lukemani ja kokemuksen perusteella monesta raaka-aineesta jotakin, mutta en mistään riittävästi. Osaan tehdä reseptejä erilaisilla koostumuksilla, mutta en osaa suunnitella täsmäreseptiä tiettyyn iho-ongelmaan tai täsmälleen oikeanlaisella koostumuksella. En tiedä riittävän tarkasti, miten eri raaka-aineet ihooni vaikuttavat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Lisäksi olen tehnyt kokeiluja aina melko isoilla annoksilla, jolloin aineksia menee myös paljon hukkaan jos resepti ei olekaan onnistunut. Positiivista näissä kokeiluissa on tietysti se, että minulla on monta valmistusmenetelmää aika hyvin hallussa.

Tästä eteenpäin pyrin siihen, että muutan reseptejä vain vähän kerrallaan haluamaani suuntaan. Yritän käyttää vain muutamaa eri raaka-ainetta (emulgointi- ja säilöntäaineita ym. ”lisukkeita” ei lasketa), jolloin pystyn paremmin päättelemään, mikä raaka-aine vaikuttaa milläkin tavoin. Ajattelin myös etsiä ja kerätä tietoa raaka-aineista, jotta pystyn paremmin suunnittelemaan niiden käyttömääriä ja –tarkoituksia. Pienennän myös testireseptien ”annoskokoa” ainakin voiteissa, n. 100 ml:n annos lienee sopiva testierään – pienempää on vaikea nykyisillä välineilläni tehdäkään. En myöskään näe kannattavaksi käyttää hinnakkaampia aktiiviaineita tai värejä näissä testierissä, ainakaan alkuun. Niihin perehdyn paremmin vasta myöhemmin.

Näiden pohdiskelujen taustalla on se, että olen selaillut blogiani hieman tarkemmin ja tutkiskellut aiempia reseptejäni. Blogikin on mielestäni järjestelyn tarpeessa. Toteutan järjestelyn vähän kerrallaan siten, että siirrän kaikki yhtä reseptiä koskevat tekstit kyseisen reseptin perään. Näin kirjoitukseen tulisi ensin ohje, seuraavaksi ensimmäinen arvio ja viimeisenä aina tuoreimmat kokemukset siitä, kuinka resepti on onnistunut. Näin kaikki tieto löytyisi samasta kohdasta, eikä tarvitsisi selailla blogia eteenpäin. Käytän blogia omana reseptiarkistonani, joten se helpottaisi itseänikin paljon. Lisään resepteihin ja arviointeihin myös päivämääriä sen mukaan, miten niitä muistiinpanoistani löydän. Lukijoita varten laitoin sivun oikeaan ylälaitaan listan siitä, mitä kulloinkin olen päivittänyt.

Päivitys 22.1.2012
Olen nyt panostanut erityisesti raaka-aineisiin perehtymiseen, josta syntyi tuloksena tehokosteuttava vartaloemulsio, jonka reseptinkin laitoin jo tänne. Olenkin siihen varsin tyytyväinen, mutta se on tosiaan todellinen tehokosteuttaja, eli melko tuhti voide, joka ei välttämättä sovellu kaikille ihotyypeille ainakaan päivittäiseen käyttöön. Siksi kehittelinkin voiteesta vielä kevyemmän version, joka sopii mielestäni mainiosti päivittäiseen käyttöön. Tehokosteuttajaa käytän tarvittaessa niille alueille, jotka kaipaavat erityisen tehokasta hoitoa, eli tällä hetkellä sisäreisille ja hartioille. Oikeastaan olen nyt edistynyt siten, että reseptien suunnittelu etenee vaiheittain. Ensin mietin, mihin tarkoitukseen voide on ja millaiselle ihotyypille. Sitten etsin sopivat raaka-aineet, esimerkiksi kosteuttavat ja kosteutta säilyttävät rasvat ja öljyt. Voiteeseen ei kannata työntää pelkästään näitä aineksia, koska omien kokemusteni mukaan tehokkuus tai toimivuus saattaa kärsiä siitä. Varsinaisten vaikuttavien aineiden ja aktiiviaineiden lisäksi myös muiden raaka-aineiden imeytymistä edistävät ainekset ovat  hyvä lisä jokaiseen voiteeseen. Voiteen kannattaa myös antaa asettua ainakin seuraavaan päivään ennen varsinaista käyttöä, koska sen koostumus ja vaikutus ihoon tuntuvat asettuvan vasta ajan kanssa lopulliseen tilaansa.

