Parin päivän käytön jälkeen aiemmin tekemäni tehokosteuttava vartaloemulsio tuntui liian tuhdilta voiteelta jokapäiväiseen käyttöön. Myöhemmin osoittautui, ettei se ole totta, mutta koska kevyempikin versio on hyvää käytössä ajattelin kirjoitella senkin reseptin tänne. Voide voi olla paljon parempi jollekin, jolla on hieman vähemmän kuiva iho kuin minulla. Uskoisin, että minulla tämä tulee olemaan kesäaikana oikein hyvä voide. Reseptin suunnittelussa lähdin liikkeelle siitä, että öljyfaasin osuus voiteesta on pienempi, tässä tapauksessa 23 %. Lisäksi vähensin babassuöljyn määrää, jätin mangovoin kokonaan pois ja korvasin manteliöljyn ja osan avokadoöljystä kevyellä aprikoosinsiemenöljyllä, jonka pitäisi auttaa muita öljyjä imeytymään paremmin. Avokadoöljyn pitäisi puolestaan tehostaa aktiiviaineiden imeytymistä. Vähensin vastaavasti myös emulgointiaineiden määrää.
Kevyt kosteuttava vartaloemulsio
vesifaasi:
170 g vettä
öljyfaasi:
15 g neitsytkookosöljy
10 g babassuöljy
10 g aprikoosinsiemenöljy
5 g avokadoöljy
4 g BTMS -emulgointiaine
3 g emulgointihiutaleet
3 g setyylialkoholi
3 g steariinihappo
2,2 g Optiphen -säilöntäaine
7 g kauraproteiini
2 g E-vitamiiniöljy
yht. 12 tippaa Gracefruit Omena ja Kurkku -tuoksuöljyjä
yht. 3 tippaa piparmintun ja katajan eteerisiä öljyjä
Arvasin jo etukäteen, että voiteesta tulee ohutta joten päätin lisätä steariinihappoa paksuntamaan voidetta. Siitäkin huolimatta voiteesta tuli hyvin juoksevaa, joten päädyin laittamaan sen pulloon purkin sijaan. Voide on kuitenkin riittävän sakeaa, jotta sitä on helppo käyttää, mutta purkista sen käyttö voisi olla hankalaa. Alkuun laitoin tuoksua vain 4 tippaa, mutta käytössä huomasin että steariinihapon tuoksu tulee tuoksuöljyn läpi, joten seuraavana päivänä lisäsin tuoksuja. Laitoin piparmintun ja katajan eteerisiä öljyjä sen vuoksi, että ne ilmeisesti peittävät muita hajuja oman tuoksunsa lisäksi. Lisäsin myös Gracefruitin Omena ja Kurkku -tuoksuöljyjä, jotta saisin edes jollakin tapaa mieleisen tuoksun.
Voide on itselleni liian ohutta varsinaiseksi vartaloemulsioksi, joten käytän sitä käsivoiteena joka kulkee kassissa mukana. Vartalolle käytän sitä vain silloin, kun ihoni kaipaa enemmän rauhoittamista kuin tehokasta kosteutusta. Esimerkiksi toisinaan suihkun jälkeen suolaliuoshoidon aiheuttamaan kutinavaiheeseen ja toisekseen kotiin tullessa, kun iho kutiaa lämmetessään. Voide imeytyy hyvin ja kosteuttaa, mutta tällä hetkellä ihoni tarvitsee tuhdimpaa tavaraa. Vähemmän kuivaihoiselle tämä voisi olla hyvä voide ja uskoisin, että itsekin käytän tätä tai muuta yhtä kevyttä voidetta kesäaikaan. Voiteen paksuntamiseen yritän keksiä jonkun muun aineen kuin steariinihapon, koska en halua tuoksua kynttilälle. Luultavasti emulgointiaineiden määrän lisääminen voisi auttaa, lisänä voisi käyttää ksantaania tai guarkumia, en tosin tiedä miltä ne sitten tuoksuvat.
lauantai 4. helmikuuta 2012
perjantai 3. helmikuuta 2012
Paksu vartaloemulsiovoide 2.2.2012
Päätin pitkästä aikaa ryhtyä kirjoittelemaan ja huomasin häpeäkseni, että edellisestä postauksesta on kulunut jo kaksi viikkoa! Valitettavasti työt ovat alkaneet viedä paljon aiempaa enemmän aikaa, kirjanpitäjälle tämä vuodenvaihde ei ole mukavinta aikaa. Se otti toki veronsa myös vapaa-ajastakin. Lisäksi kutina paheni taas vaihteen vuoksi, erityisesti nyt kun pakkaset ovat huomattavasti kiristyneet. Jotenkin ei huvittanut mikään, reseptien suunnittelu, kirjoittaminen eikä ylipäätään oleminen.
Se, että päädyin taas näppäimistön ääreen, kertonee siitä, että tilanne on hieman parantunut. Ei töiden suhteen, kiire tulee vielä pahenemaan ennen kuin kaikki tilinpäätökset ovat kasassa. Olo ei kuitenkaan ole enää niin ikävä ja kutinan helpottuminen on taas saanut mielen hieman virkistymään. Tällä kertaa olen keksinyt kaksi uutta asiaa, joilla helpottaa oloani: uuden voiteen ja uudet vaatteet. Vaatteista kirjoittelen lisää myöhemmin, aion tehdä hieman pidemmän tekstin tuosta ihonhoidosta yleensä. Voiteen reseptin ajattelin kertoa nyt.
Ihmettelin, kun iho kutisi ja hilseili siitä huolimatta, että kosteusvoiteena oli suihkun jälkeen kasviöljysekoitus ja lisänä käytin myös tekemääni tehokosteuttavaa emulsiota 1 - 3 kertaa päivässä. Viimeinen piste oli se, että reiteeni ilmaantui punainen läiskä, josta iho kuoriutuu pois. Jotakin oli tehtävä. Lopulta päädyin siihen tulokseen, että vika on öljyn käytössä, uskoisin että se voi olla jopa liian rasvaista kosteuttaakseen ihoa kunnolla. Monet ovat kokeneet, että öljy saattaa jopa kuivattaa ihoa. Oli vaikeaa keksiä hyvää vaihtoehtoa ihoöljylle, koska uskoin pelkän emulsiovoiteen olevan liian kevyttä. Siksi päätinkin valmistaa tavallisen ö/v (öljyä vedessä) emulsion sijaan v/ö eli vettä öljyssä emulsion. Tavallisessa versiossa on yleensä n. 1/3 öljyä ja 2/3 vettä, kun taas v/ö-emulsiossa on 1/3 vettä ja 2/3 öljyä. Reseptin suunnittelu oli nopeaa, päätin käyttää öljyjä 100 g, emulgointiaineita laitoin mielestäni sopivan määrän, eli yhteensä 24 % öljyjen määrästä. Se on suurin piirtein saman verran kuin aiemmissa resepteissä, hieman enemmän kuin suositeltu minimi eli 20 %. Öljyt ja rasvat päätin vasta lennossa kokkaillessani. Sekoitusvaiheessa päädyin kuitenkin hiljalleen lisäilemään kiehautettua vettä, koska emulsio oli kovin paksua. Lopulta voiteessa on 50 % öljyfaasi ja 50 % vesifaasi.
Paksu vartaloemulsio
vesifaasi:
124 g vettä
öljyfaasi:
40 g neitsytkookosöljyä
20 g babassuöljyä
10 g avokadoöljyä
10 g mangovoita
10 g karitevoita
10 g aprikoosinsiemenöljyä
1,5 g Optiphen -säilöntäainetta
Yht. n. 12 tippaa Gracefruit Omena, Hunaja ja Tropical -tuoksuöljyjä.
Voiteesta tuli hyvin, hyvin paksua. Lisäilinkin vettä valmistuksen aikana, kuten mainitsin. Ensin minulla oli voiteessa vain 62 g vettä, lisäilin sitä n. 20 g kerrallaan ja päädyin lopulta 124 grammaan. Jouduin joka tapauksessa kaatamaan voiteen purkkiin melko lämpimänä, koska sitä oli niin vaikea sekoittaa. Se on kuitenkin oikein hyvää voidetta suihkun jälkeen, ainakin näin kuivalle iholle. Se imeytyy huomattavasti tehokkaammin kuin pelkkä öljy ja tuntuu siltä että se kosteuttaa myös tehokkaammin ihoa. Parin päivän käyttökokemuksen perusteella olen erittäin tyytyväinen, koska iho vaikuttaa selvästi elävämmältä kuin aiemmin. Tällainen paksu emulsiovoide sopii varmasti parhaiten niille, joilla on erittäin kuiva iho. Itsekin käytän tätä vain suihkun jälkeen, muulloin käytän joko tekemääni tehokosteuttavaa emulsiovoidetta tai kevyempää versiota siitä (reseptin kerron myöhemmin). Mutta suihkun jälkeen iho tarvitsee jotain rasvaisemaa ja tämä voide on varsin hyvä siihen tarkoitukseen.
Päivitys 3.4.2012
Tämä voide osoittautui todelliseksi pelastajaksi ja onkin minulla päivittäisessä käytössä. Olen jatkokehitellyt siitä kaksi reseptiä, joissa on mahdollisimman vähän samoja öljyjä, jotta iho saa tarvitsemaansa vaihtelua. Voiteen käytön myötä olen ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen jättänyt ihoöljyt kokonaan pois ja koko syksyn ja talven kestänyt kutina ja ihon hilseily on hävinnyt! Joskus jätän jopa tämänkin voiteen väliin ja käytän vain kevyempää kosteusvoidetta. Kokeiluja tehdessäni olen huomannut, ettei tämä resepti kestä vaikuttavia aineita enää oikeastaan ollenkaan. Olen lisännyt vesifaasiin 5 g glyseriiniä, mutta e-vitamiiniöljyt, kauraproteiinit ja muut on viisaampi unohtaa. Jos öljyjä tulee liikaa, voide juoksettuu ja menee kertakaikkiaan käyttökelvottomaksi.
