maanantai 21. marraskuuta 2011

Kasviöljy kosteusvoiteena

En malttanut olla kirjoittamatta eilisen kokovartaloöljyämisen seurauksista. Olo on pitkästä aikaa pehmoinen kuin persikalla, eikä kutinaakaan ole tänään ollut. En muista, että olisin millään tuotteella saanut tällaista pehmeyttä aikaiseksi, vaikka monenlaista olenkin kokeillut apteekin öljyistä ja voiteista kaupan tuotteisiin sekä omaan tekemääni voiteeseen, hintatasoltaan ja laadultaan kaikenlaista. Toki öljyä kuluu melko paljon, mutta yhtä paljon kuluisi kosteusvoidettakin. Manteliöljy on vielä siitä miellyttävä öljy, että ainakin tämä ostamani merkki on täysin hajutonta. Ainoa haittavaikutus on se, että koska olen tällaiseen olotilaan niin tottumaton, minun tekee mieli jatkuvasti hivellä ja sivellä pehmoista ihoani. Tämä voi näyttää ulkopuolisista jokseenkin kummalliselta…

Haluaisin kuitenkin mieluummin rasvata itseni kiinteämmällä voiteella ihan käyttömukavuuden kannalta. Öljy on helppokäyttöisintä suihkepullossa, mutta siinä tulee samalla sitten öljyttyä kylpyhuoneen seinät ja lattia. Kiinteänä kosteutustuote on jotenkin helpommin hallittavissa. Ensimmäisessä voidekokeilussani oli kiinteää rasvaa (karitevoita) 150 g ja juoksevaa öljyä (jojobaa) 50g. Ajattelin seuraavaan voiteeseen laittaa öljyä puolet kiinteän rasvan määrästä ja katsoa kuinka kiinteää siitä tulee. Öljyä on kuitenkin helppo lisätä voiteeseen myöhemmin, jos sen kokee tarpeelliseksi. Hellusen ohjeessa, johon jo aiemmin viittasin, öljyä oli 100 g ja kiinteitä rasvoja 120 g ja kuvasta päätellen näinkin suuresta öljymäärästä saa aikaiseksi kiinteää voidetta. Uskoisin kuitenkin, että jossain vaiheessa raja tulee vastaan eikä voiteesta tule riittävän kiinteää ilman emulgointiainetta ja koostumusta paksuntavaa ainetta.

Huomauttaisin vielä, että luonnonöljyt ja –rasvat saattavat aiheuttaa allergisia reaktioita siinä missä muutkin aineet. Karitevoista ovat saaneet reaktioita esimerkiksi lateksiallergikot, manteliöljystä (erityisesti kylmäpuristetusta) puolestaan jotkut siitepölyallergikot. Ennen kokeilua kannattaa tutkia aineen ominaisuuksia ja ihmisten kokemuksia – tietenkään kaikkea ei kannata uskoa – ja sitten tehdä oma päätös siitä, kokeileeko vai ei. Itse en onnekseni ole allerginen oikeastaan millekään, mutta testaan silti tuotteet ennen käyttöönottoa laittamalla niitä vaikkapa käsivarren sisäpuolen iholle useamman tunnin ajaksi. Tällä saan mukavasti samalla testattua tuotteen imeytyvyyden.

Päivitys 11.1.2012
Päädyin taas käyttämään suihkun jälkeen pelkkää manteliöljyä, koska raaka-aineet ovat vähän loppu. Pienestä tuoksukaupasta on paketti tulossa, mutta tällä kertaa aion käyttää hieman enemmän aikaa reseptin suunnitteluun. Manteliöljy kosteusvoiteena on edelleenkin ihana, siitä tulee varmasti yksi vaihtoehto"voide" kehittelemieni reseptien rinnalle. Tarvitsen kuitenkin käyttööni 2-3 tehokasta voidetta, jotta voin ihon tottuessa vaihtaa toiseen. Täytynee hankkia öljylle sopiva suihkepullo, koska suihkeena sitä on helpompi käyttää koko vartalolle. Tuoksuakin siihen voisi tietysti sekoittaa, tosin tuoksuton voidekin on vaihteeksi ihan hyvä vaihtoehto. Jos tykkäät käyttää suihkun jälkeen kaupan vauvaöljyä, Ceridalia tai muuta vastaavaa ihoöljyä, suosittelen kokeilemaan välillä manteliöljyä tai jotain muuta kasviöljyä - omasta mielestäni ero on huomattava.

Öljy kannattaa säilyttää jääkaapissa - huomaisin eron kun otin edellisen loputtua uuden pullon käyttöön. Edellinen pullo jäi puolivahingossa kylppärin kaappiin, mutta näin kosteassa ja lämpimässä huoneessa säilyttäminen tuntui vaikuttavan öljyn ominaisuuksiin huomattavan paljon, koska käyttöön ottamani saman merkkinen öljy on paljon, paljon parempaa.

Päivitys 3.4.2012
Olen nyt jättänyt öljyt ja öljy-kasvirasvaseosten käytön kosteusvoiteena. Kutina yltyi kevään aikana todella pahaksi, lopulta päädyin huuhtelemaan ihoa päivittäin 4 % suolaliuoksella, jotta saisin oloa hieman paremmaksi. Kokeilujen perusteella kävi ilmi, että pelkkä öljy on kosteusvoiteena iholleni liian paksua, se kuivattaa ennemminkin kuin kosteuttaa. Perusemulsiovoide on kuitenkin liian kevyttä, sen sijaan oma tuhdimpi emulsioni toimii erittäin hyvin, olen päässyt kutinasta ja ihon hilseilystä kokonaan eroon! 

Päivitys 10.4.2012
Muokkasin hieman tekstin otsikkoa, koska olen kokeillut manteliöljyn lisäksi muitakin öljyjä. Perun nyt hieman puheitani siitä, että pelkkä öljy on kosteusvoiteena täysin pannassa. Olen edelleen sitä mieltä, että päivittäiseen käyttöön se ei ole paras mahdollinen vaihtoehto, mutta silloin tällöin käytettynä hemmotteluhoitona siitä ei ole haittaa, vaan ehkä jonkin verran apuakin. Oma vartalovoiteeni pääsi ikävästi loppumaan ennen kuin sain lisää emulgointiaineita, joten minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin käyttää yhtenä iltana aprikoosinsiemenöljyä kosteusvoiteena. Aprikoosinsiemenöljyn valitsin siksi, että se on varsin kevyt, tuoksuton ja hyvin imeytyvä öljy. Arvelin, että se voisi olla siksi parempi vaihtoehto kuin manteliöljy. Näin harvoin käytettynä öljy tosiaan toimii - ihosta tulee kosteutettu, silkinpehmeä ja hemmoteltu. Sen sijaan pitkäaikaisessa käytössä hyödyt tuntuvat häviävän. Toisaalta iho tottuu ennen pitkää mitä tahansa kosteusvoidetta käytettäessä, joten on tärkeää muistaa myös vaihtelu. Sen vuoksi olenkin kehittänyt myös paksusta vartalovoiteestani pari keskenään mahdollisimman erilaista versiota.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti