Ensimmäinen tekemäni kasvovoide oli varsin käyttökelpoista, mutta ehkä hieman tuhtia meikin alle. Halusin siis tietenkin kehittää siitä kevyemmän version. Valitettavasti ensimmäinen kokeilu meni vikaan, koska käytin liikaa emulgointiaineita (3 g BTMS:ää, 2 g setyylialkoholia ja 2 g emulgointihiutaleita). Voide oli muuten ihan hyvää, mutta aivan liian rasvaista ja paksua, joten päätin käyttää sen meikinpoistoaineena.Toiseen kokeiluun muutin siis ainoastaan emulgointiaineen määrää.
Aprikoosinsiemenöljyä halusin käyttää ehdottomasti, koska se on hyvin imeytyvä ja mieto öljy, joka auttaa myös muita öljyjä imeytymään. Jojobaöljy oli myös varsin itsestäänselvä vaihtoehto, koska sekin on kevyt ja hyvin imeytyvä sekä muistuttaa koostumukseltaan ihon omaa rasvaa. Avokadoöljyä laitoin mukaan, koska se on hyvin ravitsevaa ja tehostaa aktiiviaineiden imeytymistä. Tehoaineiksi valitsin e-vitamiinin ja glyseriinin lisäksi ylellisen arganöljyn, jonka pitäisi olla varsinainen ihmeaine.
Kevyempi kasvovoide
80 g vettä
2 g avokadoöljyä
8 g aprikoosinsiemenöljyä
6 g jojobaöljyä
4 g BTMS -emulgointiainetta
3 g glyseriiniä
3 g e-vitamiiniöljyä
2 g arganöljyä
1 g Optiphen -säilöntäainetta
3 tippaa GF Kurkku -tuoksua
Voiteen sakeutuminen kestää melko kauan, eikä siitä kovin paksua tulekaan. Ehdottomasti pullotavaraa, mutta kasvovoiteen ei tarvitsekaan olla paksua. Tuoksua on juuri sopivasti ja mielestäni Gracefruitin Kurkku sopii erinomaisesti kasvovoiteen tuoksuksi.
Voide on kevyt ja nopeasti imeytyvä, mutta kuitenkin kosteuttava. Iholle ei jää rasvaista tunnetta jälkeenpäin ja ainakin nestemäinen meikkivoide levittyy varsin hienosti tämän voiteen päälle. Olen nyt käyttänyt voidetta vasta muutaman päivän, mutta olen siihen varsin tyytyväinen.
Tänään minulle iski täydellinen turhautuminen kasvojen epäpuhtauksien kanssa. Teini-ikäisestä reilusti yli parikymppiseen minulla oli täydellinen kasvojen iho: kirkas, pehmeä ja puhdas. Kaksikymmentäviisivuotiaana se alkoi rasvoittumaan ja kukkimaan, enkä vieläkään ole saanut sitä tasapainoon. Olen kokeillut kaikenlaisia puhdistus- ja hoitotuotteita herkän ihon tuotteista akneiholle tarkoitettuihin, eikä mikään tunnu auttavan. Nykyisin käytän vain itse tekemiäni. Halvemmat meikkivoiteet hylkäsin viime syksynä ja siirtyin käyttämään Sensain Fluid Finish -meikkivoidetta, joka nyt loppui.
Hieman epätoivoisena päätin, että haluan täysin mineraaliöljyttömän meikkivoiteen, joka on mielellään vapaa myös silikoneista, lanoliinista ja kaikesta mahdollisesta, joka saattaa tukkia ja/tai ärsyttää ihoa. Melko luonnollinen valinta olisi ollut jokin luonnonkosmetiikkamerkin meikkivoide, mutta en löytänyt riittävästi positiivisia kokemuksia niistä. Mineraalimeikkejä olen vältellyt kuin ruttoa sen jälkeen, kun kolmisen vuotta sitten sain ihoni niillä aivan järkyttävään - ja kivuliaaseen - kuntoon. Nyt päädyin pitkän tutkiskelun jälkeen kuitenkin hankkimaan 100 % mineraalimeikkipuuterin, bareMineralsin meikkipohjan sävyä Light. Tutkiskelun perusteella aiempi ihon tukkiutuminen johtui siitä, että halvemmissa merkeissä on puhtaiden mineraalien lisäksi esimerkiksi talkkia ja muuta töhnää, jotka sitten tukkivat ihon. Tämä käy järkeen, kun katsoo "puhtaan" mineraalimeikin inciä: ainesosia on vain muutama! Lisäksi puhtaat mineraalimeikit ovat varsin hyvä vaihtoehto luonnonkosmetiikalle, koska niissäkään ei ole silikoneja, mineraaliöljyä, parabeeneja tai muitakaan säilöntäaineita, vaan ainoastaan maasta louhittuja mineraaleja.
Tämä asia johtui mieleeni siitä, että kokeilin meikkivoidetta juuri ensimmäisen kerran (tietysti heti) ja totesin kaksi asiaa: a) ihoni kaipaa reilusti enemmän kosteutusta, ennen kuin mineraalimeikkipohja näyttää läheltäkin hyvältä ja b) tämä kasvovoide ei ehkä ole ihan ideaali mineraalimeikin pohjalle. Tarvitaan lisää ihon pintaa silottavaa vaikutusta (eli skvalaania). Kenties mineraalimeikkien alle kannattaisi olla hieman rasvaisempi voide?
Päivitys 13.5.2012
En enää usko, että tarvitsen mineraalimeikin alle rasvaisempaa voidetta. Olen viikon ajan kosteuttanut ihoa tehokkaammin kuin aiemmin, jolloin voide on meikin alle ihan riittävä. Joskus tehostan sitä pienellä tipalla skvalaania, mutta sitäkään ei kannata laittaa liikaa. Öljyisemmälle iholle mineraalimeikki ei levity kauniisti, joten ideaali pohja lienee hyvin kosteutetttu iho ja kevyt kasvovoide. Olen siis todella tyytyväinen voiteeseen, teen varmasti uudestaankin.
Päivitys 6.7.2012
Tällä hetkellä tämä voide on käytössä vain tehokosteuttajana, jos kaipaan hoitavampaa voidetta esimerkiksi suihkun jälkeen. Meikin alle tämä on lämpimillä ilmoilla ihan liian rasvainen, jolloin meikki alkaa päivän kuluessa kärsiä ja näyttää suttuiselta. Talvella tämä on varmaan ihan omiaan myös meikin alle, mahdollisesti jopa liian kevyt.
maanantai 30. huhtikuuta 2012
sunnuntai 8. huhtikuuta 2012
Aloegeeli 6.4.2012
Anteeksi, blogi ei ole haudattu, se on vain ollut hieman koomavaiheessa. Työkiireet ynnä muut kiireet ja ongelmat yllättivät niin täysin, että blogin kirjoittaminen jäi pelkästään ajatuksen tasolle pariksi kuukaudeksi. Nyt alkaa taas helpottaa, joten voinen keskittyä vapaa-ajalla muuhunkin kuin pitämään silmiä auki.
Halusin tehdä kevyen kasvogeelin, koska olen aina pitänyt geelimäisistä, kevyistä kosteusvoiteista kasvoille hyvin paljon. Tein jo aikaa sitten yhden kokeilun, kun sain Pienen tuoksukaupan paketissa guarkumia. Silloin voiteesta ei tullut mieleistä, joten hylkäsin ajatuksen hetkeksi. Nyt kun olen pohdiskellut asiaa pidempään, päätin kokeilla uudestaan. Tiesin, että voiteesta tulee pakostikin kevyt, koska öljyjä voi käyttää vain noin 5 % veden määrästä. Siksi päätin käyttää veden lisäksi myös rauhoittavaa ja kosteuttavaa aloemehua. Aloemehun tein Pienen tuoksukaupan aloejauheesta veteen sekoittamalla. Öljyiksi valitsin arganöljyn, skvalaanin ja jojoban. Jojoban uskoisin olevan varsin hyvää kasvojen iholle, koska sen koostumus muistuttaa paljolti ihon omaa rasvaa. Skvalaani tehoaa hyvin ihon pintakuivuuteen ja ainakin omasta mielestäni iho tuntuu välittömästi sileämmältä. Arganöljyn ajatellaan olevan varsinainen ihmeaine, joka nuorentaa, kosteuttaa ja heleyttää ihoa. Kaikki kolme öljyä ovat myös melko kalliita, joten ajattelin ominaisuuksien tulevan parhaiten esille geelivoiteessa. Lisäksi laitoin voiteeseen myös glyseriiniä lisäämään kosteuttavaa ominaisuutta.
Aloegeeli
70 g aloemehua
63 g vettä
2 g guarkumia
1,5 g glyseriiniä
2 g arganöljyä
2 g skvalaania
2 g jojobaöljyä
1 g Optiphen-säilöntäainetta
Tein ensin aloemehun, koska minulla ei ollut yhtään valmiina. Kiehautin vettä, jäähdytin sitä hieman ja lisäsin yhden gramman aloejauhetta 199 grammaan vettä. Sekoitin hyvin ja annoin seoksen seistä jonkin aikaa. Tästä seoksesta otin sivuun 70 g geelivoidetta varten. Olisin toki voinut tehdä koko geelivoiteen aloemehuun, mutta halusin kokeilla pienemmällä määrällä ensin.
Seuraavaksi kiehautin veden voidetta varten, sekoitin siihen glyseriinin ja aloemehun ja jäähdytin seoksen huoneenlämpöiseksi. Guarkumijauheen sirottelin huoneenlämpöisen nesteen päälle ja sekoitin huolellisesti, kunnes geeli oli saostunut. Seuraavaksi lisäsin säilöntäaineen ja öljyt ja sekoitin ne huolellisesti mukaan seokseen. Tässä voiteessa guarkumin ja suhde on noin 1,5 g / 100 g. Ensimmäisessä kokeilussani guarkumia oli samaan määrään nestettä vain 1 g, joka oli selkeästi liian vähän. Tämä määrä vaikuttaisi olevan sopiva ainakin tähän seokseen, seoksen ph voi kuitenkin vaikuttaa guarkumin tarpeeseen.
Geelivoiteen teko on todella helppoa ja nopeaa, koska emulgointiaineiden sulamista ja seoksen jäähtymistä ei tarvitse odotella. Väriltään se ei tietenkään ole vesimäisen läpikuultavaa, kuten kaupan voiteet, koska öljyt sameuttavat seoksen. Tuoksua siihen ei mielestäni tarvinnut lisätä, koska voide ei mielestäni tuoksu millekään.
Olen käyttänyt voidetta nyt pari päivää ja olen siihen tyytyväinen. Se on mukavan kevyt ja nopeasti imeytyvä, iho tuntuu imaisevan voiteen hetkessä. Skvalaani vaikuttaa välittömästi pintakuivuuteen ja iho tuntuu silkinpehmeältä - valitettavasti tämä vaikutus ei kestä koko päivää, mutta sen tiesinkin jo etukäteen. Voide myös kosteuttaa, mutta iho ei tunnu rasvaiselta tai öljyiseltä. Meikin alla en ole sitä vielä kokeillut, joten siitä annan tuomioni vasta myöhemmin.
Päivitys 10.4.2012
Tämä voide ei ole (ainakaan minulle) hyvä meikin alle. Se imeytyy liian nopeasti, minkä vuoksi meikkivoide menee murusiksi, kun sitä levittää kasvoille. Tämä ongelma johtuu nimenomaan liian kuivasta meikinalusvoiteesta, ei mistään voiteen ainesosista. Kosteusvoiteena pidän siitä kyllä erittäin paljon, mutta taidan tyytyä buustaamaan valmiita voiteitani skvalaanilla, kun haluan meikin alle aivan erityisen silkinpehmeän ihon.
Halusin tehdä kevyen kasvogeelin, koska olen aina pitänyt geelimäisistä, kevyistä kosteusvoiteista kasvoille hyvin paljon. Tein jo aikaa sitten yhden kokeilun, kun sain Pienen tuoksukaupan paketissa guarkumia. Silloin voiteesta ei tullut mieleistä, joten hylkäsin ajatuksen hetkeksi. Nyt kun olen pohdiskellut asiaa pidempään, päätin kokeilla uudestaan. Tiesin, että voiteesta tulee pakostikin kevyt, koska öljyjä voi käyttää vain noin 5 % veden määrästä. Siksi päätin käyttää veden lisäksi myös rauhoittavaa ja kosteuttavaa aloemehua. Aloemehun tein Pienen tuoksukaupan aloejauheesta veteen sekoittamalla. Öljyiksi valitsin arganöljyn, skvalaanin ja jojoban. Jojoban uskoisin olevan varsin hyvää kasvojen iholle, koska sen koostumus muistuttaa paljolti ihon omaa rasvaa. Skvalaani tehoaa hyvin ihon pintakuivuuteen ja ainakin omasta mielestäni iho tuntuu välittömästi sileämmältä. Arganöljyn ajatellaan olevan varsinainen ihmeaine, joka nuorentaa, kosteuttaa ja heleyttää ihoa. Kaikki kolme öljyä ovat myös melko kalliita, joten ajattelin ominaisuuksien tulevan parhaiten esille geelivoiteessa. Lisäksi laitoin voiteeseen myös glyseriiniä lisäämään kosteuttavaa ominaisuutta.
70 g aloemehua
63 g vettä
2 g guarkumia
1,5 g glyseriiniä
2 g arganöljyä
2 g skvalaania
2 g jojobaöljyä
1 g Optiphen-säilöntäainetta
Tein ensin aloemehun, koska minulla ei ollut yhtään valmiina. Kiehautin vettä, jäähdytin sitä hieman ja lisäsin yhden gramman aloejauhetta 199 grammaan vettä. Sekoitin hyvin ja annoin seoksen seistä jonkin aikaa. Tästä seoksesta otin sivuun 70 g geelivoidetta varten. Olisin toki voinut tehdä koko geelivoiteen aloemehuun, mutta halusin kokeilla pienemmällä määrällä ensin.
Seuraavaksi kiehautin veden voidetta varten, sekoitin siihen glyseriinin ja aloemehun ja jäähdytin seoksen huoneenlämpöiseksi. Guarkumijauheen sirottelin huoneenlämpöisen nesteen päälle ja sekoitin huolellisesti, kunnes geeli oli saostunut. Seuraavaksi lisäsin säilöntäaineen ja öljyt ja sekoitin ne huolellisesti mukaan seokseen. Tässä voiteessa guarkumin ja suhde on noin 1,5 g / 100 g. Ensimmäisessä kokeilussani guarkumia oli samaan määrään nestettä vain 1 g, joka oli selkeästi liian vähän. Tämä määrä vaikuttaisi olevan sopiva ainakin tähän seokseen, seoksen ph voi kuitenkin vaikuttaa guarkumin tarpeeseen.
Geelivoiteen teko on todella helppoa ja nopeaa, koska emulgointiaineiden sulamista ja seoksen jäähtymistä ei tarvitse odotella. Väriltään se ei tietenkään ole vesimäisen läpikuultavaa, kuten kaupan voiteet, koska öljyt sameuttavat seoksen. Tuoksua siihen ei mielestäni tarvinnut lisätä, koska voide ei mielestäni tuoksu millekään.
Olen käyttänyt voidetta nyt pari päivää ja olen siihen tyytyväinen. Se on mukavan kevyt ja nopeasti imeytyvä, iho tuntuu imaisevan voiteen hetkessä. Skvalaani vaikuttaa välittömästi pintakuivuuteen ja iho tuntuu silkinpehmeältä - valitettavasti tämä vaikutus ei kestä koko päivää, mutta sen tiesinkin jo etukäteen. Voide myös kosteuttaa, mutta iho ei tunnu rasvaiselta tai öljyiseltä. Meikin alla en ole sitä vielä kokeillut, joten siitä annan tuomioni vasta myöhemmin.
Päivitys 10.4.2012
Tämä voide ei ole (ainakaan minulle) hyvä meikin alle. Se imeytyy liian nopeasti, minkä vuoksi meikkivoide menee murusiksi, kun sitä levittää kasvoille. Tämä ongelma johtuu nimenomaan liian kuivasta meikinalusvoiteesta, ei mistään voiteen ainesosista. Kosteusvoiteena pidän siitä kyllä erittäin paljon, mutta taidan tyytyä buustaamaan valmiita voiteitani skvalaanilla, kun haluan meikin alle aivan erityisen silkinpehmeän ihon.
lauantai 4. helmikuuta 2012
Kevyt kosteuttava vartaloemulsio 21.1.2012
Parin päivän käytön jälkeen aiemmin tekemäni tehokosteuttava vartaloemulsio tuntui liian tuhdilta voiteelta jokapäiväiseen käyttöön. Myöhemmin osoittautui, ettei se ole totta, mutta koska kevyempikin versio on hyvää käytössä ajattelin kirjoitella senkin reseptin tänne. Voide voi olla paljon parempi jollekin, jolla on hieman vähemmän kuiva iho kuin minulla. Uskoisin, että minulla tämä tulee olemaan kesäaikana oikein hyvä voide. Reseptin suunnittelussa lähdin liikkeelle siitä, että öljyfaasin osuus voiteesta on pienempi, tässä tapauksessa 23 %. Lisäksi vähensin babassuöljyn määrää, jätin mangovoin kokonaan pois ja korvasin manteliöljyn ja osan avokadoöljystä kevyellä aprikoosinsiemenöljyllä, jonka pitäisi auttaa muita öljyjä imeytymään paremmin. Avokadoöljyn pitäisi puolestaan tehostaa aktiiviaineiden imeytymistä. Vähensin vastaavasti myös emulgointiaineiden määrää.
Kevyt kosteuttava vartaloemulsio
vesifaasi:
170 g vettä
öljyfaasi:
15 g neitsytkookosöljy
10 g babassuöljy
10 g aprikoosinsiemenöljy
5 g avokadoöljy
4 g BTMS -emulgointiaine
3 g emulgointihiutaleet
3 g setyylialkoholi
3 g steariinihappo
2,2 g Optiphen -säilöntäaine
7 g kauraproteiini
2 g E-vitamiiniöljy
yht. 12 tippaa Gracefruit Omena ja Kurkku -tuoksuöljyjä
yht. 3 tippaa piparmintun ja katajan eteerisiä öljyjä
Arvasin jo etukäteen, että voiteesta tulee ohutta joten päätin lisätä steariinihappoa paksuntamaan voidetta. Siitäkin huolimatta voiteesta tuli hyvin juoksevaa, joten päädyin laittamaan sen pulloon purkin sijaan. Voide on kuitenkin riittävän sakeaa, jotta sitä on helppo käyttää, mutta purkista sen käyttö voisi olla hankalaa. Alkuun laitoin tuoksua vain 4 tippaa, mutta käytössä huomasin että steariinihapon tuoksu tulee tuoksuöljyn läpi, joten seuraavana päivänä lisäsin tuoksuja. Laitoin piparmintun ja katajan eteerisiä öljyjä sen vuoksi, että ne ilmeisesti peittävät muita hajuja oman tuoksunsa lisäksi. Lisäsin myös Gracefruitin Omena ja Kurkku -tuoksuöljyjä, jotta saisin edes jollakin tapaa mieleisen tuoksun.
Voide on itselleni liian ohutta varsinaiseksi vartaloemulsioksi, joten käytän sitä käsivoiteena joka kulkee kassissa mukana. Vartalolle käytän sitä vain silloin, kun ihoni kaipaa enemmän rauhoittamista kuin tehokasta kosteutusta. Esimerkiksi toisinaan suihkun jälkeen suolaliuoshoidon aiheuttamaan kutinavaiheeseen ja toisekseen kotiin tullessa, kun iho kutiaa lämmetessään. Voide imeytyy hyvin ja kosteuttaa, mutta tällä hetkellä ihoni tarvitsee tuhdimpaa tavaraa. Vähemmän kuivaihoiselle tämä voisi olla hyvä voide ja uskoisin, että itsekin käytän tätä tai muuta yhtä kevyttä voidetta kesäaikaan. Voiteen paksuntamiseen yritän keksiä jonkun muun aineen kuin steariinihapon, koska en halua tuoksua kynttilälle. Luultavasti emulgointiaineiden määrän lisääminen voisi auttaa, lisänä voisi käyttää ksantaania tai guarkumia, en tosin tiedä miltä ne sitten tuoksuvat.
Kevyt kosteuttava vartaloemulsio
vesifaasi:
170 g vettä
öljyfaasi:
15 g neitsytkookosöljy
10 g babassuöljy
10 g aprikoosinsiemenöljy
5 g avokadoöljy
4 g BTMS -emulgointiaine
3 g emulgointihiutaleet
3 g setyylialkoholi
3 g steariinihappo
2,2 g Optiphen -säilöntäaine
7 g kauraproteiini
2 g E-vitamiiniöljy
yht. 12 tippaa Gracefruit Omena ja Kurkku -tuoksuöljyjä
yht. 3 tippaa piparmintun ja katajan eteerisiä öljyjä
Arvasin jo etukäteen, että voiteesta tulee ohutta joten päätin lisätä steariinihappoa paksuntamaan voidetta. Siitäkin huolimatta voiteesta tuli hyvin juoksevaa, joten päädyin laittamaan sen pulloon purkin sijaan. Voide on kuitenkin riittävän sakeaa, jotta sitä on helppo käyttää, mutta purkista sen käyttö voisi olla hankalaa. Alkuun laitoin tuoksua vain 4 tippaa, mutta käytössä huomasin että steariinihapon tuoksu tulee tuoksuöljyn läpi, joten seuraavana päivänä lisäsin tuoksuja. Laitoin piparmintun ja katajan eteerisiä öljyjä sen vuoksi, että ne ilmeisesti peittävät muita hajuja oman tuoksunsa lisäksi. Lisäsin myös Gracefruitin Omena ja Kurkku -tuoksuöljyjä, jotta saisin edes jollakin tapaa mieleisen tuoksun.
Voide on itselleni liian ohutta varsinaiseksi vartaloemulsioksi, joten käytän sitä käsivoiteena joka kulkee kassissa mukana. Vartalolle käytän sitä vain silloin, kun ihoni kaipaa enemmän rauhoittamista kuin tehokasta kosteutusta. Esimerkiksi toisinaan suihkun jälkeen suolaliuoshoidon aiheuttamaan kutinavaiheeseen ja toisekseen kotiin tullessa, kun iho kutiaa lämmetessään. Voide imeytyy hyvin ja kosteuttaa, mutta tällä hetkellä ihoni tarvitsee tuhdimpaa tavaraa. Vähemmän kuivaihoiselle tämä voisi olla hyvä voide ja uskoisin, että itsekin käytän tätä tai muuta yhtä kevyttä voidetta kesäaikaan. Voiteen paksuntamiseen yritän keksiä jonkun muun aineen kuin steariinihapon, koska en halua tuoksua kynttilälle. Luultavasti emulgointiaineiden määrän lisääminen voisi auttaa, lisänä voisi käyttää ksantaania tai guarkumia, en tosin tiedä miltä ne sitten tuoksuvat.
perjantai 3. helmikuuta 2012
Paksu vartaloemulsiovoide 2.2.2012
Päätin pitkästä aikaa ryhtyä kirjoittelemaan ja huomasin häpeäkseni, että edellisestä postauksesta on kulunut jo kaksi viikkoa! Valitettavasti työt ovat alkaneet viedä paljon aiempaa enemmän aikaa, kirjanpitäjälle tämä vuodenvaihde ei ole mukavinta aikaa. Se otti toki veronsa myös vapaa-ajastakin. Lisäksi kutina paheni taas vaihteen vuoksi, erityisesti nyt kun pakkaset ovat huomattavasti kiristyneet. Jotenkin ei huvittanut mikään, reseptien suunnittelu, kirjoittaminen eikä ylipäätään oleminen.
Se, että päädyin taas näppäimistön ääreen, kertonee siitä, että tilanne on hieman parantunut. Ei töiden suhteen, kiire tulee vielä pahenemaan ennen kuin kaikki tilinpäätökset ovat kasassa. Olo ei kuitenkaan ole enää niin ikävä ja kutinan helpottuminen on taas saanut mielen hieman virkistymään. Tällä kertaa olen keksinyt kaksi uutta asiaa, joilla helpottaa oloani: uuden voiteen ja uudet vaatteet. Vaatteista kirjoittelen lisää myöhemmin, aion tehdä hieman pidemmän tekstin tuosta ihonhoidosta yleensä. Voiteen reseptin ajattelin kertoa nyt.
Ihmettelin, kun iho kutisi ja hilseili siitä huolimatta, että kosteusvoiteena oli suihkun jälkeen kasviöljysekoitus ja lisänä käytin myös tekemääni tehokosteuttavaa emulsiota 1 - 3 kertaa päivässä. Viimeinen piste oli se, että reiteeni ilmaantui punainen läiskä, josta iho kuoriutuu pois. Jotakin oli tehtävä. Lopulta päädyin siihen tulokseen, että vika on öljyn käytössä, uskoisin että se voi olla jopa liian rasvaista kosteuttaakseen ihoa kunnolla. Monet ovat kokeneet, että öljy saattaa jopa kuivattaa ihoa. Oli vaikeaa keksiä hyvää vaihtoehtoa ihoöljylle, koska uskoin pelkän emulsiovoiteen olevan liian kevyttä. Siksi päätinkin valmistaa tavallisen ö/v (öljyä vedessä) emulsion sijaan v/ö eli vettä öljyssä emulsion. Tavallisessa versiossa on yleensä n. 1/3 öljyä ja 2/3 vettä, kun taas v/ö-emulsiossa on 1/3 vettä ja 2/3 öljyä. Reseptin suunnittelu oli nopeaa, päätin käyttää öljyjä 100 g, emulgointiaineita laitoin mielestäni sopivan määrän, eli yhteensä 24 % öljyjen määrästä. Se on suurin piirtein saman verran kuin aiemmissa resepteissä, hieman enemmän kuin suositeltu minimi eli 20 %. Öljyt ja rasvat päätin vasta lennossa kokkaillessani. Sekoitusvaiheessa päädyin kuitenkin hiljalleen lisäilemään kiehautettua vettä, koska emulsio oli kovin paksua. Lopulta voiteessa on 50 % öljyfaasi ja 50 % vesifaasi.
Paksu vartaloemulsio
vesifaasi:
124 g vettä
öljyfaasi:
40 g neitsytkookosöljyä
20 g babassuöljyä
10 g avokadoöljyä
10 g mangovoita
10 g karitevoita
10 g aprikoosinsiemenöljyä
1,5 g Optiphen -säilöntäainetta
Yht. n. 12 tippaa Gracefruit Omena, Hunaja ja Tropical -tuoksuöljyjä.
Voiteesta tuli hyvin, hyvin paksua. Lisäilinkin vettä valmistuksen aikana, kuten mainitsin. Ensin minulla oli voiteessa vain 62 g vettä, lisäilin sitä n. 20 g kerrallaan ja päädyin lopulta 124 grammaan. Jouduin joka tapauksessa kaatamaan voiteen purkkiin melko lämpimänä, koska sitä oli niin vaikea sekoittaa. Se on kuitenkin oikein hyvää voidetta suihkun jälkeen, ainakin näin kuivalle iholle. Se imeytyy huomattavasti tehokkaammin kuin pelkkä öljy ja tuntuu siltä että se kosteuttaa myös tehokkaammin ihoa. Parin päivän käyttökokemuksen perusteella olen erittäin tyytyväinen, koska iho vaikuttaa selvästi elävämmältä kuin aiemmin. Tällainen paksu emulsiovoide sopii varmasti parhaiten niille, joilla on erittäin kuiva iho. Itsekin käytän tätä vain suihkun jälkeen, muulloin käytän joko tekemääni tehokosteuttavaa emulsiovoidetta tai kevyempää versiota siitä (reseptin kerron myöhemmin). Mutta suihkun jälkeen iho tarvitsee jotain rasvaisemaa ja tämä voide on varsin hyvä siihen tarkoitukseen.
Päivitys 3.4.2012
Tämä voide osoittautui todelliseksi pelastajaksi ja onkin minulla päivittäisessä käytössä. Olen jatkokehitellyt siitä kaksi reseptiä, joissa on mahdollisimman vähän samoja öljyjä, jotta iho saa tarvitsemaansa vaihtelua. Voiteen käytön myötä olen ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen jättänyt ihoöljyt kokonaan pois ja koko syksyn ja talven kestänyt kutina ja ihon hilseily on hävinnyt! Joskus jätän jopa tämänkin voiteen väliin ja käytän vain kevyempää kosteusvoidetta. Kokeiluja tehdessäni olen huomannut, ettei tämä resepti kestä vaikuttavia aineita enää oikeastaan ollenkaan. Olen lisännyt vesifaasiin 5 g glyseriiniä, mutta e-vitamiiniöljyt, kauraproteiinit ja muut on viisaampi unohtaa. Jos öljyjä tulee liikaa, voide juoksettuu ja menee kertakaikkiaan käyttökelvottomaksi.