Viikonlopun puuhailuja

Viikonloppu vilahti mielestäni kovin mukavasti ohi: Perjantaina tein jo esittelemäni emulsiovoiteen, lauantaina kolmea hieman erilaista saippuaa ja tänään vielä vartalovoita pienin muokkauksin edelliseen reseptiin. Siihen kun lasketaan lisäksi pyykinpesu-urakka, joka johtuu pesuaineiden vaihtamisesta hajusteettomiin ja väriaineettomiin, ei aikaa paljoa jäljelle jääkään.

Vartalovoin ohjetta jouduin tänään muokkaamaan ihan sen takia, että raaka-ainevarastoni alkaa olla lopuillaan muutamien aineksien osalta. En usko, että muutokseni vaikuttavat mitenkään ratkaisevasti voiteen koostumukseen, mutta saa nähdä. Laitan yksityiskohtaisen ohjeen tänne lähipäivinä.

Saippuoihini olen kovin tyytyväinen, kaikki meni hienosti! Tein tuoksutonta oliiviöljysaippuaa ja kardemumman eteerisellä öljyllä maustettua oliiviöljysaippuaa kylmämenetelmällä sekä kookosrasva-oliiviöljysaippuaa OHP-menetelmällä eli uunissa. Näistäkin lähitulevaisuudessa tarkemmat tekstit kuvineen. Mikään saippuoista ei tietenkään ole vielä käytössä, koska uunisaippuaakin pitää kypsyttää vielä viikko tai pari, kylmämenetelmällä tehtyjä kuukausi tai enemmän. On kyllä jotenkin hirveän mukavaa nähdä oman käden työtä, jonka voi ottaa ihan täysin käyttöön :)

Ostin ruskovillan oliiviöljy-suolasaippuan ihan testaukseen, suolasaippuan kun pitäisi auttaa muun muassa kuivaan ihoon. Teen mahdollisesti tulevaisuudessa omankin satsin, kunhan tämä saippuaharrastus vähän etenee.

Nyt taidankin mennä iltapesulle uuden saippuan kanssa, rasvata itseni omalla voiteella ja mennä sitten puhdas yöpaita päällä puhtaiden lakanoiden väliin lueskelemaan - nyt on menossa Alexandre Dumas'n Punainen sfinksi. Toivottavasti tulossa on ensimmäistä kertaa pariin kuukauteen yö ilman raapimista!

Hieman muuten on alkanut hermostuttaa itse tehtyjen voiteiden ja saippuoiden antaminen lahjaksi. En varmaan koskaan ole antanut kenellekään mitään itse tehtyä, joten tietyllä tapaa kovempi henkilökohtainen panos pelissä kuin ennen. Olen käyttänyt paljon aikaa sekä pohtimalla mahdollisia tuoksuyhdistelmiä ja -mieltymyksiä sekä etsimällä tietoa erilaisista asioista. On ihan luonnollista, että pelottaa etteivät lahjojen saajat sitten näistä pidä. Varsinkin kun olen itse aika ylpeä ja iloinen tekemistäni voiteista ja saippuoista :)