Se, että päädyin taas näppäimistön ääreen, kertonee siitä, että tilanne on hieman parantunut. Ei töiden suhteen, kiire tulee vielä pahenemaan ennen kuin kaikki tilinpäätökset ovat kasassa. Olo ei kuitenkaan ole enää niin ikävä ja kutinan helpottuminen on taas saanut mielen hieman virkistymään. Tällä kertaa olen keksinyt kaksi uutta asiaa, joilla helpottaa oloani: uuden voiteen ja uudet vaatteet. Vaatteista kirjoittelen lisää myöhemmin, aion tehdä hieman pidemmän tekstin tuosta ihonhoidosta yleensä. Voiteen reseptin ajattelin kertoa nyt.
Ihmettelin, kun iho kutisi ja hilseili siitä huolimatta, että kosteusvoiteena oli suihkun jälkeen kasviöljysekoitus ja lisänä käytin myös tekemääni tehokosteuttavaa emulsiota 1 - 3 kertaa päivässä. Viimeinen piste oli se, että reiteeni ilmaantui punainen läiskä, josta iho kuoriutuu pois. Jotakin oli tehtävä. Lopulta päädyin siihen tulokseen, että vika on öljyn käytössä, uskoisin että se voi olla jopa liian rasvaista kosteuttaakseen ihoa kunnolla. Monet ovat kokeneet, että öljy saattaa jopa kuivattaa ihoa. Oli vaikeaa keksiä hyvää vaihtoehtoa ihoöljylle, koska uskoin pelkän emulsiovoiteen olevan liian kevyttä. Siksi päätinkin valmistaa tavallisen ö/v (öljyä vedessä) emulsion sijaan v/ö eli vettä öljyssä emulsion. Tavallisessa versiossa on yleensä n. 1/3 öljyä ja 2/3 vettä, kun taas v/ö-emulsiossa on 1/3 vettä ja 2/3 öljyä. Reseptin suunnittelu oli nopeaa, päätin käyttää öljyjä 100 g, emulgointiaineita laitoin mielestäni sopivan määrän, eli yhteensä 24 % öljyjen määrästä. Se on suurin piirtein saman verran kuin aiemmissa resepteissä, hieman enemmän kuin suositeltu minimi eli 20 %. Öljyt ja rasvat päätin vasta lennossa kokkaillessani. Sekoitusvaiheessa päädyin kuitenkin hiljalleen lisäilemään kiehautettua vettä, koska emulsio oli kovin paksua. Lopulta voiteessa on 50 % öljyfaasi ja 50 % vesifaasi.
Paksu vartaloemulsio
vesifaasi:
124 g vettä
öljyfaasi:
40 g neitsytkookosöljyä
20 g babassuöljyä
10 g avokadoöljyä
10 g mangovoita
10 g karitevoita
10 g aprikoosinsiemenöljyä
1,5 g Optiphen -säilöntäainetta
Yht. n. 12 tippaa Gracefruit Omena, Hunaja ja Tropical -tuoksuöljyjä.
Voiteesta tuli hyvin, hyvin paksua. Lisäilinkin vettä valmistuksen aikana, kuten mainitsin. Ensin minulla oli voiteessa vain 62 g vettä, lisäilin sitä n. 20 g kerrallaan ja päädyin lopulta 124 grammaan. Jouduin joka tapauksessa kaatamaan voiteen purkkiin melko lämpimänä, koska sitä oli niin vaikea sekoittaa. Se on kuitenkin oikein hyvää voidetta suihkun jälkeen, ainakin näin kuivalle iholle. Se imeytyy huomattavasti tehokkaammin kuin pelkkä öljy ja tuntuu siltä että se kosteuttaa myös tehokkaammin ihoa. Parin päivän käyttökokemuksen perusteella olen erittäin tyytyväinen, koska iho vaikuttaa selvästi elävämmältä kuin aiemmin. Tällainen paksu emulsiovoide sopii varmasti parhaiten niille, joilla on erittäin kuiva iho. Itsekin käytän tätä vain suihkun jälkeen, muulloin käytän joko tekemääni tehokosteuttavaa emulsiovoidetta tai kevyempää versiota siitä (reseptin kerron myöhemmin). Mutta suihkun jälkeen iho tarvitsee jotain rasvaisemaa ja tämä voide on varsin hyvä siihen tarkoitukseen.
Päivitys 3.4.2012
Tämä voide osoittautui todelliseksi pelastajaksi ja onkin minulla päivittäisessä käytössä. Olen jatkokehitellyt siitä kaksi reseptiä, joissa on mahdollisimman vähän samoja öljyjä, jotta iho saa tarvitsemaansa vaihtelua. Voiteen käytön myötä olen ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen jättänyt ihoöljyt kokonaan pois ja koko syksyn ja talven kestänyt kutina ja ihon hilseily on hävinnyt! Joskus jätän jopa tämänkin voiteen väliin ja käytän vain kevyempää kosteusvoidetta. Kokeiluja tehdessäni olen huomannut, ettei tämä resepti kestä vaikuttavia aineita enää oikeastaan ollenkaan. Olen lisännyt vesifaasiin 5 g glyseriiniä, mutta e-vitamiiniöljyt, kauraproteiinit ja muut on viisaampi unohtaa. Jos öljyjä tulee liikaa, voide juoksettuu ja menee kertakaikkiaan käyttökelvottomaksi.
perjantai 20. tammikuuta 2012
Tehokosteuttava vartaloemulsio 19.1.2012
Parin päivän tuskailun jälkeen muistutin itseäni jälleen siitä, miksi voiteeni eivät välttämättä toimi aina niin hyvin kuin toivoisin. Vika on siinä, etten tiedä raaka-aineista tarpeeksi. Voin käyttää voiteen suunnitteluun vaikka kolme kuukautta, mutta jollen tiedä öljyjen ja rasvojen vaikutuksista, minulla ei ole juuri toivoa saada aikaiseksi sellaista rasvaa kuin haluaisin. Lähdin siis suunnittelemaan rasvaa itselleni hieman uudella tavalla, etsimällä tietynlaisia raaka-aineita ja perehtymällä niihin mahdollisimman hyvin.
Edellisestä päivityksestä ei liene vaikeaa päätellä, että tarvitsin jonkun superkosteuttavan ja tehokkaan voiteen, jolla saisin olotilani hallintaan. Suihkussa käyttämästäni suolaliuoksesta on ollut ihon kutinaan ja kirvelyyn jo parissa päivässä ihan uskomattomasti apua, joten sitä voin myös hyvällä omalla tunnolla suositella kaikille. Käyttämäni 4 % suolaliuos ei edes kirvele, vaikka sen antaa vaikuttaa 15 – 20 minuuttia ennen pois huuhtelua. Suolahoito myös paljasti sen, kuinka kuiva ihoni todellisuudessa on. Kutina on pääosin hävinnyt, mutta nyt iholla on sellainen kuiva, janoinen tunne. Ihoni tuntuu samalta, kuin suu oikein janoisena ja kuivana.
Etsin siis nimenomaan raaka-aineita, jotka kosteuttava, pidättävät kosteutta iholla ja ravitsevat tehokkaasti. Tein emulsiovoiteen, jotta voin käyttää sitä tarvittaessa useamminkin. Netistä löytyy yllättävänkin paljon tietoa erilaisista kasviöljyistä- ja rasvoista. Erityisen kosteuttavina rasvoina voiteessa ovat neitsytkookosöljy, babassuöljy ja manteliöljy. Avokadoöljy ja mangovoi auttavat säilyttämään kosteuden iholla. Avokadoöljy ja manteliöljy ovat myös erittäin vitamiinirikkaita, joten ne ravitsevat ihoa tehokkaasti. Kosteuttamisen lisäksi kookosöljy, babassuöljy, mangovoi ja manteliöljy rauhoittavat ja hoitavat ärtynyttä ihoa. Rasvojen määrät ja keskinäiset suhteet päätin hoitavien ominaisuuksien lisäksi myös rasvojen fyysisten ominaisuuksien (kovuus, kiinteys, imeytymiskyky) mukaan. Halusin voiteesta hyvin imeytyvää, joten laitoin babassuöljyä ja kookosöljyä eniten. Avokadoöljy ja manteliöljy imeytyvät aavistuksen näitä huonommin, mutta kuitenkin paremmin kuin mangovoi. Mangovoi taas on niin rasvaista, etten halunnut laittaa sitä kovinkaan paljoa. Yleensä pyrin laittamaan kiinteitä rasvoja korkeintaan puolet, mutta tässä on kiinteitä rasvoja 40 g ja juoksevia öljyjä 20 g.
Tehokosteuttava vartaloemulsio:
Vesifaasi:
170 g vettä
Öljyfaasi:
20 g babassuöljy
15 g neitsytkookosöljy
10 g avokadoöljy
10 g manteliöljy
5 g mangovoi
5 g BTMS
5 g emulgointihiutaleet
5 g setyylialkoholi
2,6 g Optiphen
7 g kauraproteiini
2,5 g e-vitamiiniöljy
3 tippaa GF Green Apple -tuoksuöljy
Joten tässä siis ensimmäinen, todella suunniteltu ja harkittu emulsiovoide. Olen kyllä enemmän kuin tyytyväinen. Voide on paksua, mutta helposti levittyvää ja imeytyvää. Väri on puhtaan valkoinen, koska kaikki öljyt ja rasvat ovat ihan valkoisia tai hyvin vaaleita. Raikas, kirpakka omena sopii todella hyvin yhteen kookoksen makean tuoksun kanssa, joka tuntuu voiteessa selvästi.
Iholla voide tuntuu todella rauhoittavalta, jopa hieman viilentävältä. Se rauhoittaa tehokkaasti kutinaa ja kosteuttaa ihoa hyvin. Kosteuden tunne myös säilyy voiteen imeytymisestä huolimatta, oli mukavaa kun ei tänään tarvinnut töissä rapsutella itseään jatkuvasti kuin joku kirppukasa Iho tuntuu myös todella pehmeältä. Kämmenille voide on hieman liian tuhtia, mutta parempaa kuin kaakaovoiemulsio. Kokeilen luultavasti jossain vaiheessa hieman kevyempää versiota tästä samasta reseptistä, jos saisin siitä hyvän käsi- ja kesävoiteen. Kasvoille kookosöljy ei ilmeisesti sovi, koska se saattaa tukkia ihohuokosia.
Päivitys 22.1.2012
Seuraavana päivänä totesin, että voide onkin todellinen tehokosteuttaja, eikä oikeastaan sovellu koko vartalolle ihan joka päiväiseen käyttöön. Käytänkin sitä pääasiassa niille alueille, jotka kaipaavat eniten hoitoa (sisäreidet ja hartiat) sekä tarpeen tullen myös koko vartalolle.
Minun oli tietenkin myös ihan välttämätön pakko suunnitella tämän reseptin pohjalta kevyempi emulsiovoide, joka soveltuu ihan joka päiväiseen käyttöön. Ensimmäinen looginen ratkaisu oli pienentää öljyfaasin määrää. Tässä reseptissä öljyfaasin määrä koko reseptistä (aktiivi- ja säilöntäaineita sekä tuoksua lukuunottamatta) on n. 31 %. Kevennetyssä versiossa se on 23 %. Tutkiskelin lisää raaka-aineitani ja päätin jättää manteliöljyn ja mangovoin kokonaan pois. Niillä ei oikeastaan ole mitään yksittäisiä ominaisuuksia, jotka toisivat voiteeseen mitään lisää ja lisäksi ne ovat melko paksuja ja rasvaisia raaka-aineita. Avokadoöljyn halusin säilyttää, koska se edistää aktiiviaineiden imeytymistä. Kookosöljy ja babassuöljy taas ovat koko reseptin sydän. Avokadoöljyn rinnalle otin aprikoosinsiemenöljyn, joka on hyvin imeytyvä ja kevyt öljy, joka auttaa lisäksi muita öljyjä imeytymään ihoon paremmin. Vähensin myös babassuöljyn määrää, koska se on kuitenkin hyvin öljyinen rasva ja imeytyy hieman huonommin kuin kookosöljy. Luonnollisesti vähensin myös emulgointiaineiden määrää hieman. Tiesin, että voiteesta saattaa tulla ohuehkoa, joten laitoin voiteeseen myös hieman steariinihappoa. Alun perin laitoin tuoksuksi vain Gracefruitin omenaa, mutta käyttäessäni voidetta huomasin, että steariinihapon tuoksu tunkee iholla tuoksuöljyn läpi. Korjailin tuoksua sitten seuraavana päivänä, lisäsin pari tippaa hajuja peittäviä piparmintun ja katajan eteerisiä öljyjä. Varsinaisiksi tuoksuaineiksi lisäsin Graceftuirin Kurkku ja Omena -tuoksuöljyjä. Eteeristen öljyjen tuoksu ei tule voiteessa läpi, mutta ne peittävät hyvin steariinihapon kynttilämäisen tuoksun.
Voiteesta tulikin todella hyvin imeytyvä, mutta silti kosteuttava voide. Tuoksu on hyvä ja raikas, mutta kevyt vaikka tuoksuaineita onkin enemmän kuin yleensä. Voide on steariinihaposta huolimatta melko ohutta eli pullotavaraa, mutta se ei haittaa ollenkaan. Valitettavasti kookoksen tuoksu ei tule enää voiteessa läpi. Pohdiskelen vielä, josko lisäisin emulgointiaineiden määrää ja jättäisin steariinihapon kokonaan pois. Tai etsisin sen tilalle jonkin tuoksuttoman paksuntavan ainesosan.
Päivitys 4.2.2012
Tein taas kerran liian hätäisen johtopäätöksen. Vaikka voide on melko tuhtia tavaraa, se ei ole liian tuhtia jokapäiväiseen käyttöön, ainakaan tällä hetkellä. Olen tehnyt jo toisen annoksen ja rasvaan ihoni tällä ainakin kerran, joskus kaksi kertaa päivässä. Tuota kevyempää versiota käytän käsille ja joskus suihkun jälkeen rauhoittamaan ihoa, kun suolaliuoksen aiheuttama kutina alkaa. Kumpikin on siis varsin toimiva ja hyvä voide, mutta tuhdimpi versio on tehokkaampi koko vartalolle. Ajattelin kuitenkin vielä hieman kehitellä tätä reseptiä, koska se voisi olla hieman parempikin. Hoitavampi ja paremmin imeytyvä ainakin.
Etsin siis nimenomaan raaka-aineita, jotka kosteuttava, pidättävät kosteutta iholla ja ravitsevat tehokkaasti. Tein emulsiovoiteen, jotta voin käyttää sitä tarvittaessa useamminkin. Netistä löytyy yllättävänkin paljon tietoa erilaisista kasviöljyistä- ja rasvoista. Erityisen kosteuttavina rasvoina voiteessa ovat neitsytkookosöljy, babassuöljy ja manteliöljy. Avokadoöljy ja mangovoi auttavat säilyttämään kosteuden iholla. Avokadoöljy ja manteliöljy ovat myös erittäin vitamiinirikkaita, joten ne ravitsevat ihoa tehokkaasti. Kosteuttamisen lisäksi kookosöljy, babassuöljy, mangovoi ja manteliöljy rauhoittavat ja hoitavat ärtynyttä ihoa. Rasvojen määrät ja keskinäiset suhteet päätin hoitavien ominaisuuksien lisäksi myös rasvojen fyysisten ominaisuuksien (kovuus, kiinteys, imeytymiskyky) mukaan. Halusin voiteesta hyvin imeytyvää, joten laitoin babassuöljyä ja kookosöljyä eniten. Avokadoöljy ja manteliöljy imeytyvät aavistuksen näitä huonommin, mutta kuitenkin paremmin kuin mangovoi. Mangovoi taas on niin rasvaista, etten halunnut laittaa sitä kovinkaan paljoa. Yleensä pyrin laittamaan kiinteitä rasvoja korkeintaan puolet, mutta tässä on kiinteitä rasvoja 40 g ja juoksevia öljyjä 20 g.
Vesifaasi:
170 g vettä
Öljyfaasi:
20 g babassuöljy
15 g neitsytkookosöljy
10 g avokadoöljy
10 g manteliöljy
5 g mangovoi
5 g BTMS
5 g emulgointihiutaleet
5 g setyylialkoholi
2,6 g Optiphen
7 g kauraproteiini
2,5 g e-vitamiiniöljy
3 tippaa GF Green Apple -tuoksuöljy
Joten tässä siis ensimmäinen, todella suunniteltu ja harkittu emulsiovoide. Olen kyllä enemmän kuin tyytyväinen. Voide on paksua, mutta helposti levittyvää ja imeytyvää. Väri on puhtaan valkoinen, koska kaikki öljyt ja rasvat ovat ihan valkoisia tai hyvin vaaleita. Raikas, kirpakka omena sopii todella hyvin yhteen kookoksen makean tuoksun kanssa, joka tuntuu voiteessa selvästi.
Iholla voide tuntuu todella rauhoittavalta, jopa hieman viilentävältä. Se rauhoittaa tehokkaasti kutinaa ja kosteuttaa ihoa hyvin. Kosteuden tunne myös säilyy voiteen imeytymisestä huolimatta, oli mukavaa kun ei tänään tarvinnut töissä rapsutella itseään jatkuvasti kuin joku kirppukasa Iho tuntuu myös todella pehmeältä. Kämmenille voide on hieman liian tuhtia, mutta parempaa kuin kaakaovoiemulsio. Kokeilen luultavasti jossain vaiheessa hieman kevyempää versiota tästä samasta reseptistä, jos saisin siitä hyvän käsi- ja kesävoiteen. Kasvoille kookosöljy ei ilmeisesti sovi, koska se saattaa tukkia ihohuokosia.
Päivitys 22.1.2012
Seuraavana päivänä totesin, että voide onkin todellinen tehokosteuttaja, eikä oikeastaan sovellu koko vartalolle ihan joka päiväiseen käyttöön. Käytänkin sitä pääasiassa niille alueille, jotka kaipaavat eniten hoitoa (sisäreidet ja hartiat) sekä tarpeen tullen myös koko vartalolle.