Se, että päädyin taas näppäimistön ääreen, kertonee siitä, että tilanne on hieman parantunut. Ei töiden suhteen, kiire tulee vielä pahenemaan ennen kuin kaikki tilinpäätökset ovat kasassa. Olo ei kuitenkaan ole enää niin ikävä ja kutinan helpottuminen on taas saanut mielen hieman virkistymään. Tällä kertaa olen keksinyt kaksi uutta asiaa, joilla helpottaa oloani: uuden voiteen ja uudet vaatteet. Vaatteista kirjoittelen lisää myöhemmin, aion tehdä hieman pidemmän tekstin tuosta ihonhoidosta yleensä. Voiteen reseptin ajattelin kertoa nyt.
Ihmettelin, kun iho kutisi ja hilseili siitä huolimatta, että kosteusvoiteena oli suihkun jälkeen kasviöljysekoitus ja lisänä käytin myös tekemääni tehokosteuttavaa emulsiota 1 - 3 kertaa päivässä. Viimeinen piste oli se, että reiteeni ilmaantui punainen läiskä, josta iho kuoriutuu pois. Jotakin oli tehtävä. Lopulta päädyin siihen tulokseen, että vika on öljyn käytössä, uskoisin että se voi olla jopa liian rasvaista kosteuttaakseen ihoa kunnolla. Monet ovat kokeneet, että öljy saattaa jopa kuivattaa ihoa. Oli vaikeaa keksiä hyvää vaihtoehtoa ihoöljylle, koska uskoin pelkän emulsiovoiteen olevan liian kevyttä. Siksi päätinkin valmistaa tavallisen ö/v (öljyä vedessä) emulsion sijaan v/ö eli vettä öljyssä emulsion. Tavallisessa versiossa on yleensä n. 1/3 öljyä ja 2/3 vettä, kun taas v/ö-emulsiossa on 1/3 vettä ja 2/3 öljyä. Reseptin suunnittelu oli nopeaa, päätin käyttää öljyjä 100 g, emulgointiaineita laitoin mielestäni sopivan määrän, eli yhteensä 24 % öljyjen määrästä. Se on suurin piirtein saman verran kuin aiemmissa resepteissä, hieman enemmän kuin suositeltu minimi eli 20 %. Öljyt ja rasvat päätin vasta lennossa kokkaillessani. Sekoitusvaiheessa päädyin kuitenkin hiljalleen lisäilemään kiehautettua vettä, koska emulsio oli kovin paksua. Lopulta voiteessa on 50 % öljyfaasi ja 50 % vesifaasi.
Paksu vartaloemulsio
vesifaasi:
124 g vettä
öljyfaasi:
40 g neitsytkookosöljyä
20 g babassuöljyä
10 g avokadoöljyä
10 g mangovoita
10 g karitevoita
10 g aprikoosinsiemenöljyä
1,5 g Optiphen -säilöntäainetta
Yht. n. 12 tippaa Gracefruit Omena, Hunaja ja Tropical -tuoksuöljyjä.
Voiteesta tuli hyvin, hyvin paksua. Lisäilinkin vettä valmistuksen aikana, kuten mainitsin. Ensin minulla oli voiteessa vain 62 g vettä, lisäilin sitä n. 20 g kerrallaan ja päädyin lopulta 124 grammaan. Jouduin joka tapauksessa kaatamaan voiteen purkkiin melko lämpimänä, koska sitä oli niin vaikea sekoittaa. Se on kuitenkin oikein hyvää voidetta suihkun jälkeen, ainakin näin kuivalle iholle. Se imeytyy huomattavasti tehokkaammin kuin pelkkä öljy ja tuntuu siltä että se kosteuttaa myös tehokkaammin ihoa. Parin päivän käyttökokemuksen perusteella olen erittäin tyytyväinen, koska iho vaikuttaa selvästi elävämmältä kuin aiemmin. Tällainen paksu emulsiovoide sopii varmasti parhaiten niille, joilla on erittäin kuiva iho. Itsekin käytän tätä vain suihkun jälkeen, muulloin käytän joko tekemääni tehokosteuttavaa emulsiovoidetta tai kevyempää versiota siitä (reseptin kerron myöhemmin). Mutta suihkun jälkeen iho tarvitsee jotain rasvaisemaa ja tämä voide on varsin hyvä siihen tarkoitukseen.
Päivitys 3.4.2012
Tämä voide osoittautui todelliseksi pelastajaksi ja onkin minulla päivittäisessä käytössä. Olen jatkokehitellyt siitä kaksi reseptiä, joissa on mahdollisimman vähän samoja öljyjä, jotta iho saa tarvitsemaansa vaihtelua. Voiteen käytön myötä olen ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen jättänyt ihoöljyt kokonaan pois ja koko syksyn ja talven kestänyt kutina ja ihon hilseily on hävinnyt! Joskus jätän jopa tämänkin voiteen väliin ja käytän vain kevyempää kosteusvoidetta. Kokeiluja tehdessäni olen huomannut, ettei tämä resepti kestä vaikuttavia aineita enää oikeastaan ollenkaan. Olen lisännyt vesifaasiin 5 g glyseriiniä, mutta e-vitamiiniöljyt, kauraproteiinit ja muut on viisaampi unohtaa. Jos öljyjä tulee liikaa, voide juoksettuu ja menee kertakaikkiaan käyttökelvottomaksi.
perjantai 20. tammikuuta 2012
Tehokosteuttava vartaloemulsio 19.1.2012
Parin päivän tuskailun jälkeen muistutin itseäni jälleen siitä, miksi voiteeni eivät välttämättä toimi aina niin hyvin kuin toivoisin. Vika on siinä, etten tiedä raaka-aineista tarpeeksi. Voin käyttää voiteen suunnitteluun vaikka kolme kuukautta, mutta jollen tiedä öljyjen ja rasvojen vaikutuksista, minulla ei ole juuri toivoa saada aikaiseksi sellaista rasvaa kuin haluaisin. Lähdin siis suunnittelemaan rasvaa itselleni hieman uudella tavalla, etsimällä tietynlaisia raaka-aineita ja perehtymällä niihin mahdollisimman hyvin.
Edellisestä päivityksestä ei liene vaikeaa päätellä, että tarvitsin jonkun superkosteuttavan ja tehokkaan voiteen, jolla saisin olotilani hallintaan. Suihkussa käyttämästäni suolaliuoksesta on ollut ihon kutinaan ja kirvelyyn jo parissa päivässä ihan uskomattomasti apua, joten sitä voin myös hyvällä omalla tunnolla suositella kaikille. Käyttämäni 4 % suolaliuos ei edes kirvele, vaikka sen antaa vaikuttaa 15 – 20 minuuttia ennen pois huuhtelua. Suolahoito myös paljasti sen, kuinka kuiva ihoni todellisuudessa on. Kutina on pääosin hävinnyt, mutta nyt iholla on sellainen kuiva, janoinen tunne. Ihoni tuntuu samalta, kuin suu oikein janoisena ja kuivana.
Etsin siis nimenomaan raaka-aineita, jotka kosteuttava, pidättävät kosteutta iholla ja ravitsevat tehokkaasti. Tein emulsiovoiteen, jotta voin käyttää sitä tarvittaessa useamminkin. Netistä löytyy yllättävänkin paljon tietoa erilaisista kasviöljyistä- ja rasvoista. Erityisen kosteuttavina rasvoina voiteessa ovat neitsytkookosöljy, babassuöljy ja manteliöljy. Avokadoöljy ja mangovoi auttavat säilyttämään kosteuden iholla. Avokadoöljy ja manteliöljy ovat myös erittäin vitamiinirikkaita, joten ne ravitsevat ihoa tehokkaasti. Kosteuttamisen lisäksi kookosöljy, babassuöljy, mangovoi ja manteliöljy rauhoittavat ja hoitavat ärtynyttä ihoa. Rasvojen määrät ja keskinäiset suhteet päätin hoitavien ominaisuuksien lisäksi myös rasvojen fyysisten ominaisuuksien (kovuus, kiinteys, imeytymiskyky) mukaan. Halusin voiteesta hyvin imeytyvää, joten laitoin babassuöljyä ja kookosöljyä eniten. Avokadoöljy ja manteliöljy imeytyvät aavistuksen näitä huonommin, mutta kuitenkin paremmin kuin mangovoi. Mangovoi taas on niin rasvaista, etten halunnut laittaa sitä kovinkaan paljoa. Yleensä pyrin laittamaan kiinteitä rasvoja korkeintaan puolet, mutta tässä on kiinteitä rasvoja 40 g ja juoksevia öljyjä 20 g.
Tehokosteuttava vartaloemulsio:
Vesifaasi:
170 g vettä
Öljyfaasi:
20 g babassuöljy
15 g neitsytkookosöljy
10 g avokadoöljy
10 g manteliöljy
5 g mangovoi
5 g BTMS
5 g emulgointihiutaleet
5 g setyylialkoholi
2,6 g Optiphen
7 g kauraproteiini
2,5 g e-vitamiiniöljy
3 tippaa GF Green Apple -tuoksuöljy
Joten tässä siis ensimmäinen, todella suunniteltu ja harkittu emulsiovoide. Olen kyllä enemmän kuin tyytyväinen. Voide on paksua, mutta helposti levittyvää ja imeytyvää. Väri on puhtaan valkoinen, koska kaikki öljyt ja rasvat ovat ihan valkoisia tai hyvin vaaleita. Raikas, kirpakka omena sopii todella hyvin yhteen kookoksen makean tuoksun kanssa, joka tuntuu voiteessa selvästi.