Saippuakuumetta ja muuta mukavaa

Olen tyystin hurahtanut itse tehtyyn saippuaan. Viikonloppu vilahti ohi blogeja, foorumia ja muita nettisivuja tutkien.  Eilen oli välttämätön pakko käydä ostamassa oliiviöljyä ja uusi kattila ruostumatonta terästä. Lämpömittaria en vielä ostanut, enkä valitettavasti lipeääkään löytänyt. Kaikki viemärinavausrakeet olivat kaliumhydroksidia, josta kyllä voisi tehdä nestesaippuaa, mutta kiinnostus palasaippuaan on kovempi. Lipeää ei saanut myöskään apteekeista eikä luontaistuotekaupoista. Jouduin lopulta luovuttamaan ja tilasin Lahtisen vahavalimolta kilon lipeää, joka saapunee (toivottavasti) vielä tällä viikolla. Lämpömittarin etsimiseen on siis vielä hyvin aikaa. Tavallinen, digitaalinen keittiövaaka löytyy jo, tarkkuusvaaka on tulossa postitse Mania33 –verkkokaupasta.

Ensimmäisellä kerralla ajattelin tehdä ihan vain yksinkertaisen oliiviöljysaippuan. En ajatellut käyttäväni edes tuoksuja, vaikka piparmintun tai eukalyptuksen tuoksuinen saippua houkuttaisikin kovasti. Joulun toivelistalla on, luonnollisestikin, Saara Kuhan Käsintehtyä Saippuaa –kirja. Raaka-aineina houkuttaa erilaisten öljyjen ja rasvojen lisäksi myös mausteet, yrtit ja marjat tai esimerkiksi appelsiinin raastettu kuori. Koristeina voisin näiden lisäksi käyttää myös tähtianista, erilaisia kukkia sekä vanhojen saippuoiden silputtuja paloja. Erilaisia tuoksujakin olen miettinyt, ehkäpä yllä olevat raaka-aineet antavat jotain kuvaa siitäkin. Kuten näkyy, saippuanvalmistus on vallannut mielen ihan täysin. Jokunen saattaa päästä joulupaketteihinkin mukanaan maininta, että saippuaa täytyy vielä hetki kypsytellä.

Toinen syy kiinnostuksen yltymiseen on se, että otin viikonloppuna kutinaan kyllästyttyäni käyttöön Vihreän kosmetiikan saippuan. Se onkin hillinnyt kutinaa jonkin verran. Alkuun en pitänyt siitä, koska iho jäi pesusta nahkean tuntuiseksi. Tuoksukaan ei käyttäessä mielestäni ollut miellyttävä, vaan pelkästään saippuamainen. Nyt kun olen huomannut vaikutukset, ei nahkeus enää haittaa, sillä siitä huolimatta saippua on hellävaraisempi kuin mikään kokeilemani suihkugeeli. Se myös vaahtoaa ihan mukavasti, vaikka siitä puuttuvatkin vaahtoa tuottavat lisäaineet. Myös tuoksu miellyttää, koska se on puhtauden merkki. 

Joululahjaprojekti ei ole edennyt vielä mihinkään, eihän minulla ole raaka-aineitakaan vielä. Olen hieman opiskellut emulsiovoiteen tekoa ja perehtynyt tuoksujen sekoitteluun, mutta tällä hetkellä saippua tuntuu vievän voiton. Tuoksujen sekoittelua kokeilin jo lauantaina, mutta siitä ei kyllä tullut mitään. Yritin tehdä liikaa liian nopeasti, hajuaisti loppui kesken ja lopulta kyllästyin koko hommaan. Täytyy ottaa ensi kerralla aimo annos kärsivällisyyttä matkaan, sekoitella tuoksua vaikka useamman päivän ajan. Joululahjojen tuoksuista aion tehdä melko mietoja, koska en tiedä mistä kukin pitää.

