Tallinnassa

Reilu viikko sitten päätimme miehen kanssa lähteä katsomaan Tallinnan joulumarkkinoita. Asiasta oli ollut puhetta jo aiemmin, mutta saatiin päätös tehtyä vasta vähän viime tingassa.

kuva tripadvisor.co.uk

Lauantaiaamuna lähdettiin siis bussilla kohti Helsinkiä ja sieltä laivalla Tallinnaan. Olimme yötä Meriton Old Town Hotelissa, joka on ihan kiva pienehkö hotelli vanhassa kaupungissa. Huone oli ihan hyvä ja siisti, joskin vähän kulumisen merkkejä näkyi siellä täällä. Aamupalakin oli riittävän monipuolinen ja palvelu ystävällistä.
 
Yksi aivan loistava ravintola löydettiin lauantaina, nimittäin Gastropub Clayhills. Ruoka oli todella hyvää, pubin tunnelma mukava ja hinnatkin kohtuulliset. Minä söin fasaania punaviinikastikkeella ja mies hampurilaisen. Tuo hampurilainen oli ihan mielettömän hyvää, hieman jäi jälkikäteen harmittamaan, kun en ottanutkaan sitä. Fasaanikin oli kyllä oikein hyvää, mutta kai se on vain jo myönnettävä, etten ole mikään punaviinikastikkeen ystävä. Tosin vadelmat toivat siihen kyllä kivan säväyksen. Kahden ihmisen ruoat juomineen (mies joi oluen ja minä vettä) maksoivat yhteensä n. 35 euroa, joten paikka oli oikeastaan aika edullinen.

Joulutorilta en löytänyt mitään ostettavaa. Myynnissä oli lähinnä käsitöitä, joulukoristeita ja jonkin verran paikallisia herkkuja. Yhdessä kojussa oli palasaippuoita, mutta jätin ostamatta, koska se oli läpikuultavaa. Onhan läpikuultavaa saippuaa mahdollista tehdä käsinkin, mutta epäilen silti noiden saippuoiden olleen valmiista massasta tehtyjä. Täytyy kyllä myöntää, että jotain olennaista joulutorin tunnelmasta puuttui, kun maassa ei ollut yhtään lunta.

Kävimme toki pyörimässä muissakin kaupoissa ja mukaan tarttuikin jonkin verran vaatteita. Luonnonkosmetiikkaa en Tallinnasta oikeastaan paljoa löytänytkään, ehkäpä se ei ole vielä niin levinnyt sinne. Varmasti sitä jonkin verran on, mutta pitäisi tietää, mistä etsiä. Eikä mies ehkä ole kärsivällisintä seuraa sellaiseen shoppailuun. Laivalta ostimme vielä miehelle ja minulle tuoksut. Myös laivalla luonnonkosmetiikkavalikoima oli aika huono.

Illalla kävimme toisessa ravintolassa syömässä, mutta se ei ollut mitenkään kummoinen. Pöytävaraus illaksi olisi ollut järkevää, sillä monet paikat olivat jo täynnä. Lopuksi istuimme vielä pienessä, kivassa ravintolassa kuuntelemassa saksofonimusiikkia ja juomassa vähän kuohuvaa.

Onneksi emme jääneet kuitenkaan myrskyn alle sunnuntaina kotiin palatessa. Laiva lähti Tallinnasta puoli kahden aikaan ja pääsimme ihan ajallaan Helsinkiin ja sieltä kotiin. Aika kovaa tuulta täällä Etelä-Suomessa oli, mutta se ei enää kotisohvalla haitannut.

Paluu

Päätin pitkästä aikaa palailla blogin pariin. Pienen, tarpeellisen ja arvostamani sysäyksen tähän sain yhdeltä lukijalta, kiitos hänelle siitä!

Reilu vuosi sitten jäin häätauolle, joka sitten monien asioiden vuoksi venähti näin pitkäksi. Olin toki väsynyt jo ihan pelkästään häähumun helpotettua, mutta vastaan tuli kaikenlaista muutakin. Häät olivat kuitenkin oikein ihanat ja kaikki onnistui oikein hyvin. Askartelin häihin loppujen lopuksi aika paljon kaikenlaista, esimerkiksi kuvassa näkyvät, paperinaruruusuista tehdyt asetelmat.