Iholla voide tuntuu todella rauhoittavalta, jopa hieman viilentävältä. Se rauhoittaa tehokkaasti kutinaa ja kosteuttaa ihoa hyvin. Kosteuden tunne myös säilyy voiteen imeytymisestä huolimatta, oli mukavaa kun ei tänään tarvinnut töissä rapsutella itseään jatkuvasti kuin joku kirppukasa Iho tuntuu myös todella pehmeältä. Kämmenille voide on hieman liian tuhtia, mutta parempaa kuin kaakaovoiemulsio. Kokeilen luultavasti jossain vaiheessa hieman kevyempää versiota tästä samasta reseptistä, jos saisin siitä hyvän käsi- ja kesävoiteen. Kasvoille kookosöljy ei ilmeisesti sovi, koska se saattaa tukkia ihohuokosia.
Päivitys 22.1.2012
Seuraavana päivänä totesin, että voide onkin todellinen tehokosteuttaja, eikä oikeastaan sovellu koko vartalolle ihan joka päiväiseen käyttöön. Käytänkin sitä pääasiassa niille alueille, jotka kaipaavat eniten hoitoa (sisäreidet ja hartiat) sekä tarpeen tullen myös koko vartalolle.
Minun oli tietenkin myös ihan välttämätön pakko suunnitella tämän reseptin pohjalta kevyempi emulsiovoide, joka soveltuu ihan joka päiväiseen käyttöön. Ensimmäinen looginen ratkaisu oli pienentää öljyfaasin määrää. Tässä reseptissä öljyfaasin määrä koko reseptistä (aktiivi- ja säilöntäaineita sekä tuoksua lukuunottamatta) on n. 31 %. Kevennetyssä versiossa se on 23 %. Tutkiskelin lisää raaka-aineitani ja päätin jättää manteliöljyn ja mangovoin kokonaan pois. Niillä ei oikeastaan ole mitään yksittäisiä ominaisuuksia, jotka toisivat voiteeseen mitään lisää ja lisäksi ne ovat melko paksuja ja rasvaisia raaka-aineita. Avokadoöljyn halusin säilyttää, koska se edistää aktiiviaineiden imeytymistä. Kookosöljy ja babassuöljy taas ovat koko reseptin sydän. Avokadoöljyn rinnalle otin aprikoosinsiemenöljyn, joka on hyvin imeytyvä ja kevyt öljy, joka auttaa lisäksi muita öljyjä imeytymään ihoon paremmin. Vähensin myös babassuöljyn määrää, koska se on kuitenkin hyvin öljyinen rasva ja imeytyy hieman huonommin kuin kookosöljy. Luonnollisesti vähensin myös emulgointiaineiden määrää hieman. Tiesin, että voiteesta saattaa tulla ohuehkoa, joten laitoin voiteeseen myös hieman steariinihappoa. Alun perin laitoin tuoksuksi vain Gracefruitin omenaa, mutta käyttäessäni voidetta huomasin, että steariinihapon tuoksu tunkee iholla tuoksuöljyn läpi. Korjailin tuoksua sitten seuraavana päivänä, lisäsin pari tippaa hajuja peittäviä piparmintun ja katajan eteerisiä öljyjä. Varsinaisiksi tuoksuaineiksi lisäsin Graceftuirin Kurkku ja Omena -tuoksuöljyjä. Eteeristen öljyjen tuoksu ei tule voiteessa läpi, mutta ne peittävät hyvin steariinihapon kynttilämäisen tuoksun.
Voiteesta tulikin todella hyvin imeytyvä, mutta silti kosteuttava voide. Tuoksu on hyvä ja raikas, mutta kevyt vaikka tuoksuaineita onkin enemmän kuin yleensä. Voide on steariinihaposta huolimatta melko ohutta eli pullotavaraa, mutta se ei haittaa ollenkaan. Valitettavasti kookoksen tuoksu ei tule enää voiteessa läpi. Pohdiskelen vielä, josko lisäisin emulgointiaineiden määrää ja jättäisin steariinihapon kokonaan pois. Tai etsisin sen tilalle jonkin tuoksuttoman paksuntavan ainesosan.
Päivitys 4.2.2012
Tein taas kerran liian hätäisen johtopäätöksen. Vaikka voide on melko tuhtia tavaraa, se ei ole liian tuhtia jokapäiväiseen käyttöön, ainakaan tällä hetkellä. Olen tehnyt jo toisen annoksen ja rasvaan ihoni tällä ainakin kerran, joskus kaksi kertaa päivässä. Tuota kevyempää versiota käytän käsille ja joskus suihkun jälkeen rauhoittamaan ihoa, kun suolaliuoksen aiheuttama kutina alkaa. Kumpikin on siis varsin toimiva ja hyvä voide, mutta tuhdimpi versio on tehokkaampi koko vartalolle. Ajattelin kuitenkin vielä hieman kehitellä tätä reseptiä, koska se voisi olla hieman parempikin. Hoitavampi ja paremmin imeytyvä ainakin.
Etsin siis nimenomaan raaka-aineita, jotka kosteuttava, pidättävät kosteutta iholla ja ravitsevat tehokkaasti. Tein emulsiovoiteen, jotta voin käyttää sitä tarvittaessa useamminkin. Netistä löytyy yllättävänkin paljon tietoa erilaisista kasviöljyistä- ja rasvoista. Erityisen kosteuttavina rasvoina voiteessa ovat neitsytkookosöljy, babassuöljy ja manteliöljy. Avokadoöljy ja mangovoi auttavat säilyttämään kosteuden iholla. Avokadoöljy ja manteliöljy ovat myös erittäin vitamiinirikkaita, joten ne ravitsevat ihoa tehokkaasti. Kosteuttamisen lisäksi kookosöljy, babassuöljy, mangovoi ja manteliöljy rauhoittavat ja hoitavat ärtynyttä ihoa. Rasvojen määrät ja keskinäiset suhteet päätin hoitavien ominaisuuksien lisäksi myös rasvojen fyysisten ominaisuuksien (kovuus, kiinteys, imeytymiskyky) mukaan. Halusin voiteesta hyvin imeytyvää, joten laitoin babassuöljyä ja kookosöljyä eniten. Avokadoöljy ja manteliöljy imeytyvät aavistuksen näitä huonommin, mutta kuitenkin paremmin kuin mangovoi. Mangovoi taas on niin rasvaista, etten halunnut laittaa sitä kovinkaan paljoa. Yleensä pyrin laittamaan kiinteitä rasvoja korkeintaan puolet, mutta tässä on kiinteitä rasvoja 40 g ja juoksevia öljyjä 20 g.
Vesifaasi:
170 g vettä
Öljyfaasi:
20 g babassuöljy
15 g neitsytkookosöljy
10 g avokadoöljy
10 g manteliöljy
5 g mangovoi
5 g BTMS
5 g emulgointihiutaleet
5 g setyylialkoholi
2,6 g Optiphen
7 g kauraproteiini
2,5 g e-vitamiiniöljy
3 tippaa GF Green Apple -tuoksuöljy
Joten tässä siis ensimmäinen, todella suunniteltu ja harkittu emulsiovoide. Olen kyllä enemmän kuin tyytyväinen. Voide on paksua, mutta helposti levittyvää ja imeytyvää. Väri on puhtaan valkoinen, koska kaikki öljyt ja rasvat ovat ihan valkoisia tai hyvin vaaleita. Raikas, kirpakka omena sopii todella hyvin yhteen kookoksen makean tuoksun kanssa, joka tuntuu voiteessa selvästi.
Iholla voide tuntuu todella rauhoittavalta, jopa hieman viilentävältä. Se rauhoittaa tehokkaasti kutinaa ja kosteuttaa ihoa hyvin. Kosteuden tunne myös säilyy voiteen imeytymisestä huolimatta, oli mukavaa kun ei tänään tarvinnut töissä rapsutella itseään jatkuvasti kuin joku kirppukasa Iho tuntuu myös todella pehmeältä. Kämmenille voide on hieman liian tuhtia, mutta parempaa kuin kaakaovoiemulsio. Kokeilen luultavasti jossain vaiheessa hieman kevyempää versiota tästä samasta reseptistä, jos saisin siitä hyvän käsi- ja kesävoiteen. Kasvoille kookosöljy ei ilmeisesti sovi, koska se saattaa tukkia ihohuokosia.
Päivitys 22.1.2012
Seuraavana päivänä totesin, että voide onkin todellinen tehokosteuttaja, eikä oikeastaan sovellu koko vartalolle ihan joka päiväiseen käyttöön. Käytänkin sitä pääasiassa niille alueille, jotka kaipaavat eniten hoitoa (sisäreidet ja hartiat) sekä tarpeen tullen myös koko vartalolle.
Minun oli tietenkin myös ihan välttämätön pakko suunnitella tämän reseptin pohjalta kevyempi emulsiovoide, joka soveltuu ihan joka päiväiseen käyttöön. Ensimmäinen looginen ratkaisu oli pienentää öljyfaasin määrää. Tässä reseptissä öljyfaasin määrä koko reseptistä (aktiivi- ja säilöntäaineita sekä tuoksua lukuunottamatta) on n. 31 %. Kevennetyssä versiossa se on 23 %. Tutkiskelin lisää raaka-aineitani ja päätin jättää manteliöljyn ja mangovoin kokonaan pois. Niillä ei oikeastaan ole mitään yksittäisiä ominaisuuksia, jotka toisivat voiteeseen mitään lisää ja lisäksi ne ovat melko paksuja ja rasvaisia raaka-aineita. Avokadoöljyn halusin säilyttää, koska se edistää aktiiviaineiden imeytymistä. Kookosöljy ja babassuöljy taas ovat koko reseptin sydän. Avokadoöljyn rinnalle otin aprikoosinsiemenöljyn, joka on hyvin imeytyvä ja kevyt öljy, joka auttaa lisäksi muita öljyjä imeytymään ihoon paremmin. Vähensin myös babassuöljyn määrää, koska se on kuitenkin hyvin öljyinen rasva ja imeytyy hieman huonommin kuin kookosöljy. Luonnollisesti vähensin myös emulgointiaineiden määrää hieman. Tiesin, että voiteesta saattaa tulla ohuehkoa, joten laitoin voiteeseen myös hieman steariinihappoa. Alun perin laitoin tuoksuksi vain Gracefruitin omenaa, mutta käyttäessäni voidetta huomasin, että steariinihapon tuoksu tunkee iholla tuoksuöljyn läpi. Korjailin tuoksua sitten seuraavana päivänä, lisäsin pari tippaa hajuja peittäviä piparmintun ja katajan eteerisiä öljyjä. Varsinaisiksi tuoksuaineiksi lisäsin Graceftuirin Kurkku ja Omena -tuoksuöljyjä. Eteeristen öljyjen tuoksu ei tule voiteessa läpi, mutta ne peittävät hyvin steariinihapon kynttilämäisen tuoksun.