Minun oli tietenkin myös ihan välttämätön pakko suunnitella tämän reseptin pohjalta kevyempi emulsiovoide, joka soveltuu ihan joka päiväiseen käyttöön. Ensimmäinen looginen ratkaisu oli pienentää öljyfaasin määrää. Tässä reseptissä öljyfaasin määrä koko reseptistä (aktiivi- ja säilöntäaineita sekä tuoksua lukuunottamatta) on n. 31 %. Kevennetyssä versiossa se on 23 %. Tutkiskelin lisää raaka-aineitani ja päätin jättää manteliöljyn ja mangovoin kokonaan pois. Niillä ei oikeastaan ole mitään yksittäisiä ominaisuuksia, jotka toisivat voiteeseen mitään lisää ja lisäksi ne ovat melko paksuja ja rasvaisia raaka-aineita. Avokadoöljyn halusin säilyttää, koska se edistää aktiiviaineiden imeytymistä. Kookosöljy ja babassuöljy taas ovat koko reseptin sydän. Avokadoöljyn rinnalle otin aprikoosinsiemenöljyn, joka on hyvin imeytyvä ja kevyt öljy, joka auttaa lisäksi muita öljyjä imeytymään ihoon paremmin. Vähensin myös babassuöljyn määrää, koska se on kuitenkin hyvin öljyinen rasva ja imeytyy hieman huonommin kuin kookosöljy. Luonnollisesti vähensin myös emulgointiaineiden määrää hieman. Tiesin, että voiteesta saattaa tulla ohuehkoa, joten laitoin voiteeseen myös hieman steariinihappoa. Alun perin laitoin tuoksuksi vain Gracefruitin omenaa, mutta käyttäessäni voidetta huomasin, että steariinihapon tuoksu tunkee iholla tuoksuöljyn läpi. Korjailin tuoksua sitten seuraavana päivänä, lisäsin pari tippaa hajuja peittäviä piparmintun ja katajan eteerisiä öljyjä. Varsinaisiksi tuoksuaineiksi lisäsin Graceftuirin Kurkku ja Omena -tuoksuöljyjä. Eteeristen öljyjen tuoksu ei tule voiteessa läpi, mutta ne peittävät hyvin steariinihapon kynttilämäisen tuoksun.
Voiteesta tulikin todella hyvin imeytyvä, mutta silti kosteuttava voide. Tuoksu on hyvä ja raikas, mutta kevyt vaikka tuoksuaineita onkin enemmän kuin yleensä. Voide on steariinihaposta huolimatta melko ohutta eli pullotavaraa, mutta se ei haittaa ollenkaan. Valitettavasti kookoksen tuoksu ei tule enää voiteessa läpi. Pohdiskelen vielä, josko lisäisin emulgointiaineiden määrää ja jättäisin steariinihapon kokonaan pois. Tai etsisin sen tilalle jonkin tuoksuttoman paksuntavan ainesosan.
Päivitys 4.2.2012
Tein taas kerran liian hätäisen johtopäätöksen. Vaikka voide on melko tuhtia tavaraa, se ei ole liian tuhtia jokapäiväiseen käyttöön, ainakaan tällä hetkellä. Olen tehnyt jo toisen annoksen ja rasvaan ihoni tällä ainakin kerran, joskus kaksi kertaa päivässä. Tuota kevyempää versiota käytän käsille ja joskus suihkun jälkeen rauhoittamaan ihoa, kun suolaliuoksen aiheuttama kutina alkaa. Kumpikin on siis varsin toimiva ja hyvä voide, mutta tuhdimpi versio on tehokkaampi koko vartalolle. Ajattelin kuitenkin vielä hieman kehitellä tätä reseptiä, koska se voisi olla hieman parempikin. Hoitavampi ja paremmin imeytyvä ainakin.
keskiviikko 18. tammikuuta 2012
Huonompaan suuntaan
Meinasin kirjoittaa osittain tai kokonaan epäonnistuneista kokeiluistani, mutta nyt on mielessä niin paljon muuta, etten pysty keskittymään siihen riittävästi. Tai oikeastaan vain yksi asia..
Viime viikolla taisin taas kehua manteliöljyä kosteusvoiteena maasta taivaisiin. Viime viikko oli ensimmäinen kuukausiin, jolloin kutiaminen ja kiristäminen tuntuivat hävinneen lähes kokonaan. Käytin ihon kosteutukseen suihkun jälkeen manteliöljyä ja nukkumaan mennessä kaakaovoiemulsiota sisäreisiin ja hartioihin, satunnaisesti muuallekin. Tällä viikolla olotila on täysin päinvastainen, enkä ole muuttanut rutiinejani millään tavoin. En tiedä, mistä ero voisi johtua. Pakkanenkaan ei ole hirveästi kiristynyt, emmekä ole lisänneet lämmitystä.
Tällä viikolla on kutittanut joka paikkaa päästä varpaisiin niin paljon, että olotilaa on vaikeaa sietää. Sisäreidet ovat pahimmat, niissä kyse on pikemminkin polttelusta ja voiteen laitto kirvelee. Hartianseutua kutittaa kovasti ja iho tuntuu paksuuntuneen sen verran, ettei voide imeydy kunnolla. Tänään pahempi kutina on levinnyt myös käsivarsiin, pakaroihin, selkään ja kylkiin. Ihon kiristyessä tuntuu aina sietämätöntä kiristystä ja kutinaa paikallisesti. Poskiin on alkanut tulla kuivia länttejä, ne eivät ole vielä kovin näkyviä mutta tuntuvat sormenpäihin selvästi.
Tilanne paheni jokseenkin nopeasti, maanantaina ihmettelin, kuinka ikävältä iho tuntui, kun viikonloppuna oli ollut ihan mukava olo. Nyt olen lisännyt rasvausta aika radikaalisti, käytän manteliöljyä edelleen suihkun jälkeen, jonka lisäksi teen kolme kokovartalorasvausta emulsiovoiteella päivän ja illan aikana. Pahimpiin kohtiin laitan voidetta tai öljyä pari kolme kertaa vielä näiden päälle. Eilen illalla päädyin laittamaan reisiin ja hartioihin punaista (eli paksumpaa) Bebanthenia, koska en keksinyt enää mitään muutakaan. En haluaisi käyttää näin paljoa voiteita, mutta olo on vähän epätoivoinen. Voiteetkaan eivät auta kuin muutamaksi tunniksi kerrallaan, jos sitäkään. Olo on kuin nokkospuskaan kaatuneella. Tein eilen illalla valmiiksi n. 2 % suolaliuoksen, jonka aion levittää iholle tänään suihkun yhteydessä.
Olen tutkiskellut toisten kokemuksia ja vinkkejä pitkin viikkoa ja keksinyt muutaman muunkin asian, josta voi olla apua. Ruokavaliolla saattaa ilmeisesti olla suuri vaikutus atooppiseen ihottumaan. Vältettävien ruoka-aineiden listalla on tosin niin paljon tuotteita, että asia vaatii lisäperehtymistä. Muutamia mainitakseni monet ovat saaneet apua esimerkiksi vehnän ja kotimaisten viljojen sekä sokerin, kaakaon, kahvin, sitrushedelmien ja homogenoitujen maitotuotteiden välttämisestä. Ruokavalioon tulisi lisätä ainakin vitamiineja, rasvahappoja ja sinkkiä. Asia tuntuu niin ylivoimaiselta toteuttaa tällä hetkellä, etten vielä aio tehdä asialle mitään. Ruokavalioni on kuitenkin mielestäni ihan hyvä, koska syön melko tasapainoisesti kaikkea enkä juuri ollenkaan roskaruokaa tai eineksiä. Lihaa, kalaa, kanaa, kasviksia sekä hedelmiä ja marjojakin silloin kun niitä on. Viljatuotteita syön kohtuullisesti, leivänpalan tai kaksi päivässä ja lisäksi erilaisia maitotuotteita, maitoa, rahkaa, jugurttia ja juustoa.
Kokeilen nyt alkuun tuota suolaliuosta ja katson mitä sillä saan aikaiseksi. Aiemmin kokeilemastani suolakivestä ainakin tuntui olevan jonkin verran apua. Ajattelin myös lisätä kasviöljyjä ruokavalioon – tosin paistamisessa meillä ei ole muuta koskaan käytettykään. Mutta salaatteihin voisin lisätä esimerkiksi pähkinä- tai oliiviöljyä. Jos näistä ei ole apua, minun täytyy ruveta perehtymään tähän ruoka-aineasiaan kunnolla ja suunnitella päivän ruokailut huolellisesti. Toisaalta nyt on jo tammikuu ja uskon pahempien ongelmien väistyvän joka tapauksessa kevään tullen.
En oikeastaan usko, että iho-ongelmani johtuu ruokavaliosta. Ongelmat puhkesivat 15-16 –vuotiaana, sopivasti murrosiässä kun kuukautiset alkoivat. Silloinkaan tilanne ei kyllä ollut näin paha kuin nyt. Välissä meni useita vuosia, jolloin olo oli ihan normaali, kunhan käytin kosteusvoidetta tai öljyä kerran päivässä. Toisinaan olin kesäisin jopa useita päivä käyttämättä rasvaa ollenkaan. Tänä talvena ”ihottuma” puhkesi yllättäen taas uudestaan.. tosin ihottumasta on paha puhua, koska päällepäin tilanne ei oikeastaan näy.
Ihottuman puhjettua tänä syksynä olen vaihtanut kaikki pyykinpesu- ja huuhteluaineet hajusteettomiin ja väriaineettomiin allergiapesuaineisiin. Vähensin myös huuhteluaineen käyttömäärää, laitan koneelliseen enää ¼ korkillisen. Kosteusvoiteet ja ihoöljyn olen vaihtanut kylmäpuristettuihin kasviöljyihin ja itse tekemiini rasvaseoksiin ja emulsiovoiteisiin. Kylpyhuoneesta lensivät roskakoriin myös suihkugeeli, meikinpoistoaine, shampoo, hoitoaine sekä hiusten tehohoidot, joiden sijaan käytän itse tehtyä saippuaa ja manteliöljyä. Rakastamani pitkät, kuumat suihkut ovat taakse jäänyttä elämää: käyn suihkussa mahdollisimman nopeasti ja laskin veden lämpötilaa huomattavasti.
Suunnitelmissa oli kehitellä uusi vartalovoi, jonka aloitinkin jo mutta en päässyt asiassa kovinkaan pitkälle. Haluaisin myös oman perusvoiteen, jota voisin käyttää välillä perusvoidepesuun. Tällä hetkellä tarvittava innostus ja inspiraatio puuttuu, koska mielentila on melko ankea ja ärtynyt. Takataskussa minulla on vain kaksi tavallaan epäonnistunutta reseptiä, oliiviöljy-hunaja-mehiläisvahaemulsio ja vaahdotettu kaakaovoi.