Täytyy kyllä myöntää, ettei tässä touhussa ole enää pelkästä avusta kutinaan, vaan tämä on harrastus, rentoutumista, tapa käyttää luovuutta jota en ehkä muuten osaa ilmaista. Tämä saa minut hyvälle tuulelle. Siitä puheen ollen, nyt taidan siirtyä toisenlaisen mielihyvän pariin. Löysin viikonloppuna Jane Austenin kirjan Viisasteleva sydän. Se onkin sellaista mukavaa hömppää, jonka parissa voi viettää loppuillan.

Mukavaa itsenäisyyspäivää kaikille!

Paketteja, paketteja

Eilen sain myös Saippuapajan paketin kotiin, joten ryhdyin tietysti heti keittiöhommiin. Saippuapajalta tuli siis mehiläisvahaa ja mangovoita.  Karitevoita minulla oli ennestään, samoin manteliöljyä. Pienestä tuoksukaupasta tuli jo aiemmin babassuöljyä, kaakaovoita, aprikoosinkivi-, makadamiapähkinä-, hampunsiemen- ja avokadoöljyä, Gracefruitin tuoksut Tropical ja Tangerine sekä 5-fold appelsiinin eteeristä öljyä.

Karitevoi (ylhäällä oikealla) on koostumukseltaan pehmeää, mutta hyvin rasvaista ja aika heikosti imeytyvää. Mangovoi (keskellä) muistuttaa sitä hyvin paljon, mutta imeytyy kuitenkin jonkin verran paremmin. Kaakaovoi (ylhäällä vasemmalla) puolestaan on todella kovaa, mutta imeytyy kyllä ihoon kunhan sen saa ensin pehmennettyä. Tuoksultaan se on ihanan, makean kaakaoinen. Babassuöljy (keskellä oikealla) on täysin erilaista näihin kolmeen verrattuna. Se on todella, todella pehmeää ja imeytyy ihoon huomattavasti nopeammin kuin mikään edellisistä. Babassuöljy taitaakin nousta henkilökohtaiseksi suosikiksi näistä aineista. Mehiläisvaha (keskellä vasemmalla) on hunajaisen tuoksuista (yllättäen), kovaa vahaa jota käytän varmaan lähinnä huulirasvoissa tai vastaavissa. Se tuntuu jähmettävän voiteen aika nopeasti.

Manteliöljyä (alhaalla oikealla) olen käyttänyt jo jonkin aikaa. Se on mielestäni ihan hyvä perusöljy, mutta paksu ja imeytyy aika hitaasti. Aprikoosinkiviöljy (alhaalla keskellä) on paljon kevyempää ja imeytyy paremmin. Makadamiapähkinäöljy (alhaalla toinen vasemmalta) on myös paksua, mutta imeytyy kuitenkin paremmin kuin manteliöljy. Avokadoöljy (alhaalla neljäs vasemmalta) puolestaan on myös kevyen tuntuinen öljy, tosin hieman paksumpi kuin aprikoosinkiviöljy. Hampunsiemenöljy (alhaalla vasemmalla) tuntuu imeytyvän hyvin, mutta tuoksu on melko vahva (enkä pidä siitä) joten en todennäköisesti tule tätä usein käyttämään. Lisäksi kävin vielä tänään ostamassa Julia Lawlessin rypälekiviöljyä ja jojobaöljyä, ne eivät päässeet tällä kertaa kuvaan. Kerron niistäkin enemmän sitten kun olen niitä vähän tutkiskellut.

Appelsiinin eteerisen öljyn tuoksu on ehkä ihan aavistuksen kitkerämpi kuin oikean appelsiinin, mutta hyvin lähellä oikeaa. Tämä 5-fold pitäisi kuitenkin olla hedelmäisempi kuin tavallinen eteerinen öljy, koska eteerinen öljy on vielä tiivistetty ja tislattu useampaan kertaan. Kuulemma perinteinen eteerinen appelsiiniöljy tuoksuu enemmänkin appelsiinin kuorille, siksi valitsin tämän.