Mutta se häistä ainakin tällä kertaa. Saatan myöhemmin tehdä aiheesta isomman postauksen, jos tuntuu siltä, vaikkei tämä mikään hääblogi olekaan.

Kosmetiikkaa en ole tehnyt viime kevään jälkeen. Kokeilin häiden jälkeen puoliväkisin muutaman satsin vartalovoidetta ja yhden saippuaa, mutta ne menivät kaikki pilalle. Sen aiheutti mahdollisesti käyttämäni tuoksu, tai sitten jokin muu, tuntematon seikka. Samaa tuoksua käytin kuitenkin kaikissa, eikä niissä ollut mitään muuta erikoista. Kosmetiikan valmistuksesta ja blogin pitämisestä alkoi kuitenkin aiheutua enemmän stressiä kuin iloa, joten päätin antaa asian olla hetken aikaa. Maaliskuussa alkanut kova närästys varmisti sen, että oli vähän aikaa keskityttävä ihan muihin asioihin.

Nyt olen taas tilannut raaka-aineita Pienestä Tuoksukaupasta ja aikomuksena on palata hellan ääreen, kunhan aikataulu antaa periksi. Vartalovoide tulee ihan tarpeeseen, kun apteekin voiteiden rasvapitoisuus ei enää riitä (en pidä niistä vaseliinivoiteista). Saippuaakin tarvitaan, mutta myös siihen alkoi inspiraatio heräillä kesällä, kun sain äidiltäni lahjaksi ihanan tuoksuisen, käsin tehdyn saippuan.

kuva sokos.fi

Jatkossa en kyllä luultavasti yritäkään tehdä kaikkea itse. Palashampoota - ainakaan itse tekemääni - en saanut koskaan hiuksissani toimimaan ja olenkin nyt oikein tyytyväisenä käyttänyt Santen Natural Balance -shampoota ja Brilliant Care -hoitoainetta. Shampoosta tulee ihanan ilmavat, mutta silti hoidetun tuntuiset hiukset ja tuo hoitoainekin on todella hyvää.

Shampoolle ja hoitoaineelle täytyisi kyllä keksiä jotkut vaihtoehtoiset tuotteet, koska vaihtelu tekee niin hiuksille kuin ihollekin hyvää. Joitakin Urtekramin shampoita ja hoitoaineita olen kokeillutkin, mutta hoitoaineista en ainakaan ollut mitenkään vaikuttunut. Tässä blogihiljaisuuden aikana kokeilin myös ihan tavallista shampoota ja hoitoainetta - jo viikon tai parin käytön jälkeen päänahkaan ilmestyi näppylöitä, siis finnejä. Sama tapahtui, kun vaihdoin itse tehdyn kasvovoiteen Humektaniin.

Kasvoille käytänkin nykyisin päivällä Benecosin Q10 For Smooth Moments -kasvovoidetta ja iltaisin (nyt talvella) Estelle & Thildin Night Creamia. Tuo Estelle & Thildin voide on hajusteeton eikä Benecosinkaan voide tuoksu miltään, mikä on pelkästään hyvä asia. Käsivoiteena paras tähän mennessä on ollut Orionin Aqualan Duo. Se kosteuttaa suuren glyseriinimäärän ansiosta hyvin, mutta imeytyy niin nopeasti, ettei paperit töissä ole täynnä rasvaisia sormenjälkiä, mikä on ollut vähän ongelmana itse tehtyjen ja luonnonkosmetiikan voiteiden kanssa.

Jatkossa on omien reseptien rinnalla luultavasti luvassa arviointeja myös kaupallisesta luonnonkosmetiikasta. Omille valmisteille on kuitenkin mukava olla olemassa tälläinen helppo vaihtoehto, jos väsymys, kiire tai inspiraatiopula iskee. Toki omiakin reseptejä aion tänne tuoda, takataskussa on ainakin yksi saippuaresepti. Saatan kirjoittaa myös aiheista, jotka ei ole millään tavalla tekemisissä kosmetiikan kanssa, jos inspiraatio iskee. En  välttämättä kirjoita usein, enkä pysy aiheessa, mutta tarkoituksena on kuitenkin palata taas blogin pariin!

Hemmottelua

Linjoilla taas! Häähulluuden lomassa meinasi kosmetiikan teko unohtua kokonaan, siinä määrin, että käsivoide ja kevyempi vartalovoide olivat loppu viikon, ennen kuin jaksoin nyt viikonloppuna tehdä niitä lisää. Samalla valmistui kaksi satsia saippuaa. Jätetään nämä tarinat kuitenkin tulevaisuuteen, nyt kerron hieman siitä, miten hemmottelin itseäni ennen ystävämme häitä pari viikkoa sitten.