Päivitys 30.6.2012
Täytyy kyllä sanoa, että en tätä tekstiä kirjoittaessani uskonut, mihin tilanteeseen pääsen jo kesäkuussa. Olen nyt kaksi viikkoa käyttänyt lähinnä pelkkää "tavallista" emulsiovoidetta n. 40 % öljyfaasilla (ks. porkkanaemulsio), paksumpaa emulsiota olen käyttänyt vain parina päivänä välissä. Iho tarvitsee rasvauksen vain kerran päivässä suihkun jälkeen, eikä minkäänlaista kutinaa, kiristystä tai karheutta ole. Tammikuussa olin jo vaipumassa epätoivoon, kun mistään ei tuntunut olevan apua. Pesin suihkussa saippualla vain kainalot, muuten käytin emulsiota tai en mitään, tein joka päivä suolaliuksen jolla huuhtelin ihoani ja lisäksi käytin suihkun jälkeen öljyä iholle. Öljyämisen lisäksi rasvasin ihon emulsiolla 2 - 4 kertaa päivässä, mutta silti olo oli kuin nokkospusikkoon kaatuneella. Nyt pesen koko vartalon saippualla, käytän vaihtelevasti tavallista ja suolasaippuaa. Suihkun jälkeen rasvaan paksummalla tai tavallisella emulsiovoiteella ja olo on ihan hyvä, mitään valittamista ei ole. Olen kyllä hieman voitonriemuinenkin, koska viime syksynä touhun aloittaessani en ollut itsekään varma, onko tästä mitään apua. Työpaikkalääkärikin sanoi, että "tule sitten hakemaan resepti, kun tarvitset apteekista voidetta". Tekisi mieli tehdä pieni voitontanssi ja mennä näyttämään pitkää nenää, omat voiteeni toimivat paremmin kuin mikään kaupan tai apteekin voide on ikinä toiminut. Lisäksi ne ovat vielä huomattavasti edullisempiakin.
Viime viikolla taisin taas kehua manteliöljyä kosteusvoiteena maasta taivaisiin. Viime viikko oli ensimmäinen kuukausiin, jolloin kutiaminen ja kiristäminen tuntuivat hävinneen lähes kokonaan. Käytin ihon kosteutukseen suihkun jälkeen manteliöljyä ja nukkumaan mennessä kaakaovoiemulsiota sisäreisiin ja hartioihin, satunnaisesti muuallekin. Tällä viikolla olotila on täysin päinvastainen, enkä ole muuttanut rutiinejani millään tavoin. En tiedä, mistä ero voisi johtua. Pakkanenkaan ei ole hirveästi kiristynyt, emmekä ole lisänneet lämmitystä.
Tällä viikolla on kutittanut joka paikkaa päästä varpaisiin niin paljon, että olotilaa on vaikeaa sietää. Sisäreidet ovat pahimmat, niissä kyse on pikemminkin polttelusta ja voiteen laitto kirvelee. Hartianseutua kutittaa kovasti ja iho tuntuu paksuuntuneen sen verran, ettei voide imeydy kunnolla. Tänään pahempi kutina on levinnyt myös käsivarsiin, pakaroihin, selkään ja kylkiin. Ihon kiristyessä tuntuu aina sietämätöntä kiristystä ja kutinaa paikallisesti. Poskiin on alkanut tulla kuivia länttejä, ne eivät ole vielä kovin näkyviä mutta tuntuvat sormenpäihin selvästi.
Tilanne paheni jokseenkin nopeasti, maanantaina ihmettelin, kuinka ikävältä iho tuntui, kun viikonloppuna oli ollut ihan mukava olo. Nyt olen lisännyt rasvausta aika radikaalisti, käytän manteliöljyä edelleen suihkun jälkeen, jonka lisäksi teen kolme kokovartalorasvausta emulsiovoiteella päivän ja illan aikana. Pahimpiin kohtiin laitan voidetta tai öljyä pari kolme kertaa vielä näiden päälle. Eilen illalla päädyin laittamaan reisiin ja hartioihin punaista (eli paksumpaa) Bebanthenia, koska en keksinyt enää mitään muutakaan. En haluaisi käyttää näin paljoa voiteita, mutta olo on vähän epätoivoinen. Voiteetkaan eivät auta kuin muutamaksi tunniksi kerrallaan, jos sitäkään. Olo on kuin nokkospuskaan kaatuneella. Tein eilen illalla valmiiksi n. 2 % suolaliuoksen, jonka aion levittää iholle tänään suihkun yhteydessä.
Olen tutkiskellut toisten kokemuksia ja vinkkejä pitkin viikkoa ja keksinyt muutaman muunkin asian, josta voi olla apua. Ruokavaliolla saattaa ilmeisesti olla suuri vaikutus atooppiseen ihottumaan. Vältettävien ruoka-aineiden listalla on tosin niin paljon tuotteita, että asia vaatii lisäperehtymistä. Muutamia mainitakseni monet ovat saaneet apua esimerkiksi vehnän ja kotimaisten viljojen sekä sokerin, kaakaon, kahvin, sitrushedelmien ja homogenoitujen maitotuotteiden välttämisestä. Ruokavalioon tulisi lisätä ainakin vitamiineja, rasvahappoja ja sinkkiä. Asia tuntuu niin ylivoimaiselta toteuttaa tällä hetkellä, etten vielä aio tehdä asialle mitään. Ruokavalioni on kuitenkin mielestäni ihan hyvä, koska syön melko tasapainoisesti kaikkea enkä juuri ollenkaan roskaruokaa tai eineksiä. Lihaa, kalaa, kanaa, kasviksia sekä hedelmiä ja marjojakin silloin kun niitä on. Viljatuotteita syön kohtuullisesti, leivänpalan tai kaksi päivässä ja lisäksi erilaisia maitotuotteita, maitoa, rahkaa, jugurttia ja juustoa.
Kokeilen nyt alkuun tuota suolaliuosta ja katson mitä sillä saan aikaiseksi. Aiemmin kokeilemastani suolakivestä ainakin tuntui olevan jonkin verran apua. Ajattelin myös lisätä kasviöljyjä ruokavalioon – tosin paistamisessa meillä ei ole muuta koskaan käytettykään. Mutta salaatteihin voisin lisätä esimerkiksi pähkinä- tai oliiviöljyä. Jos näistä ei ole apua, minun täytyy ruveta perehtymään tähän ruoka-aineasiaan kunnolla ja suunnitella päivän ruokailut huolellisesti. Toisaalta nyt on jo tammikuu ja uskon pahempien ongelmien väistyvän joka tapauksessa kevään tullen.
En oikeastaan usko, että iho-ongelmani johtuu ruokavaliosta. Ongelmat puhkesivat 15-16 –vuotiaana, sopivasti murrosiässä kun kuukautiset alkoivat. Silloinkaan tilanne ei kyllä ollut näin paha kuin nyt. Välissä meni useita vuosia, jolloin olo oli ihan normaali, kunhan käytin kosteusvoidetta tai öljyä kerran päivässä. Toisinaan olin kesäisin jopa useita päivä käyttämättä rasvaa ollenkaan. Tänä talvena ”ihottuma” puhkesi yllättäen taas uudestaan.. tosin ihottumasta on paha puhua, koska päällepäin tilanne ei oikeastaan näy.
Ihottuman puhjettua tänä syksynä olen vaihtanut kaikki pyykinpesu- ja huuhteluaineet hajusteettomiin ja väriaineettomiin allergiapesuaineisiin. Vähensin myös huuhteluaineen käyttömäärää, laitan koneelliseen enää ¼ korkillisen. Kosteusvoiteet ja ihoöljyn olen vaihtanut kylmäpuristettuihin kasviöljyihin ja itse tekemiini rasvaseoksiin ja emulsiovoiteisiin. Kylpyhuoneesta lensivät roskakoriin myös suihkugeeli, meikinpoistoaine, shampoo, hoitoaine sekä hiusten tehohoidot, joiden sijaan käytän itse tehtyä saippuaa ja manteliöljyä. Rakastamani pitkät, kuumat suihkut ovat taakse jäänyttä elämää: käyn suihkussa mahdollisimman nopeasti ja laskin veden lämpötilaa huomattavasti.
Suunnitelmissa oli kehitellä uusi vartalovoi, jonka aloitinkin jo mutta en päässyt asiassa kovinkaan pitkälle. Haluaisin myös oman perusvoiteen, jota voisin käyttää välillä perusvoidepesuun. Tällä hetkellä tarvittava innostus ja inspiraatio puuttuu, koska mielentila on melko ankea ja ärtynyt. Takataskussa minulla on vain kaksi tavallaan epäonnistunutta reseptiä, oliiviöljy-hunaja-mehiläisvahaemulsio ja vaahdotettu kaakaovoi.
Päivitys 30.6.2012
Täytyy kyllä sanoa, että en tätä tekstiä kirjoittaessani uskonut, mihin tilanteeseen pääsen jo kesäkuussa. Olen nyt kaksi viikkoa käyttänyt lähinnä pelkkää "tavallista" emulsiovoidetta n. 40 % öljyfaasilla (ks. porkkanaemulsio), paksumpaa emulsiota olen käyttänyt vain parina päivänä välissä. Iho tarvitsee rasvauksen vain kerran päivässä suihkun jälkeen, eikä minkäänlaista kutinaa, kiristystä tai karheutta ole. Tammikuussa olin jo vaipumassa epätoivoon, kun mistään ei tuntunut olevan apua. Pesin suihkussa saippualla vain kainalot, muuten käytin emulsiota tai en mitään, tein joka päivä suolaliuksen jolla huuhtelin ihoani ja lisäksi käytin suihkun jälkeen öljyä iholle. Öljyämisen lisäksi rasvasin ihon emulsiolla 2 - 4 kertaa päivässä, mutta silti olo oli kuin nokkospusikkoon kaatuneella. Nyt pesen koko vartalon saippualla, käytän vaihtelevasti tavallista ja suolasaippuaa. Suihkun jälkeen rasvaan paksummalla tai tavallisella emulsiovoiteella ja olo on ihan hyvä, mitään valittamista ei ole. Olen kyllä hieman voitonriemuinenkin, koska viime syksynä touhun aloittaessani en ollut itsekään varma, onko tästä mitään apua. Työpaikkalääkärikin sanoi, että "tule sitten hakemaan resepti, kun tarvitset apteekista voidetta". Tekisi mieli tehdä pieni voitontanssi ja mennä näyttämään pitkää nenää, omat voiteeni toimivat paremmin kuin mikään kaupan tai apteekin voide on ikinä toiminut. Lisäksi ne ovat vielä huomattavasti edullisempiakin.
maanantai 16. tammikuuta 2012
Palashampoo
Reilu viikko sitten kehittelin siis suihkusaippuan lisäksi itselleni myös palashampoon reseptin. Palasaippuaahan sekin on, siinä missä muutkin, mutta pidin reseptiä suunnitellessani aivan erityisesti mielessäni hiusteni tarpeet ja käyttökokemukset niistä kookosrasva-oliiviöljysaippuoista, joita olen käyttänyt tähän asti.
Vääntelyn ja kääntelyn jälkeen muodostui seuraava resepti, joka muistuttaa hyvin suuresti tekemääni palasaippuaa. Ratkaiseva ero on siinä, että tässä on 40 % eli 200 g kookosrasvaa ja vastaavasti vähemmän oliiviöljyä. Myös ylirasvoitusprosentti on huomattavasti pienempi – saippua on siis vähemmän hellävaraista. Toisaalta tämäkin voi osoittautua hyväksi suihkusaippuaksi tai huonoksi palashampooksi, en ole voinut vielä kokeilla niin en tiedä.
Palashampoo, 4-5 % ylirasvoitus
200 g oliiviöljy
200 g kookosrasva
50 g risiiniöljy
25 g kaakaovoi
25 g karitevoi
182 g vesi
73 g lipeä
5 ml eteerisiä öljyjä (mm. greippi, litsea, appelsiini, mandariini)
Tein palashampoon OHP-menetelmällä, jotta pääsisin testaamaan sitä mahdollisimman pian. En tiennyt yhtään, miten valitsemani raaka-aineet kuumennuksessa käyttäytyisivät, joten pysyttelin keittiössä koko ajan. Ensimmäiset 15 minuuttia sujuivat ihan hyvin, mutta yhteensä 25 minuuttia uunissa oltuaan saippuamassa kuohui melko paljon yli astian reunojen. Onneksi se oli niin jähmeää, että se ei valunut reunojen yli uunin pinnoille. Sekoitin massan huolellisesti ja pidin sitä uunissa yhteensä 43 minuuttia (eli vielä lähes 20 lisää) ja otin 5-10 minuutin välein ulos sekoittamista varten. Saippuamassan koostumus tässä vaiheessa oli hieman erilainen kuin edellisillä resepteillä, ei niin voimakkaan keltainen eikä niin vaseliinimainen, vaikka massassa olikin vähän kiiltoa. Annoin seoksen jäähtyä hieman ennen tuoksun lisäämistä ja kaadoin sen muottiin kovettumaan pariksi – kolmeksi tunniksi ennen leikkaamista
Tuoksua saippuassa ei juurikaan huomaa, ehkä ihan aavistuksen nyt, kun tuoreen saippuan haju on lähes hävinnyt. En kuitenkaan usko, että tulen tuoksua käytössä huomaamaan ollenkaan. Saippuan väri on hieman tummahko vaalea, ei niin puhdas vaalea kuin esimerkiksi oliiviöljysaippualla. Valkoiset pilkut eivät ole lipeätaskuja, vaan kuivahtanutta massaa, jonka kaavin kattilan reunoilta muottiin mukaan. Muutenkaan ulkonäkö ei ole mielestäni kovinkaan kaunis. Taidan jatkossa tehdä tämän tyyppiset saippuat kylmämenetelmällä. Viikonloppuna pääsen vihdoin kokeilemaan tätä käytössä.
Päivitys 22.1.2012
Olen käyttänyt tätä hiusten pesuun nyt torstai-illasta lähtien. Sitruunainen tuoksu tuntuu ihan aavistuksen verran, mutta pääasiassa tuoksu on hyvin saippuamainen. Se kuitenkin luultavasti mietonee ajan kuluessa. Saippua vaahtoaa hyvin, mutta ei tietenkään yhtä paljon kuin aiempi, jossa oli puolet kookosrasvaa. Vaahto on pienikuplaisempaa ja kermaisempaa kuin pelkällä kookosrasvalla. Hiuksiin vaahtoa on kuitenkin ihan riittävästi. Ensimmäisen pesun jälkeen ennen hapanhuuhtelua hiuksissa oli hieman tahmainen tuntu, mutta se hävisi huuhtelun jälkeen. Nyt tuota ilmiötä ei ole enää ollut. Hiukset ovat selkeästi vähemmän kuivat kuin aiemmin, mutta silti puhtaat ja ilmavat. Hoitoainetta ei ole tarvinnut käyttää.
Päivitys 4.2.2012
Olen kyllä tosi tyytyväinen tähän palashampooseen. Se on todella kovaa, joten se kuluu hitaammin kuin pelkkä kookosrasva-oliiviöljysaippua mutta kuitenkin huomattavasti hellävaraisempaa. Saippua vaahtoaa todella hyvin, vähempikin saattaisi hiustenpesuun riittää. Ajattelin vielä vähentää hieman risiiniöljyn määrää ja korvata sitä jollain hoitavalla öljyllä. Ylirasvoitusprosentti on ihan ok, tosin näillä kireillä pakkasilla hiukset kaipaisivat jotain vielä hoitavampaa.
Vääntelyn ja kääntelyn jälkeen muodostui seuraava resepti, joka muistuttaa hyvin suuresti tekemääni palasaippuaa. Ratkaiseva ero on siinä, että tässä on 40 % eli 200 g kookosrasvaa ja vastaavasti vähemmän oliiviöljyä. Myös ylirasvoitusprosentti on huomattavasti pienempi – saippua on siis vähemmän hellävaraista. Toisaalta tämäkin voi osoittautua hyväksi suihkusaippuaksi tai huonoksi palashampooksi, en ole voinut vielä kokeilla niin en tiedä.
200 g oliiviöljy
200 g kookosrasva
50 g risiiniöljy
25 g kaakaovoi
25 g karitevoi
182 g vesi
73 g lipeä
5 ml eteerisiä öljyjä (mm. greippi, litsea, appelsiini, mandariini)
Tein palashampoon OHP-menetelmällä, jotta pääsisin testaamaan sitä mahdollisimman pian. En tiennyt yhtään, miten valitsemani raaka-aineet kuumennuksessa käyttäytyisivät, joten pysyttelin keittiössä koko ajan. Ensimmäiset 15 minuuttia sujuivat ihan hyvin, mutta yhteensä 25 minuuttia uunissa oltuaan saippuamassa kuohui melko paljon yli astian reunojen. Onneksi se oli niin jähmeää, että se ei valunut reunojen yli uunin pinnoille. Sekoitin massan huolellisesti ja pidin sitä uunissa yhteensä 43 minuuttia (eli vielä lähes 20 lisää) ja otin 5-10 minuutin välein ulos sekoittamista varten. Saippuamassan koostumus tässä vaiheessa oli hieman erilainen kuin edellisillä resepteillä, ei niin voimakkaan keltainen eikä niin vaseliinimainen, vaikka massassa olikin vähän kiiltoa. Annoin seoksen jäähtyä hieman ennen tuoksun lisäämistä ja kaadoin sen muottiin kovettumaan pariksi – kolmeksi tunniksi ennen leikkaamista
Tuoksua saippuassa ei juurikaan huomaa, ehkä ihan aavistuksen nyt, kun tuoreen saippuan haju on lähes hävinnyt. En kuitenkaan usko, että tulen tuoksua käytössä huomaamaan ollenkaan. Saippuan väri on hieman tummahko vaalea, ei niin puhdas vaalea kuin esimerkiksi oliiviöljysaippualla. Valkoiset pilkut eivät ole lipeätaskuja, vaan kuivahtanutta massaa, jonka kaavin kattilan reunoilta muottiin mukaan. Muutenkaan ulkonäkö ei ole mielestäni kovinkaan kaunis. Taidan jatkossa tehdä tämän tyyppiset saippuat kylmämenetelmällä. Viikonloppuna pääsen vihdoin kokeilemaan tätä käytössä.
Päivitys 22.1.2012
Olen käyttänyt tätä hiusten pesuun nyt torstai-illasta lähtien. Sitruunainen tuoksu tuntuu ihan aavistuksen verran, mutta pääasiassa tuoksu on hyvin saippuamainen. Se kuitenkin luultavasti mietonee ajan kuluessa. Saippua vaahtoaa hyvin, mutta ei tietenkään yhtä paljon kuin aiempi, jossa oli puolet kookosrasvaa. Vaahto on pienikuplaisempaa ja kermaisempaa kuin pelkällä kookosrasvalla. Hiuksiin vaahtoa on kuitenkin ihan riittävästi. Ensimmäisen pesun jälkeen ennen hapanhuuhtelua hiuksissa oli hieman tahmainen tuntu, mutta se hävisi huuhtelun jälkeen. Nyt tuota ilmiötä ei ole enää ollut. Hiukset ovat selkeästi vähemmän kuivat kuin aiemmin, mutta silti puhtaat ja ilmavat. Hoitoainetta ei ole tarvinnut käyttää.