Tangerine ja Tropical –tuoksut ovat ihanan hedelmäisiä, kirpeitä, kerrassaan syötäviä. Olen ravannut pakettien tultua nuuhkimassa niitä vähän väliä. Tuoksunäytteinä sain myös GF:n Jasmiinia, joka vaati hieman totuttelua sekä GF:n Sunshine fruits –tuoksua. Se on hyvin sitruunainen, saattaisi käydä johonkin yhdistelmään mietona vivahteena. Ennestään minulla on jo GF:n Neilikka ja Moonlight. E-vitamiiniöljy on säilöntäaine.

Nyt kun pääsin vähän räpeltämään ja kokeilemaan näiden koostumusta ja imeytymiskykyä pystyin myös hahmottelemaan vartalovoin reseptiä vähän tarkemmin. Olin jo pohtinut huulirasvan tekoa, joten hankin pari pientä purnukkaa myös tätä varten. Hetken mielijohteesta päätin valmistaa vartalovoin ja huulirasvan lisäksi myös kiinteän parfyymin eli tuoksupalan, kuten itse sitä jostain syystä mieluummin nimitän. Näistä siis luvassa ihan tässä lähipäivinä ohjeet arviointeineen, otin myös kuvia tällä kertaa!

Tässä vielä hieman esimakua: kuva kaikista eilen valmistamistani voiteista omissa purnukoissaan. Kokonaisuudessaan tähän meni aikaa ehkä 2 - 3 tuntia, josta suuri osa on odottelua. Lasipurkeissa on vartalovoita, vasemmalla vaahdottamaton ja oikealla vaahdotettu versio. Sydämenmuotoiset palat ovat tuoksupaloja, silikoninen jääpalamuotti toimi tässä varsin mainiosti! Pyöreässä purkissa on sitten huulirasva. Nuo pienet purkit löysin Paperikuusta, lasten koulutarvikeosastolta. Eivätkö ole söpöjä?

Tämä harrastus tuntuu tempaisevan aika perusteellisesti mukaansa. Tarkoituksena oli vain etsiä se omalle iholle sopiva kosteusvoideresepti tai vaihtoehtoisesti sitten pelkkä öljy, tehdä sitä kerran – pari kuukaudessa ja jättää homma siihen, mutta käytännössä olen tainnut menettää pikkusormen jälkeen molemmat kädet käsivarsineen. Emulsiovoiteen tekoahan olen jo miettinyt, mutta nyt tekisi mieli kokeilla myös shampoon, hoitoaineen ja saippuan valmistusta. Jostain syystä ajatus palashampoosta on valloittanut minut ihan kokonaan. Todennäköisesti kokeilen nyt alkuun näitä voiteita ja emulsiovoiteita, saippuaa ehkä sitten myöhemmin. Siinä on kuitenkin omat kommervenkkinsä. Mutta voi, kuinka kauniita ne ovat! Katsokaa vaikka kaikkia ihania blogeja ja saippuakauppoja, googlettamalla kyllä löytyy..

Tämä innostus tarkoittaa tietysti tarvikevalikoiman laajentamista, pitää hankkia ainakin tarkka ja luotettava vaaka sekä lisää kattiloita, kippoja ja kuppeja. Sekä joku jättisuuri laatikko ja pakasterasioita noille raaka-aineille. Voi voi, taitaa olla niin, että käsivarsien myötä olen hulahtanut tähän soppaan varpaita myöten! Kumma juttu on myös se, että vaikka tähänkin voidetouhuun saattaa mennä huomaamatta lähes koko ilta, olen sen jälkeen aina hirveän rentoutunut ja hyvällä tuulella.

Saippuasta innostuneena ostin muuten Vihreän kosmetiikan Hunaja-Laventeli –saippuan, koska jostain lueskelin että tällainen saippua saattaisi olla parempi kuivalle iholle. Tätä saippuaa en kyllä tuolta nettisivuilta enää löytänyt, ostin sen yhdestä luomukaupasta. En ota sitä vielä käyttöön, testaan ensin tuon voiteen vaikutuksen suihkugeelipesun jälkeen ja sitten että vaikuttaako se saippuan vaihto asiaan jotenkin. Nyt on siis viimeisen parin päivän aikana kutittanut erityisesti olkapäitä aika paljon, pelkkä öljy ei enää ole vaihtoehto..

Tervehdys

Tässä blogissa on kyse ehkä pääasiassa sen täydellisen etsimisestä. Lähinnä minulla on jatkuvan etsiskelyn alla oikeasti toimiva kosteusvoide, joita olenkin kokeillut laidasta laitaan. Voin luvata myös jonkin verran reseptejä ja arvioita itse tekemistäni kosteusvoiteista, tosin tämän harrastuksen olen vasta äskettäin aloittanut.

Nyt alkuun voin jo luvata asiaa ainakin ihon puhdistamisesta öljystä sekä tarinan vaahdotetun karitevoin valmistuksesta. Mutta ensin hieman taustatietoja.

Suurempi kiinnostus ihon hoitamiseen lähti liikkeelle pakosta. Minulla on erittäin kuiva iho, eikä apteekin Ceridal –öljy ja Aqualan Plus enää auttaneet, vaan kutina vaan yltyi päivä päivältä. Olin jo tietoinen siitä, että monet ovat saaneet apua karitevoista (eli sheavoi tai voipuuvoi) ja olin muutamia karitevoita sisältäviä tuotteita jo hyvällä menestyksellä käyttänytkin. Innostus lähteä itse tekemään voidetta lähti liikkeelle siitä, että nämä tuotteet ovat runsaasti käytettyinä melko hinnakkaita, eivätkä tuoksutkaan itseäni miellyttäneet. Aloin siis perehtymään ihovoiteiden valmistamiseen, joka olikin yllätyksekseni melko helppoa. Nyt täytyy enää metsästää se täydellinen resepti. Mutta vaikka ihoni onkin kaulasta alaspäin rutikuiva, niin kasvot ovat sekaihoa tai rasvoittuvaa tai kenties myös kuivaa. En osaa päättää, kun mikään tuote ei tunnu sopivan. Toiset kirvelevät ja kuivattavat, toiset rasvoittavat, toiset eivät taas muulla tavoin tunnu hyvältä. Siitä tarkemmin myöhemmin. Hankalahko ihoni pakottaa tietysti miettimään hieman tarkemmin myös meikkivoide- ja puuterivalintoja.

Kosmetiikan lisäksi minua kiinnostuksen kohteisiini kuuluvat kissat, aivan erityisesti omat neljä kissaani. Minulla on kolme maatiaista, joiden iät vaihtelevat neljän ja seitsemän vuoden välillä, sekä yksi Maine Coon, joka täyttää parin päivän päästä kahdeksan kuukautta. Nämä ilonaiheet ovat myös aiheuttaneet monia päätä askarruttavia ongelmia, joihin sitten myös joutuu ratkaisuja etsiskelemään.

Näiden vauhtihirmujen lisäksi aikaani vievät suurelta osin kirjat, joita ilman en voisikaan elää. Kirjastossani on tällä hetkellä lähemmäs 300 kirjaa, joita keräilen ahkerasti lisää. Lueskelen kaikkea laidasta laitaan, jos tarina on hyvä niin genrellä ei ole merkitystä.

Mutta, nyt on tyttösen aika hiipiä peiton alle. Ensimmäisenä vinkkini voinkin antaa niille, joilla on vaikeuksia nukahtaa: hankkikaa mikrossa lämmitettävä jyväpussi ja lämmittäkää sitä hieman ennen nukkumaan menoa. Lämmin pussi mahan päällä on uskomattoman helppo nukahtaa! 

P.S. Kerron ensi kerralla ihon puhdistuksesta öljyllä, jonka tein tänään ensimmäistä kertaa!