Suihkussa kuorin ihoni merisuolan ja öljyn seoksella, kuten yleensäkin. Sekoitin mukaan myös hieman raastettua suolasaippuaa, josta sain myös mukavan kasvokuorinnan. Se tuntuu hieman lempeämmältä kuin pelkkä merisuola, mutta kuorii kuitenkin tehokkaasti. Suolasaippuan raastaminen on kyllä vähän tuskallista, se kun on aika paljon kovempaa kuin tavallinen saippua. Kuorin vartalon ja kasvojen lisäksi myös kynsinauhat varpaista ja sormista, koska kuorinta tekee myös kynsinauhoille hyvää. Suihkun jälkeen käytin poikkeuksellisesti ihoöljyä, koska öljy tuntuu kuorinnan jälkeen ihan lurahtavan ihoon, ja ihosta tulee silkkisen pehmeä, jotenkin hieman hohtava.

Suihkun jälkeen tein jalkakylvyn pelkällä merisuolalla ja asetuin mukavasti sohvalle istuskelemaan. Jalkakylvyn aikana viilasin kynnet parempaan muotoon ja öljysin kynsinauhat. Levitin öljyn lopulta käsiin kokonaan, käsistä tuli kuorinnan ja öljyn avulla ihanan pehmeät. Jalkakylvyn viilennyttyä levitin öljyn myös varpaisiin ja jalkoihin, jalkaan laitoin ihan tavalliset sukat, koska en ole vielä hankkinut "rasvaussukkia". Jalat tuntuivat ihanan pehmeiltä ja rentoutuneilta, täytyy tehdä tästä lähtien jalkakylpyjä useamminkin. Lakkasin kynnet vasta seuraavana päivänä, jotta öljy sai rauhassa imeytyä, eikä haitannut lakkaamista. Jalkaraspia en käyttänyt, eikä sitä lukemani mukaan pitäisi käyttää ollenkaan, koska siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Kynsinauhaöljy
3 g avokadoöljy
3 g jojobaöljy
n. 10 tippaa e-vitamiiniöljyä
4 tippaa laventelin eteeristä öljyä
4 tippaa palmarosan eteeristä öljyä
4 tippaa rosmariinin eteeristä öljyä
4 tippaa eukalyptuksen eteeristä öljyä

Avokadoöljy on vitamiinirikas öljy, joten se on ihan mainio kynsinauhaöljyyn. E-vitamiini tekee kynsille ja kynsinauhoille todella hyvää ja jojobaöljy auttaa sitä imeytymään syvemmälle ihoon. Laventelin ja rosmariinin eteeriset öljyt vahvistavat kynsiä ja eukalyptus kosteuttaa. Palmarosan ominaisuuksia en enää muista, täytyy yrittää etsiä niitä. Se on ainakin antifungaalinen, eli ehkäisee kynsisientä, mutta muistaakseni siinä oli muutakin. Kynsinauhaöljyn tuoksu on mielenkiintoinen, muttei millään muotoa epämiellyttävä. Olen käyttänyt sitä nyt kerran pari päivässä, kostealle iholle tietenkin.

Jotakin tälläistä olen ajatellut toteuttaa myös ennen omia häitäni, mutta haluaisin keksiä ja kokeilla vielä muitakin hemmottelu- ja rentoutushoitoja. Kotona itse tehden, tietenkin :) Mielessä on ainakin hiusnaamioita, kasvonaamioita ja puhdistuksia. Ajattelin kokeilla savea myös kasvoihin, punasavesta olen kuullut positiivisia kokemuksia, täytyisi katsoa, että löytyykö sitä jostain ihan raaka-aineena. Ehdotuksia erilaisista hemmotteluista saa kovin mielellään antaa, jos niitä löytyy!

Yritän jatkossa kirjoittaa ainakin yhden tekstin viikossa, jotta tämäkään touhu ei jää ihan pimentoon. Huomasin taas eilen illalla, että kosmetiikan teko on ylikierroksillä käyville aivoille juuri sopivaa tyhjentymistä, sen ansiosta mielessä pyörii taas monta uutta ideaakin :)

Häähullutusta

Blogihiljaisuus on taas vähän venynyt. Osittain siihen on syynä mainitsemani koneen siivous ja Windowsin uudelleenasennus, mutta olen myös uppoutunut pitkästä aikaa häiden valmisteluun. Innostus lähti ystävien häistä reilu viikko sitten, eikä ole laantunut - mikä lienee hyväkin, koska omiin häihimme on enää viitisen kuukautta aikaa ja nyt asiassa ollaan vasta päästy kunnolla eteenpäin. Toki tätä ennen oli varattuna jo kirkko, pitopalvelu ja juhlapaikka, mutta juuri muuta emme tehneet tätä ennen pohdiskelua lukuunottamatta.

Toisaalta pitkän ja rauhallisen suunnittelun jälkeen moni asia on selvää - kutsujen malli on selvä ja testattu ja olen niitä alkanut askartelemaankin. Sama linja toistuu koristeissa, opasteissa ja muissa kylteissä joten nekin tarvitsee enää testata ja toteuttaa, tarvikkeitakin täytyy titenkin hankkia. Juhlan linja ja tyyli on selvillä, enää tarvitsee etsiä sopivaa ohjelmaa. Hankintojakin on tehty, viimeisimmän haluankin jakaa, koska se on niin suloinen!

Kakunkoriste

Eikö ole ihana? Alunperin halusin kakun päälle Circle of Loven Always -koristeen, joka olisi ollut hyvä myös siksi, että äitini on kyseisestä koristeesta piirtänyt kuvan kutsukortteihin. Koriste on kuitenkin ihan liian kallis ja sen verran iso, että päätin jättää sen väliin. Kakunkoristeita olen selaillut jo viime keväästä asti, mutta mieleistä ei löytynyt. Lopulta päätin, että otan sen ihan perinteisen hääparin, mutta nekin tuntuivat kovin kalliilta. Ajattelin, että jätämme koko koristeen väliin, mutta yllätyksekseni mies sanoi, että kyllähän kakunkoriste täytyy olla! Onneksi löysin Paperikuusta tällaiset suloiset hahmot, jotka ovat jotakin keramiikkaa, savea tai vastaavaa ja maksoivat vain noin kahdeksan euroa!

Arvatkaa mitä tästä (toivottavasti) tulee?

Kosmetiikkapostausten rinnalle on varmasti nyt syksyn ja talven aikana odotettavissa enemmänkin näitä häihin liittyviä aiheita, mutta jättäkää huoletta välistä jos ei kiinnosta :) Nämä puuhat vievät kuitenkin huomattavasti aikaa tässä viiden kuukauden aikana, varsinkin kun koristeiden teko ja muut askartelut alkavat ihan kunnolla. En pääse vielä aloittamaan, koska ensin pitää käydä mittaamassa juhlapaikan pöydät ja vähän suunnitella istumajärjestystä. En viitsi häille erillistä blogia perustaa, joten työnnän nämä tänne samaan soppaan :)

Vartalo- ja kasvoemulsiot 15.7.2012

Vartaloemulsiot

Karoteeniöljyä sisältävä vartaloemulsioni loppui ahkeran käytön ansiosta kuukaudessa, joten minun täytyi tietysti tehdä sitä lisää. Olen käyttänyt koko kesän pääasiassa tätä kevyempää emulsiota, jossa öljyfaasin koko on siis noin 30 %. Paksun vartaloemulsion käyttö on harventunut entisestään, joten sitä on vielä reilusti jäljellä. Resepti on muuten melko samanlainen kuin viimeksi, mutta muutamia muutoksia tuli pakostikin. Ensinnäkin tassut tärisi sen verran avokadoöljyn ja neitsytkookosöljyn kohdalla, että niitä lipsahti muutama gramma enemmän, kuin oli tarkoitus ja näin ollen vähensin kevyen öljyn määrää. Lisäksi vaihdoin kirsikansiemenöljyn aprikoosinsiemenöljyyn, koska kirsikansiemenöljyä oli niin vähän. Kauraproteiinin jätin kokonaan pois. Tein kaksinkertaisen annoksen, jotta voidetta riittää vähän pidemmäksi aikaa.

Vesihauteessa jäähtymässä

Karoteenivartaloemulsio
340 g vesi
10 g glyseriini

62 g neitsytkookosöljy
16 g aprikoosinsiemenöljy
22 g avokadoöljy
20 g mangovoi
10 g BTMS
10 g Setyylialkoholi
10 g Emulgointihiutaleet

10 g karoteeniöljy
6 g e-vitamiiniöljy

3 g optiphen

Voide paksuuntui ja jäähtyi melko hitaasti, koska sitä oli niin paljon. Sain jäähdytellä ja vispata hyvän aikaa ennen tuoksujen ja aktiiviaineiden lisäämistä, lähes kyllästymiseen asti. Kyllästymistä ehkäistäkseni päätin hajustaa voiteen kahdella eri tuoksulla, joten jaoin sen puoliksi ja laitoin toiseen puolikkaaseen GF Madagascar- ja toiseen GF Hawaiji -tuoksuöljyä. Olen aivan huumaantunut tuohon Madagascarin vaniljantuoksuun, joka pysyy ihollakin yllättävän hyvin. Toisaalta sitä tuli lurautettua voiteen joukkoon melko reippaalla kädellä, joten pysyvyys voi johtua siitäkin. Hawaiji on hyvä, makea mutta miedohko hedelmätuoksu, ei niin makean-kirpakka kuin esimerkiksi Tropicana tai Tangerine. Voiteen tehosta tuskin tarvitsee sen enempää jaaritella, tämä on hyvää tavaraa kuten edellinenkin.

Kasvoemulsiooni en ollut tyytyväinen, joten minun täytyi tehdä uutta. Edellinen kasvoemulsio päätyi käsi- ja jalkavoiteeksi joten se on tullut kuitenkin käytettyä jo melkein loppuun. Tarkoituksena oli pysytellä tällä kertaa perusasioissa, jotta saisin toimivan, kevyen kasvovoiteen perusohjeen. Mutta kuinkas sitten kävikään. Päätin laittaa puolet ruusuvettä, koska halusin kokeilla sitä kasvovoiteessa. Lisäksi laitoin sitten kuitenkin puolet skvalaania, koska se on niin hyvää ainetta mineraalimeikin alle.

BTMS-rakeet alkavat sulaa

Kevyt kasvoemulsio (ÖF 13 %)
40 g vesi
40 g ruusuvesi

5 g aprikoosi
4 g skvalaani
3 g BTMS

0,6 g optiphen
2,5 g karoteeniöljy
Tuoksuna GF Tropical

Tein voiteen yksifaasisena, koska se tuntui helpommalta. Kaikki ainekset aktiiviaineita lukuunottamatta siis kuppiin ja vesihauteeseen sulamaan. Voidetta sekoitetaan niin kauan, että emulgointiaine on sulanut. Kannattaa tarkkailla voidetta koko ajan, koska liikaa lämmetessään se voi puuroutua ja alkaa haista pahalle. Emulgoitunutta seosta sekoittelin ja jäähdyttelin aktiiviaineiden lisäämiseen asti, sitten annoin sen olla. Kaadoin sen melko ohuena pulloon, jotta se sai levittyä sinne nätisti.

Voide sekoitettavana

Emulgoitunutta voidetta sekoitin ja jäähdyttelin siihen asti, että se oli riittävän viileää aktiiviaineiden ja tuoksujen lisäämiseen, sitten annoin sen olla kupissa, jotta se paksuuntuisi viiletessään lisää. Se oli kuitenkin vielä varsin ohutta, kun myöhemmin kaadoin sen pulloon.

Itse asiassa voide oli hyvin löysää vielä vuorokauden kuluttuakin, mutta nyt se on ajan kanssa vähän paksuuntunut. Se on kuitenkin edelleen selvästi ohuempaa kuin esimerkiksi viimeksi tekemäni kasvovoide, mutta kuitenkin riittävän paksua jotta sitä pystyy käyttämään. Tuoksu on riittävän kevyt, jotta se ei pitkässäkään käytössä rupea haihtumaan. Toki se myös haihtuu iholta nopeasti.

Valmis kasvovoide

Tähän versioon olen vihdoin tyytyväinen. Skvalaanin silottava vaikutus ei tunnu tässä niin vahvasti, kuin ajattelin, mutta halutessaan skvalaania voi tietysti lisätä iholle levitettäessä. Voide on kuitenkin hyvä näin, koska käytän sitä sekä päivä- että yövoiteena, eli ihan tavallisena kosteusvoiteena kasvoille. Minulla ei itse asiassa koskaan ole ollut päivä- ja yövoidetta erikseen. Väri näyttää kuvassa huomattavasti keltaisemmalta kuin se oikeasti on, ylempi kuva vastaa väriltään todellisuutta paremmin.

Luulen, että tämä on lopullinen tämän kesän kasvovoiteeni, seuraavaksi alan sitten syksyllä tai talvella panostaa sopivan voiteen kehittämiseen niihin olosuhteisiin. Olen kyllä varsin helpottunut, että minulla on nyt käytössä toimivat kasvo- ja vartalovoiteet, koska voin keskittyä paremmin muun kosmetiikan kehittämiseen. Vielä pitäisi kehittää riittävän hyvä käsivoide (joka ei mielellään sisällä skvalaania, koska se on niin hintavaa), huulirasva ja vielä vähän parempi hoitoaine. Toki monia muitakin, ei niin välttämättömiä kehityskohteita löytyy, kuten vaikkapa c-vitamiiniseerumi.

Nyt on tosiaan sitten kone korjauksen alla (tämä teksti on ajastettu), en pääse kirjoittamaan uusia tekstejä ennen kuin saan kuvat kamerasta tänne. Toivottavasti saan sunnuntain aikana koneen asenneltua uusiksi ja hommat toimimaan, jotta pääsen ensi viikon alussa takaisin asiaan.

Ratamosalva 7.7.

Piharatamo (hyl.edu.hel.fi)

Maseroin ratamoöljyn nimenomaan tätä voidetta varten. Ratamon käyttö kosmetiikassa on pyörinyt mielessä jo pitkään, kun sen hyviä ominaisuuksia on kantautunut korviin sieltä täältä. Pari viikkoa sitten sain vihdoin aikaiseksi valmistaa maseraatin ja salvan, jota olen nyt pari viikkoa säännöllisesti käyttänytkin.

Ratamosalva
15 g Ratamoöljy (maseroitu neitsytoliiviöljyyn)
4 g mehiläisvaha
8 g karitevoi
1 g e-vitamiiniöljy
0,4 g Optiphen
Litsean eteeristä öljyä.

Tarkoituksena oli tehdä voide, joka olisi hyvä näppylöihin, hyttysenpistohin, ihottumiin ja moniin muihin ongelmiin. Ratamo on varsinainen tehoaine, joka lukemani mukaan ehkäisee tulehduksia, hillitsee talineritystä ja hoitaa ihoa. Lisäksi ratamo toimii hyvin mm. hyttysenpistoihin, finneihin, haavoihin, kuivalle iholle, rakkoihin ja moneen muuhun ongelmaan. Ratamoöljyn rinnalle valitsin karitevoin, joka on myös hyvä hyttysenpistoihin sekä ärtyneelle ja allergiselle iholle. Mehiläisvahaa voiteessa on lähinnä koostumuksen vuoksi, mutta toki se myös suojaa ja hoitaa ihoa. Mehiläisvahan voi jättää poiskin, mutta silloin kannattanee lisätä kovien rasvojen määrä, jotta voiteesta tulee riittävän jämäkkää. E-vitamiini ehkäisee öljyjen härskiintymistä, litsean eteerinen öljy on mukana vain tuoksun vuoksi. Päädyin lisäämään myös säilöntäainetta vaikka kyseessä on vedetön voide, koska kieltämättä tuon tuoremaseraatin säilyminen hieman huolestuttaa.

¨Raaka-aineet

Valmistin voiteen huulirasvan tapaan, eli sulatin kaikki aineet miedolla lämmöllä, sekoitin ja kaadoin purkkiin, jonka laitoin pakkaseen noin vartiksi. Koostumukseltaan voide olisi voinut olla pehmeämpääkin, mutta se on silti varsin käyttökelpoista. Toisaalta villin vihreä voide sulaa iholle melko nopeasti, joten ehkä jämäkämpi koostumus on ihan hyvä. Ratamovoide on kuitenkin tarkoitettu käytettäväksi lähinnä paikallisiin iho-ongelmiin, jolloin jämäkästä koostumuksesta on vähemmän haittaa. Voide on ollut valmistuksesta lähtien vakituisessa käytössä erilaisiin iho-ongelmiin, joista muutamia esittelen nyt tuloksineen.