Päivitys 4.2.2012
Olen kyllä tosi tyytyväinen tähän palashampooseen. Se on todella kovaa, joten se kuluu hitaammin kuin pelkkä kookosrasva-oliiviöljysaippua mutta kuitenkin huomattavasti hellävaraisempaa. Saippua vaahtoaa todella hyvin, vähempikin saattaisi hiustenpesuun riittää. Ajattelin vielä vähentää hieman risiiniöljyn määrää ja korvata sitä jollain hoitavalla öljyllä. Ylirasvoitusprosentti on ihan ok, tosin näillä kireillä pakkasilla hiukset kaipaisivat jotain vielä hoitavampaa.
torstai 12. tammikuuta 2012
Kaakaosuihkusaippua
Tajusin vasta vähän aikaa sitten, että olen tehnyt lähes kaikki saippuat oliiviöljysaippuaa lukuun ottamatta samalla reseptillä ja muutellut vain lisukkeita. Voitte uskoa, että vähän harmittaa, varsinkin kun kookosrasva-oliiviöljysaippua kuivattaa ihoani liikaa. Voin käyttää näitä saippuoita lähinnä hiusten- ja käsien pesuun enkä muuhun. Tietenkin voin luovuttaa niitä eteenpäin, koska ne saattavat soveltua muiden käyttöön. Suolasaippuaa aion kuitenkin kokeilla, kunhan se on kypsynyt, koska suola voi muuttaa reseptin ihan toimivaksi.
Aloin erheen huomattuani tietysti välittömästi suunnittelemaan oikein hellävaraista saippuaa, joka soveltuisi omaan käyttööni. Tein ensin reseptille ”perustan”, jota lähdin suunnittelemaan eteenpäin lukemalla erilaisia ohjeita ja kokemuksia. Pohjaksi otin kookosrasvan ja oliivin, kuten ennenkin mutta vähensin kookosrasvan määrää reilusti. Risiiniöljy tuo saippuaan vaahtoavuutta, kaakaovoi lisää kovuutta ja karitevoi hellävaraisuutta. Meinasin alun perin tehdä saippuasta tuoksuttoman, mutta päätin viime hetkellä laittaa mukaan kaakaojauhetta ja kokeilla samalla hieman kuviointia.
Kaakaosuihkusaippua, 8 % ylirasvoitus
250 g oliiviöljy
150 g kookosrasva
50 g risiiniöljy
25 g kaakaovoi
25 g karitevoi
130 g vesi
68 g lipeä
7 g kaakaojauhe
Tein saippuan kylmämenetelmällä, mutta tällä kertaa en vaivautunut mittaamaan seosten lämpötiloja ennen yhdistämistä. Kiisseli syntyi melko nopeasti, jonka jälkeen erotin kaksi kolmasosaa massasta ja sekoitin siihen kaakaojauheen. Massan paino on tällä kertaa ihan oikeasti punnittu, mutta käytin samaa prosenttimäärää kaakaojauholle kuin ruutusaippuassa (1,6 %). Seuraavaksi kaadoin värjäämätöntä massaa norona pyöritellen värjätyn massan sekaan ja pyöräytin seosta vielä pari kertaa lusikan varrella. Massan kaadoin maitotölkkimuottiin ja annoin kovettua peittelemättä noin 4,5 tuntia.
Valitettavasti jouduin leikkaamaan massan hieman liian pehmeänä, mutta en uskaltanut antaa sen odottaa aamuun asti. Saippua säilytti muotonsa hyvin, mutta siitä jäi käsiin paljon tahmaa ja geelivaihe oli vielä kesken. Palojen keskelle jäi siis tummempi rengas, mutta saa nähdä kuinka paljon se vaalenee ajan kanssa. Tuoksu on ollut alusta asti hyvä, paljon vahvempi kaakaon tuoksu kuin edellisellä kerralla. Tuoksu tulee vielä vahvenemaan, kunhan kypsyminen edistyy. Myös kuviointi onnistui ihan hyvin näin ensimmäiseksi kokeiluksi. Tällä hetkellä olen varsin tyytyväinen, valitettavasti saippuaa pääsee kokeilemaan aikaisintaan 5. helmikuuta, jos silloinkaan.
Päivitys 15.4.2012
Saippua on muuten varsin hyvää, mutta valitettavasti siitä lähtee hieman väriä. Kyllähän se pesee silti, mutta tummanruskeaa nestettä valuu saippua-alustalle. Lisäksi saippua värjää hieman sientä. Väri kyllä peseytyy pois, mutta harmillista se on silti. Ensimmäisessä kaakaojauheella värjätyssä saippuassa tätä ongelmaa ei ollut. Ongelma johtuu liiasta kaakaojauheesta. Jostain muistan lukeneeni, ettei 2 % kaakaojauhetta vielä värjää vaahtoa tai mitään muutakaan, mutta en tiennyt mistä kyseinen 2 % pitää laskea. Ensimmäisessä saippuassa laskin kaakaojauheen määrän rasvojen määrästä, tässä reseptissä laskin sen saippuamassan kokonaismäärästä. Ilmeisesti kaakaojauheen määrä tulisi siis suhteuttaa rasvojen määrään.
Aloin erheen huomattuani tietysti välittömästi suunnittelemaan oikein hellävaraista saippuaa, joka soveltuisi omaan käyttööni. Tein ensin reseptille ”perustan”, jota lähdin suunnittelemaan eteenpäin lukemalla erilaisia ohjeita ja kokemuksia. Pohjaksi otin kookosrasvan ja oliivin, kuten ennenkin mutta vähensin kookosrasvan määrää reilusti. Risiiniöljy tuo saippuaan vaahtoavuutta, kaakaovoi lisää kovuutta ja karitevoi hellävaraisuutta. Meinasin alun perin tehdä saippuasta tuoksuttoman, mutta päätin viime hetkellä laittaa mukaan kaakaojauhetta ja kokeilla samalla hieman kuviointia.
250 g oliiviöljy
150 g kookosrasva
50 g risiiniöljy
25 g kaakaovoi
25 g karitevoi
130 g vesi
68 g lipeä
7 g kaakaojauhe
Tein saippuan kylmämenetelmällä, mutta tällä kertaa en vaivautunut mittaamaan seosten lämpötiloja ennen yhdistämistä. Kiisseli syntyi melko nopeasti, jonka jälkeen erotin kaksi kolmasosaa massasta ja sekoitin siihen kaakaojauheen. Massan paino on tällä kertaa ihan oikeasti punnittu, mutta käytin samaa prosenttimäärää kaakaojauholle kuin ruutusaippuassa (1,6 %). Seuraavaksi kaadoin värjäämätöntä massaa norona pyöritellen värjätyn massan sekaan ja pyöräytin seosta vielä pari kertaa lusikan varrella. Massan kaadoin maitotölkkimuottiin ja annoin kovettua peittelemättä noin 4,5 tuntia.
Valitettavasti jouduin leikkaamaan massan hieman liian pehmeänä, mutta en uskaltanut antaa sen odottaa aamuun asti. Saippua säilytti muotonsa hyvin, mutta siitä jäi käsiin paljon tahmaa ja geelivaihe oli vielä kesken. Palojen keskelle jäi siis tummempi rengas, mutta saa nähdä kuinka paljon se vaalenee ajan kanssa. Tuoksu on ollut alusta asti hyvä, paljon vahvempi kaakaon tuoksu kuin edellisellä kerralla. Tuoksu tulee vielä vahvenemaan, kunhan kypsyminen edistyy. Myös kuviointi onnistui ihan hyvin näin ensimmäiseksi kokeiluksi. Tällä hetkellä olen varsin tyytyväinen, valitettavasti saippuaa pääsee kokeilemaan aikaisintaan 5. helmikuuta, jos silloinkaan.
Päivitys 15.4.2012
Saippua on muuten varsin hyvää, mutta valitettavasti siitä lähtee hieman väriä. Kyllähän se pesee silti, mutta tummanruskeaa nestettä valuu saippua-alustalle. Lisäksi saippua värjää hieman sientä. Väri kyllä peseytyy pois, mutta harmillista se on silti. Ensimmäisessä kaakaojauheella värjätyssä saippuassa tätä ongelmaa ei ollut. Ongelma johtuu liiasta kaakaojauheesta. Jostain muistan lukeneeni, ettei 2 % kaakaojauhetta vielä värjää vaahtoa tai mitään muutakaan, mutta en tiennyt mistä kyseinen 2 % pitää laskea. Ensimmäisessä saippuassa laskin kaakaojauheen määrän rasvojen määrästä, tässä reseptissä laskin sen saippuamassan kokonaismäärästä. Ilmeisesti kaakaojauheen määrä tulisi siis suhteuttaa rasvojen määrään.
keskiviikko 11. tammikuuta 2012
Reseptien suunnittelu
Minullahan ollut alusta lähtien selkeä päämäärä, johon tällä pyrin. Päämäärä on hieman laajentunut ja selkiytynyt muutaman kuukauden kuluessa, mutta pääpiirteittäin se on silti sama. Haluan kehittää hyvät ihon- ja hiustenhoitotuotteet itselleni. Alun perin suunnitelmana oli pelkästään vartalovoide, mutta kokemuksen karttuessa olen todennut, että miksi en saman tien tekisi itselleni muitakin voiteita sekä saippuoita ja muita pesuaineita vartalolle, kasvoille ja hiuksille.