Voiteesta tulikin todella hyvin imeytyvä, mutta silti kosteuttava voide. Tuoksu on hyvä ja raikas, mutta kevyt vaikka tuoksuaineita onkin enemmän kuin yleensä. Voide on steariinihaposta huolimatta melko ohutta eli pullotavaraa, mutta se ei haittaa ollenkaan. Valitettavasti kookoksen tuoksu ei tule enää voiteessa läpi. Pohdiskelen vielä, josko lisäisin emulgointiaineiden määrää ja jättäisin steariinihapon kokonaan pois. Tai etsisin sen tilalle jonkin tuoksuttoman paksuntavan ainesosan.
Päivitys 4.2.2012
Tein taas kerran liian hätäisen johtopäätöksen. Vaikka voide on melko tuhtia tavaraa, se ei ole liian tuhtia jokapäiväiseen käyttöön, ainakaan tällä hetkellä. Olen tehnyt jo toisen annoksen ja rasvaan ihoni tällä ainakin kerran, joskus kaksi kertaa päivässä. Tuota kevyempää versiota käytän käsille ja joskus suihkun jälkeen rauhoittamaan ihoa, kun suolaliuoksen aiheuttama kutina alkaa. Kumpikin on siis varsin toimiva ja hyvä voide, mutta tuhdimpi versio on tehokkaampi koko vartalolle. Ajattelin kuitenkin vielä hieman kehitellä tätä reseptiä, koska se voisi olla hieman parempikin. Hoitavampi ja paremmin imeytyvä ainakin.
keskiviikko 18. tammikuuta 2012
Huonompaan suuntaan
Meinasin kirjoittaa osittain tai kokonaan epäonnistuneista kokeiluistani, mutta nyt on mielessä niin paljon muuta, etten pysty keskittymään siihen riittävästi. Tai oikeastaan vain yksi asia..
Viime viikolla taisin taas kehua manteliöljyä kosteusvoiteena maasta taivaisiin. Viime viikko oli ensimmäinen kuukausiin, jolloin kutiaminen ja kiristäminen tuntuivat hävinneen lähes kokonaan. Käytin ihon kosteutukseen suihkun jälkeen manteliöljyä ja nukkumaan mennessä kaakaovoiemulsiota sisäreisiin ja hartioihin, satunnaisesti muuallekin. Tällä viikolla olotila on täysin päinvastainen, enkä ole muuttanut rutiinejani millään tavoin. En tiedä, mistä ero voisi johtua. Pakkanenkaan ei ole hirveästi kiristynyt, emmekä ole lisänneet lämmitystä.
Tällä viikolla on kutittanut joka paikkaa päästä varpaisiin niin paljon, että olotilaa on vaikeaa sietää. Sisäreidet ovat pahimmat, niissä kyse on pikemminkin polttelusta ja voiteen laitto kirvelee. Hartianseutua kutittaa kovasti ja iho tuntuu paksuuntuneen sen verran, ettei voide imeydy kunnolla. Tänään pahempi kutina on levinnyt myös käsivarsiin, pakaroihin, selkään ja kylkiin. Ihon kiristyessä tuntuu aina sietämätöntä kiristystä ja kutinaa paikallisesti. Poskiin on alkanut tulla kuivia länttejä, ne eivät ole vielä kovin näkyviä mutta tuntuvat sormenpäihin selvästi.
Tilanne paheni jokseenkin nopeasti, maanantaina ihmettelin, kuinka ikävältä iho tuntui, kun viikonloppuna oli ollut ihan mukava olo. Nyt olen lisännyt rasvausta aika radikaalisti, käytän manteliöljyä edelleen suihkun jälkeen, jonka lisäksi teen kolme kokovartalorasvausta emulsiovoiteella päivän ja illan aikana. Pahimpiin kohtiin laitan voidetta tai öljyä pari kolme kertaa vielä näiden päälle. Eilen illalla päädyin laittamaan reisiin ja hartioihin punaista (eli paksumpaa) Bebanthenia, koska en keksinyt enää mitään muutakaan. En haluaisi käyttää näin paljoa voiteita, mutta olo on vähän epätoivoinen. Voiteetkaan eivät auta kuin muutamaksi tunniksi kerrallaan, jos sitäkään. Olo on kuin nokkospuskaan kaatuneella. Tein eilen illalla valmiiksi n. 2 % suolaliuoksen, jonka aion levittää iholle tänään suihkun yhteydessä.
Olen tutkiskellut toisten kokemuksia ja vinkkejä pitkin viikkoa ja keksinyt muutaman muunkin asian, josta voi olla apua. Ruokavaliolla saattaa ilmeisesti olla suuri vaikutus atooppiseen ihottumaan. Vältettävien ruoka-aineiden listalla on tosin niin paljon tuotteita, että asia vaatii lisäperehtymistä. Muutamia mainitakseni monet ovat saaneet apua esimerkiksi vehnän ja kotimaisten viljojen sekä sokerin, kaakaon, kahvin, sitrushedelmien ja homogenoitujen maitotuotteiden välttämisestä. Ruokavalioon tulisi lisätä ainakin vitamiineja, rasvahappoja ja sinkkiä. Asia tuntuu niin ylivoimaiselta toteuttaa tällä hetkellä, etten vielä aio tehdä asialle mitään. Ruokavalioni on kuitenkin mielestäni ihan hyvä, koska syön melko tasapainoisesti kaikkea enkä juuri ollenkaan roskaruokaa tai eineksiä. Lihaa, kalaa, kanaa, kasviksia sekä hedelmiä ja marjojakin silloin kun niitä on. Viljatuotteita syön kohtuullisesti, leivänpalan tai kaksi päivässä ja lisäksi erilaisia maitotuotteita, maitoa, rahkaa, jugurttia ja juustoa.
Kokeilen nyt alkuun tuota suolaliuosta ja katson mitä sillä saan aikaiseksi. Aiemmin kokeilemastani suolakivestä ainakin tuntui olevan jonkin verran apua. Ajattelin myös lisätä kasviöljyjä ruokavalioon – tosin paistamisessa meillä ei ole muuta koskaan käytettykään. Mutta salaatteihin voisin lisätä esimerkiksi pähkinä- tai oliiviöljyä. Jos näistä ei ole apua, minun täytyy ruveta perehtymään tähän ruoka-aineasiaan kunnolla ja suunnitella päivän ruokailut huolellisesti. Toisaalta nyt on jo tammikuu ja uskon pahempien ongelmien väistyvän joka tapauksessa kevään tullen.
En oikeastaan usko, että iho-ongelmani johtuu ruokavaliosta. Ongelmat puhkesivat 15-16 –vuotiaana, sopivasti murrosiässä kun kuukautiset alkoivat. Silloinkaan tilanne ei kyllä ollut näin paha kuin nyt. Välissä meni useita vuosia, jolloin olo oli ihan normaali, kunhan käytin kosteusvoidetta tai öljyä kerran päivässä. Toisinaan olin kesäisin jopa useita päivä käyttämättä rasvaa ollenkaan. Tänä talvena ”ihottuma” puhkesi yllättäen taas uudestaan.. tosin ihottumasta on paha puhua, koska päällepäin tilanne ei oikeastaan näy.
Ihottuman puhjettua tänä syksynä olen vaihtanut kaikki pyykinpesu- ja huuhteluaineet hajusteettomiin ja väriaineettomiin allergiapesuaineisiin. Vähensin myös huuhteluaineen käyttömäärää, laitan koneelliseen enää ¼ korkillisen. Kosteusvoiteet ja ihoöljyn olen vaihtanut kylmäpuristettuihin kasviöljyihin ja itse tekemiini rasvaseoksiin ja emulsiovoiteisiin. Kylpyhuoneesta lensivät roskakoriin myös suihkugeeli, meikinpoistoaine, shampoo, hoitoaine sekä hiusten tehohoidot, joiden sijaan käytän itse tehtyä saippuaa ja manteliöljyä. Rakastamani pitkät, kuumat suihkut ovat taakse jäänyttä elämää: käyn suihkussa mahdollisimman nopeasti ja laskin veden lämpötilaa huomattavasti.
Suunnitelmissa oli kehitellä uusi vartalovoi, jonka aloitinkin jo mutta en päässyt asiassa kovinkaan pitkälle. Haluaisin myös oman perusvoiteen, jota voisin käyttää välillä perusvoidepesuun. Tällä hetkellä tarvittava innostus ja inspiraatio puuttuu, koska mielentila on melko ankea ja ärtynyt. Takataskussa minulla on vain kaksi tavallaan epäonnistunutta reseptiä, oliiviöljy-hunaja-mehiläisvahaemulsio ja vaahdotettu kaakaovoi.
Päivitys 30.6.2012
Täytyy kyllä sanoa, että en tätä tekstiä kirjoittaessani uskonut, mihin tilanteeseen pääsen jo kesäkuussa. Olen nyt kaksi viikkoa käyttänyt lähinnä pelkkää "tavallista" emulsiovoidetta n. 40 % öljyfaasilla (ks. porkkanaemulsio), paksumpaa emulsiota olen käyttänyt vain parina päivänä välissä. Iho tarvitsee rasvauksen vain kerran päivässä suihkun jälkeen, eikä minkäänlaista kutinaa, kiristystä tai karheutta ole. Tammikuussa olin jo vaipumassa epätoivoon, kun mistään ei tuntunut olevan apua. Pesin suihkussa saippualla vain kainalot, muuten käytin emulsiota tai en mitään, tein joka päivä suolaliuksen jolla huuhtelin ihoani ja lisäksi käytin suihkun jälkeen öljyä iholle. Öljyämisen lisäksi rasvasin ihon emulsiolla 2 - 4 kertaa päivässä, mutta silti olo oli kuin nokkospusikkoon kaatuneella. Nyt pesen koko vartalon saippualla, käytän vaihtelevasti tavallista ja suolasaippuaa. Suihkun jälkeen rasvaan paksummalla tai tavallisella emulsiovoiteella ja olo on ihan hyvä, mitään valittamista ei ole. Olen kyllä hieman voitonriemuinenkin, koska viime syksynä touhun aloittaessani en ollut itsekään varma, onko tästä mitään apua. Työpaikkalääkärikin sanoi, että "tule sitten hakemaan resepti, kun tarvitset apteekista voidetta". Tekisi mieli tehdä pieni voitontanssi ja mennä näyttämään pitkää nenää, omat voiteeni toimivat paremmin kuin mikään kaupan tai apteekin voide on ikinä toiminut. Lisäksi ne ovat vielä huomattavasti edullisempiakin.
Viime viikolla taisin taas kehua manteliöljyä kosteusvoiteena maasta taivaisiin. Viime viikko oli ensimmäinen kuukausiin, jolloin kutiaminen ja kiristäminen tuntuivat hävinneen lähes kokonaan. Käytin ihon kosteutukseen suihkun jälkeen manteliöljyä ja nukkumaan mennessä kaakaovoiemulsiota sisäreisiin ja hartioihin, satunnaisesti muuallekin. Tällä viikolla olotila on täysin päinvastainen, enkä ole muuttanut rutiinejani millään tavoin. En tiedä, mistä ero voisi johtua. Pakkanenkaan ei ole hirveästi kiristynyt, emmekä ole lisänneet lämmitystä.
Tällä viikolla on kutittanut joka paikkaa päästä varpaisiin niin paljon, että olotilaa on vaikeaa sietää. Sisäreidet ovat pahimmat, niissä kyse on pikemminkin polttelusta ja voiteen laitto kirvelee. Hartianseutua kutittaa kovasti ja iho tuntuu paksuuntuneen sen verran, ettei voide imeydy kunnolla. Tänään pahempi kutina on levinnyt myös käsivarsiin, pakaroihin, selkään ja kylkiin. Ihon kiristyessä tuntuu aina sietämätöntä kiristystä ja kutinaa paikallisesti. Poskiin on alkanut tulla kuivia länttejä, ne eivät ole vielä kovin näkyviä mutta tuntuvat sormenpäihin selvästi.
Tilanne paheni jokseenkin nopeasti, maanantaina ihmettelin, kuinka ikävältä iho tuntui, kun viikonloppuna oli ollut ihan mukava olo. Nyt olen lisännyt rasvausta aika radikaalisti, käytän manteliöljyä edelleen suihkun jälkeen, jonka lisäksi teen kolme kokovartalorasvausta emulsiovoiteella päivän ja illan aikana. Pahimpiin kohtiin laitan voidetta tai öljyä pari kolme kertaa vielä näiden päälle. Eilen illalla päädyin laittamaan reisiin ja hartioihin punaista (eli paksumpaa) Bebanthenia, koska en keksinyt enää mitään muutakaan. En haluaisi käyttää näin paljoa voiteita, mutta olo on vähän epätoivoinen. Voiteetkaan eivät auta kuin muutamaksi tunniksi kerrallaan, jos sitäkään. Olo on kuin nokkospuskaan kaatuneella. Tein eilen illalla valmiiksi n. 2 % suolaliuoksen, jonka aion levittää iholle tänään suihkun yhteydessä.
Olen tutkiskellut toisten kokemuksia ja vinkkejä pitkin viikkoa ja keksinyt muutaman muunkin asian, josta voi olla apua. Ruokavaliolla saattaa ilmeisesti olla suuri vaikutus atooppiseen ihottumaan. Vältettävien ruoka-aineiden listalla on tosin niin paljon tuotteita, että asia vaatii lisäperehtymistä. Muutamia mainitakseni monet ovat saaneet apua esimerkiksi vehnän ja kotimaisten viljojen sekä sokerin, kaakaon, kahvin, sitrushedelmien ja homogenoitujen maitotuotteiden välttämisestä. Ruokavalioon tulisi lisätä ainakin vitamiineja, rasvahappoja ja sinkkiä. Asia tuntuu niin ylivoimaiselta toteuttaa tällä hetkellä, etten vielä aio tehdä asialle mitään. Ruokavalioni on kuitenkin mielestäni ihan hyvä, koska syön melko tasapainoisesti kaikkea enkä juuri ollenkaan roskaruokaa tai eineksiä. Lihaa, kalaa, kanaa, kasviksia sekä hedelmiä ja marjojakin silloin kun niitä on. Viljatuotteita syön kohtuullisesti, leivänpalan tai kaksi päivässä ja lisäksi erilaisia maitotuotteita, maitoa, rahkaa, jugurttia ja juustoa.
Kokeilen nyt alkuun tuota suolaliuosta ja katson mitä sillä saan aikaiseksi. Aiemmin kokeilemastani suolakivestä ainakin tuntui olevan jonkin verran apua. Ajattelin myös lisätä kasviöljyjä ruokavalioon – tosin paistamisessa meillä ei ole muuta koskaan käytettykään. Mutta salaatteihin voisin lisätä esimerkiksi pähkinä- tai oliiviöljyä. Jos näistä ei ole apua, minun täytyy ruveta perehtymään tähän ruoka-aineasiaan kunnolla ja suunnitella päivän ruokailut huolellisesti. Toisaalta nyt on jo tammikuu ja uskon pahempien ongelmien väistyvän joka tapauksessa kevään tullen.
En oikeastaan usko, että iho-ongelmani johtuu ruokavaliosta. Ongelmat puhkesivat 15-16 –vuotiaana, sopivasti murrosiässä kun kuukautiset alkoivat. Silloinkaan tilanne ei kyllä ollut näin paha kuin nyt. Välissä meni useita vuosia, jolloin olo oli ihan normaali, kunhan käytin kosteusvoidetta tai öljyä kerran päivässä. Toisinaan olin kesäisin jopa useita päivä käyttämättä rasvaa ollenkaan. Tänä talvena ”ihottuma” puhkesi yllättäen taas uudestaan.. tosin ihottumasta on paha puhua, koska päällepäin tilanne ei oikeastaan näy.
Ihottuman puhjettua tänä syksynä olen vaihtanut kaikki pyykinpesu- ja huuhteluaineet hajusteettomiin ja väriaineettomiin allergiapesuaineisiin. Vähensin myös huuhteluaineen käyttömäärää, laitan koneelliseen enää ¼ korkillisen. Kosteusvoiteet ja ihoöljyn olen vaihtanut kylmäpuristettuihin kasviöljyihin ja itse tekemiini rasvaseoksiin ja emulsiovoiteisiin. Kylpyhuoneesta lensivät roskakoriin myös suihkugeeli, meikinpoistoaine, shampoo, hoitoaine sekä hiusten tehohoidot, joiden sijaan käytän itse tehtyä saippuaa ja manteliöljyä. Rakastamani pitkät, kuumat suihkut ovat taakse jäänyttä elämää: käyn suihkussa mahdollisimman nopeasti ja laskin veden lämpötilaa huomattavasti.
Suunnitelmissa oli kehitellä uusi vartalovoi, jonka aloitinkin jo mutta en päässyt asiassa kovinkaan pitkälle. Haluaisin myös oman perusvoiteen, jota voisin käyttää välillä perusvoidepesuun. Tällä hetkellä tarvittava innostus ja inspiraatio puuttuu, koska mielentila on melko ankea ja ärtynyt. Takataskussa minulla on vain kaksi tavallaan epäonnistunutta reseptiä, oliiviöljy-hunaja-mehiläisvahaemulsio ja vaahdotettu kaakaovoi.
Päivitys 30.6.2012
Täytyy kyllä sanoa, että en tätä tekstiä kirjoittaessani uskonut, mihin tilanteeseen pääsen jo kesäkuussa. Olen nyt kaksi viikkoa käyttänyt lähinnä pelkkää "tavallista" emulsiovoidetta n. 40 % öljyfaasilla (ks. porkkanaemulsio), paksumpaa emulsiota olen käyttänyt vain parina päivänä välissä. Iho tarvitsee rasvauksen vain kerran päivässä suihkun jälkeen, eikä minkäänlaista kutinaa, kiristystä tai karheutta ole. Tammikuussa olin jo vaipumassa epätoivoon, kun mistään ei tuntunut olevan apua. Pesin suihkussa saippualla vain kainalot, muuten käytin emulsiota tai en mitään, tein joka päivä suolaliuksen jolla huuhtelin ihoani ja lisäksi käytin suihkun jälkeen öljyä iholle. Öljyämisen lisäksi rasvasin ihon emulsiolla 2 - 4 kertaa päivässä, mutta silti olo oli kuin nokkospusikkoon kaatuneella. Nyt pesen koko vartalon saippualla, käytän vaihtelevasti tavallista ja suolasaippuaa. Suihkun jälkeen rasvaan paksummalla tai tavallisella emulsiovoiteella ja olo on ihan hyvä, mitään valittamista ei ole. Olen kyllä hieman voitonriemuinenkin, koska viime syksynä touhun aloittaessani en ollut itsekään varma, onko tästä mitään apua. Työpaikkalääkärikin sanoi, että "tule sitten hakemaan resepti, kun tarvitset apteekista voidetta". Tekisi mieli tehdä pieni voitontanssi ja mennä näyttämään pitkää nenää, omat voiteeni toimivat paremmin kuin mikään kaupan tai apteekin voide on ikinä toiminut. Lisäksi ne ovat vielä huomattavasti edullisempiakin.
maanantai 16. tammikuuta 2012
Palashampoo
Reilu viikko sitten kehittelin siis suihkusaippuan lisäksi itselleni myös palashampoon reseptin. Palasaippuaahan sekin on, siinä missä muutkin, mutta pidin reseptiä suunnitellessani aivan erityisesti mielessäni hiusteni tarpeet ja käyttökokemukset niistä kookosrasva-oliiviöljysaippuoista, joita olen käyttänyt tähän asti.