Näin jälkeenpäin ajateltuna täytyy todeta, että tähän asti reseptien suunnittelu ja kokeileminen on ollut hieman holtitonta touhua. Tarkoitan sitä, että olen kokeillut ja vaihdellut raaka-aineita lähes sattumanvaraisesti ja muunnellut reseptejä laidasta toiseen.. Hauskaahan se on, mutta hyödyt jäävät suhteessa melko vähäisiksi. Tiedän nyt lukemani ja kokemuksen perusteella monesta raaka-aineesta jotakin, mutta en mistään riittävästi. Osaan tehdä reseptejä erilaisilla koostumuksilla, mutta en osaa suunnitella täsmäreseptiä tiettyyn iho-ongelmaan tai täsmälleen oikeanlaisella koostumuksella. En tiedä riittävän tarkasti, miten eri raaka-aineet ihooni vaikuttavat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Lisäksi olen tehnyt kokeiluja aina melko isoilla annoksilla, jolloin aineksia menee myös paljon hukkaan jos resepti ei olekaan onnistunut. Positiivista näissä kokeiluissa on tietysti se, että minulla on monta valmistusmenetelmää aika hyvin hallussa.
Tästä eteenpäin pyrin siihen, että muutan reseptejä vain vähän kerrallaan haluamaani suuntaan. Yritän käyttää vain muutamaa eri raaka-ainetta (emulgointi- ja säilöntäaineita ym. ”lisukkeita” ei lasketa), jolloin pystyn paremmin päättelemään, mikä raaka-aine vaikuttaa milläkin tavoin. Ajattelin myös etsiä ja kerätä tietoa raaka-aineista, jotta pystyn paremmin suunnittelemaan niiden käyttömääriä ja –tarkoituksia. Pienennän myös testireseptien ”annoskokoa” ainakin voiteissa, n. 100 ml:n annos lienee sopiva testierään – pienempää on vaikea nykyisillä välineilläni tehdäkään. En myöskään näe kannattavaksi käyttää hinnakkaampia aktiiviaineita tai värejä näissä testierissä, ainakaan alkuun. Niihin perehdyn paremmin vasta myöhemmin.
Näiden pohdiskelujen taustalla on se, että olen selaillut blogiani hieman tarkemmin ja tutkiskellut aiempia reseptejäni. Blogikin on mielestäni järjestelyn tarpeessa. Toteutan järjestelyn vähän kerrallaan siten, että siirrän kaikki yhtä reseptiä koskevat tekstit kyseisen reseptin perään. Näin kirjoitukseen tulisi ensin ohje, seuraavaksi ensimmäinen arvio ja viimeisenä aina tuoreimmat kokemukset siitä, kuinka resepti on onnistunut. Näin kaikki tieto löytyisi samasta kohdasta, eikä tarvitsisi selailla blogia eteenpäin. Käytän blogia omana reseptiarkistonani, joten se helpottaisi itseänikin paljon. Lisään resepteihin ja arviointeihin myös päivämääriä sen mukaan, miten niitä muistiinpanoistani löydän. Lukijoita varten laitoin sivun oikeaan ylälaitaan listan siitä, mitä kulloinkin olen päivittänyt.
Päivitys 22.1.2012
Olen nyt panostanut erityisesti raaka-aineisiin perehtymiseen, josta syntyi tuloksena tehokosteuttava vartaloemulsio, jonka reseptinkin laitoin jo tänne. Olenkin siihen varsin tyytyväinen, mutta se on tosiaan todellinen tehokosteuttaja, eli melko tuhti voide, joka ei välttämättä sovellu kaikille ihotyypeille ainakaan päivittäiseen käyttöön. Siksi kehittelinkin voiteesta vielä kevyemmän version, joka sopii mielestäni mainiosti päivittäiseen käyttöön. Tehokosteuttajaa käytän tarvittaessa niille alueille, jotka kaipaavat erityisen tehokasta hoitoa, eli tällä hetkellä sisäreisille ja hartioille. Oikeastaan olen nyt edistynyt siten, että reseptien suunnittelu etenee vaiheittain. Ensin mietin, mihin tarkoitukseen voide on ja millaiselle ihotyypille. Sitten etsin sopivat raaka-aineet, esimerkiksi kosteuttavat ja kosteutta säilyttävät rasvat ja öljyt. Voiteeseen ei kannata työntää pelkästään näitä aineksia, koska omien kokemusteni mukaan tehokkuus tai toimivuus saattaa kärsiä siitä. Varsinaisten vaikuttavien aineiden ja aktiiviaineiden lisäksi myös muiden raaka-aineiden imeytymistä edistävät ainekset ovat hyvä lisä jokaiseen voiteeseen. Voiteen kannattaa myös antaa asettua ainakin seuraavaan päivään ennen varsinaista käyttöä, koska sen koostumus ja vaikutus ihoon tuntuvat asettuvan vasta ajan kanssa lopulliseen tilaansa.
Näin jälkeenpäin ajateltuna täytyy todeta, että tähän asti reseptien suunnittelu ja kokeileminen on ollut hieman holtitonta touhua. Tarkoitan sitä, että olen kokeillut ja vaihdellut raaka-aineita lähes sattumanvaraisesti ja muunnellut reseptejä laidasta toiseen.. Hauskaahan se on, mutta hyödyt jäävät suhteessa melko vähäisiksi. Tiedän nyt lukemani ja kokemuksen perusteella monesta raaka-aineesta jotakin, mutta en mistään riittävästi. Osaan tehdä reseptejä erilaisilla koostumuksilla, mutta en osaa suunnitella täsmäreseptiä tiettyyn iho-ongelmaan tai täsmälleen oikeanlaisella koostumuksella. En tiedä riittävän tarkasti, miten eri raaka-aineet ihooni vaikuttavat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Lisäksi olen tehnyt kokeiluja aina melko isoilla annoksilla, jolloin aineksia menee myös paljon hukkaan jos resepti ei olekaan onnistunut. Positiivista näissä kokeiluissa on tietysti se, että minulla on monta valmistusmenetelmää aika hyvin hallussa.
Tästä eteenpäin pyrin siihen, että muutan reseptejä vain vähän kerrallaan haluamaani suuntaan. Yritän käyttää vain muutamaa eri raaka-ainetta (emulgointi- ja säilöntäaineita ym. ”lisukkeita” ei lasketa), jolloin pystyn paremmin päättelemään, mikä raaka-aine vaikuttaa milläkin tavoin. Ajattelin myös etsiä ja kerätä tietoa raaka-aineista, jotta pystyn paremmin suunnittelemaan niiden käyttömääriä ja –tarkoituksia. Pienennän myös testireseptien ”annoskokoa” ainakin voiteissa, n. 100 ml:n annos lienee sopiva testierään – pienempää on vaikea nykyisillä välineilläni tehdäkään. En myöskään näe kannattavaksi käyttää hinnakkaampia aktiiviaineita tai värejä näissä testierissä, ainakaan alkuun. Niihin perehdyn paremmin vasta myöhemmin.
Näiden pohdiskelujen taustalla on se, että olen selaillut blogiani hieman tarkemmin ja tutkiskellut aiempia reseptejäni. Blogikin on mielestäni järjestelyn tarpeessa. Toteutan järjestelyn vähän kerrallaan siten, että siirrän kaikki yhtä reseptiä koskevat tekstit kyseisen reseptin perään. Näin kirjoitukseen tulisi ensin ohje, seuraavaksi ensimmäinen arvio ja viimeisenä aina tuoreimmat kokemukset siitä, kuinka resepti on onnistunut. Näin kaikki tieto löytyisi samasta kohdasta, eikä tarvitsisi selailla blogia eteenpäin. Käytän blogia omana reseptiarkistonani, joten se helpottaisi itseänikin paljon. Lisään resepteihin ja arviointeihin myös päivämääriä sen mukaan, miten niitä muistiinpanoistani löydän. Lukijoita varten laitoin sivun oikeaan ylälaitaan listan siitä, mitä kulloinkin olen päivittänyt.
Päivitys 22.1.2012
Olen nyt panostanut erityisesti raaka-aineisiin perehtymiseen, josta syntyi tuloksena tehokosteuttava vartaloemulsio, jonka reseptinkin laitoin jo tänne. Olenkin siihen varsin tyytyväinen, mutta se on tosiaan todellinen tehokosteuttaja, eli melko tuhti voide, joka ei välttämättä sovellu kaikille ihotyypeille ainakaan päivittäiseen käyttöön. Siksi kehittelinkin voiteesta vielä kevyemmän version, joka sopii mielestäni mainiosti päivittäiseen käyttöön. Tehokosteuttajaa käytän tarvittaessa niille alueille, jotka kaipaavat erityisen tehokasta hoitoa, eli tällä hetkellä sisäreisille ja hartioille. Oikeastaan olen nyt edistynyt siten, että reseptien suunnittelu etenee vaiheittain. Ensin mietin, mihin tarkoitukseen voide on ja millaiselle ihotyypille. Sitten etsin sopivat raaka-aineet, esimerkiksi kosteuttavat ja kosteutta säilyttävät rasvat ja öljyt. Voiteeseen ei kannata työntää pelkästään näitä aineksia, koska omien kokemusteni mukaan tehokkuus tai toimivuus saattaa kärsiä siitä. Varsinaisten vaikuttavien aineiden ja aktiiviaineiden lisäksi myös muiden raaka-aineiden imeytymistä edistävät ainekset ovat hyvä lisä jokaiseen voiteeseen. Voiteen kannattaa myös antaa asettua ainakin seuraavaan päivään ennen varsinaista käyttöä, koska sen koostumus ja vaikutus ihoon tuntuvat asettuvan vasta ajan kanssa lopulliseen tilaansa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)