Vääntelyn ja kääntelyn jälkeen muodostui seuraava resepti, joka muistuttaa hyvin suuresti tekemääni palasaippuaa. Ratkaiseva ero on siinä, että tässä on 40 % eli 200 g kookosrasvaa ja vastaavasti vähemmän oliiviöljyä. Myös ylirasvoitusprosentti on huomattavasti pienempi – saippua on siis vähemmän hellävaraista. Toisaalta tämäkin voi osoittautua hyväksi suihkusaippuaksi tai huonoksi palashampooksi, en ole voinut vielä kokeilla niin en tiedä.
Palashampoo, 4-5 % ylirasvoitus
200 g oliiviöljy
200 g kookosrasva
50 g risiiniöljy
25 g kaakaovoi
25 g karitevoi
182 g vesi
73 g lipeä
5 ml eteerisiä öljyjä (mm. greippi, litsea, appelsiini, mandariini)
Tein palashampoon OHP-menetelmällä, jotta pääsisin testaamaan sitä mahdollisimman pian. En tiennyt yhtään, miten valitsemani raaka-aineet kuumennuksessa käyttäytyisivät, joten pysyttelin keittiössä koko ajan. Ensimmäiset 15 minuuttia sujuivat ihan hyvin, mutta yhteensä 25 minuuttia uunissa oltuaan saippuamassa kuohui melko paljon yli astian reunojen. Onneksi se oli niin jähmeää, että se ei valunut reunojen yli uunin pinnoille. Sekoitin massan huolellisesti ja pidin sitä uunissa yhteensä 43 minuuttia (eli vielä lähes 20 lisää) ja otin 5-10 minuutin välein ulos sekoittamista varten. Saippuamassan koostumus tässä vaiheessa oli hieman erilainen kuin edellisillä resepteillä, ei niin voimakkaan keltainen eikä niin vaseliinimainen, vaikka massassa olikin vähän kiiltoa. Annoin seoksen jäähtyä hieman ennen tuoksun lisäämistä ja kaadoin sen muottiin kovettumaan pariksi – kolmeksi tunniksi ennen leikkaamista
Tuoksua saippuassa ei juurikaan huomaa, ehkä ihan aavistuksen nyt, kun tuoreen saippuan haju on lähes hävinnyt. En kuitenkaan usko, että tulen tuoksua käytössä huomaamaan ollenkaan. Saippuan väri on hieman tummahko vaalea, ei niin puhdas vaalea kuin esimerkiksi oliiviöljysaippualla. Valkoiset pilkut eivät ole lipeätaskuja, vaan kuivahtanutta massaa, jonka kaavin kattilan reunoilta muottiin mukaan. Muutenkaan ulkonäkö ei ole mielestäni kovinkaan kaunis. Taidan jatkossa tehdä tämän tyyppiset saippuat kylmämenetelmällä. Viikonloppuna pääsen vihdoin kokeilemaan tätä käytössä.
Päivitys 22.1.2012
Olen käyttänyt tätä hiusten pesuun nyt torstai-illasta lähtien. Sitruunainen tuoksu tuntuu ihan aavistuksen verran, mutta pääasiassa tuoksu on hyvin saippuamainen. Se kuitenkin luultavasti mietonee ajan kuluessa. Saippua vaahtoaa hyvin, mutta ei tietenkään yhtä paljon kuin aiempi, jossa oli puolet kookosrasvaa. Vaahto on pienikuplaisempaa ja kermaisempaa kuin pelkällä kookosrasvalla. Hiuksiin vaahtoa on kuitenkin ihan riittävästi. Ensimmäisen pesun jälkeen ennen hapanhuuhtelua hiuksissa oli hieman tahmainen tuntu, mutta se hävisi huuhtelun jälkeen. Nyt tuota ilmiötä ei ole enää ollut. Hiukset ovat selkeästi vähemmän kuivat kuin aiemmin, mutta silti puhtaat ja ilmavat. Hoitoainetta ei ole tarvinnut käyttää.
Päivitys 4.2.2012
Olen kyllä tosi tyytyväinen tähän palashampooseen. Se on todella kovaa, joten se kuluu hitaammin kuin pelkkä kookosrasva-oliiviöljysaippua mutta kuitenkin huomattavasti hellävaraisempaa. Saippua vaahtoaa todella hyvin, vähempikin saattaisi hiustenpesuun riittää. Ajattelin vielä vähentää hieman risiiniöljyn määrää ja korvata sitä jollain hoitavalla öljyllä. Ylirasvoitusprosentti on ihan ok, tosin näillä kireillä pakkasilla hiukset kaipaisivat jotain vielä hoitavampaa.
Vääntelyn ja kääntelyn jälkeen muodostui seuraava resepti, joka muistuttaa hyvin suuresti tekemääni palasaippuaa. Ratkaiseva ero on siinä, että tässä on 40 % eli 200 g kookosrasvaa ja vastaavasti vähemmän oliiviöljyä. Myös ylirasvoitusprosentti on huomattavasti pienempi – saippua on siis vähemmän hellävaraista. Toisaalta tämäkin voi osoittautua hyväksi suihkusaippuaksi tai huonoksi palashampooksi, en ole voinut vielä kokeilla niin en tiedä.
200 g oliiviöljy
200 g kookosrasva
50 g risiiniöljy
25 g kaakaovoi
25 g karitevoi
182 g vesi
73 g lipeä
5 ml eteerisiä öljyjä (mm. greippi, litsea, appelsiini, mandariini)
Tein palashampoon OHP-menetelmällä, jotta pääsisin testaamaan sitä mahdollisimman pian. En tiennyt yhtään, miten valitsemani raaka-aineet kuumennuksessa käyttäytyisivät, joten pysyttelin keittiössä koko ajan. Ensimmäiset 15 minuuttia sujuivat ihan hyvin, mutta yhteensä 25 minuuttia uunissa oltuaan saippuamassa kuohui melko paljon yli astian reunojen. Onneksi se oli niin jähmeää, että se ei valunut reunojen yli uunin pinnoille. Sekoitin massan huolellisesti ja pidin sitä uunissa yhteensä 43 minuuttia (eli vielä lähes 20 lisää) ja otin 5-10 minuutin välein ulos sekoittamista varten. Saippuamassan koostumus tässä vaiheessa oli hieman erilainen kuin edellisillä resepteillä, ei niin voimakkaan keltainen eikä niin vaseliinimainen, vaikka massassa olikin vähän kiiltoa. Annoin seoksen jäähtyä hieman ennen tuoksun lisäämistä ja kaadoin sen muottiin kovettumaan pariksi – kolmeksi tunniksi ennen leikkaamista
Tuoksua saippuassa ei juurikaan huomaa, ehkä ihan aavistuksen nyt, kun tuoreen saippuan haju on lähes hävinnyt. En kuitenkaan usko, että tulen tuoksua käytössä huomaamaan ollenkaan. Saippuan väri on hieman tummahko vaalea, ei niin puhdas vaalea kuin esimerkiksi oliiviöljysaippualla. Valkoiset pilkut eivät ole lipeätaskuja, vaan kuivahtanutta massaa, jonka kaavin kattilan reunoilta muottiin mukaan. Muutenkaan ulkonäkö ei ole mielestäni kovinkaan kaunis. Taidan jatkossa tehdä tämän tyyppiset saippuat kylmämenetelmällä. Viikonloppuna pääsen vihdoin kokeilemaan tätä käytössä.
Päivitys 22.1.2012
Olen käyttänyt tätä hiusten pesuun nyt torstai-illasta lähtien. Sitruunainen tuoksu tuntuu ihan aavistuksen verran, mutta pääasiassa tuoksu on hyvin saippuamainen. Se kuitenkin luultavasti mietonee ajan kuluessa. Saippua vaahtoaa hyvin, mutta ei tietenkään yhtä paljon kuin aiempi, jossa oli puolet kookosrasvaa. Vaahto on pienikuplaisempaa ja kermaisempaa kuin pelkällä kookosrasvalla. Hiuksiin vaahtoa on kuitenkin ihan riittävästi. Ensimmäisen pesun jälkeen ennen hapanhuuhtelua hiuksissa oli hieman tahmainen tuntu, mutta se hävisi huuhtelun jälkeen. Nyt tuota ilmiötä ei ole enää ollut. Hiukset ovat selkeästi vähemmän kuivat kuin aiemmin, mutta silti puhtaat ja ilmavat. Hoitoainetta ei ole tarvinnut käyttää.
Päivitys 4.2.2012
Olen kyllä tosi tyytyväinen tähän palashampooseen. Se on todella kovaa, joten se kuluu hitaammin kuin pelkkä kookosrasva-oliiviöljysaippua mutta kuitenkin huomattavasti hellävaraisempaa. Saippua vaahtoaa todella hyvin, vähempikin saattaisi hiustenpesuun riittää. Ajattelin vielä vähentää hieman risiiniöljyn määrää ja korvata sitä jollain hoitavalla öljyllä. Ylirasvoitusprosentti on ihan ok, tosin näillä kireillä pakkasilla hiukset kaipaisivat jotain vielä hoitavampaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)