Ensin kokeilin hoitaa salvalla halkeilevia kynsinauhoja, joihin se toki auttoi siinä missä tavallinen huulirasvakin. Se ei siis ollut mitenkään ihmeellistä, itse asiassa noin viikko sitten tekemäni kynsinauhaöljy on toiminut huomattavasti paremmin. Mutta kyllä se jonkin verran auttoi.

Lisäksi olen käyttänyt salvaa mustelmiin, joita minulle tulee melko helposti. Käyttökohteita on siis ollut useita ja parin viikon käytön perusteella väitän julkeasti, että ratamosalva auttaa mustelmia paranemaan nopeammin. Mihinkään jättimustelmiin en ole sitä päässyt kokeilemaan, mutta sellaisiin 1,5 - 2,5 cm kokoisiin, tumman violetteihin läntteihin.

Valmis seos

Nilkassa tai jalkapöydän ulkosyrjällä minulla on molemmissa jaloissa läiskät todella kuivaa, paksuuntunutta ihoa. En tiedä, mistä nuo läiskät johtuvat, koska rasvaan jalkoja päivittäin, eikä niitä ole muualla. Hankauskaan ei oikein voi olla syynä, koska mitkään kenkäni eivät hankaa tuosta kohdasta. Läiskät ovat siinä pönöttäneet jo useamman vuoden huolimatta erilaisista hoitokokeiluista sekä kaupan että omilla jalkakylvyillä, kosteusvoiteilla, öljyillä, bebanthenilla, vaseliinilla, huulirasvalla ja millä tahansa keinolla. Ne eivät ole kokeiluista juuri miksikään muuttuneet. Läntit eivät tunnu mitenkään pahalta, mitä nyt joskus kutiavat vähän. Iho on niiden kohdalla niin paksua, että jopa tunto on vähän heikompaa kuin muualla. Oikeassa jalassa läntti on aina ollut isompi, ehkä noin 4 x 6 cm kooltaan, vasemman jalan läntti on huomattavasti pienempi, ehkä 2 x 3 cm.

Valmis voide

Nyt olen käyttänyt ratamovoidetta oikean jalan länttiin parin viikon ajan joka ilta ja olen ihan hämmästynyt siitä, kuinka paljon tuo läntti on parantunut. Jätin vasemman tahallani verrokiksi, joten se on ihan samassa kunnossa kuin ennenkin. Oikean jalan läiskän paksu iho on ohentunut huomattavasti ja kuivuuskin on alkanut parantua. Ihon ohenemisen myötä myös tunto on parantunut läiskän kohdalta, myös läiskän koko on jonkin verran pienentynyt, se on enää noin 2 x 4 cm. Olen ihan hämmästynyt, koska näihin läntteihin ei tosiaan ole aiemmin tepsinyt mikään. Enkä itse asiassa uskonut, että tämäkään toimii. Nyt alan varmaan laittamaan sitä kaksi kertaa päivässä molempiin jalkoihin siihen asti, että saan läiskät kokonaan pois.

Käyttökohteita löytyy koko ajan lisää, mutta mitään raportoitavaa niistä ei vielä ole, joten palataan astialle myöhemmin. Kokeilen sitä nyt ainakin kuiviin, paksuihoisiin kantapäihin, hyttysenpistoihin (kunhan jostain semmoisen saan) ja erilaisiin näppyihin ja finneihin. Kaikkeen, mitä vain keksin.

Täytynee lähteää keräämään ratamoa kuivattavaksi talven varalle, jotta saan maseroitua lisää öljyä myös silloin. Ratamosta täytynee kehitellä muitakin käyttötuotteita, kasvovettä olen jo kokeillutkin mutta kokeilen vielä uudestaan ennen kuin postaan siitä mitään. Lisäksi voisi tehdä jonkinlaisen After Sun -voiteen ratamosta ja aloemehusta, ratamokasvovoiteen ja mitä kaikkea. Täytyy tutkia käyttökohteita lisää ja ideoida.

Jos haluat käyttää ratamon käyttö ihonhoidossa kiinnostaa, mutta et halua valmistaa itse tuotteita, niin ratamoa löytyy mm. monista Frantsilan, Madaran ja Lumenen tuotteista. Lapcreamilla on ainakin jossain vaiheessa ollut myynnissä ratamoöljyä, mutta ei sitä enää sivuilta löytynyt. Ratamon tunnistaa inci-listasta nimellä plantago major.

Kurkku-aloesaippua 6.7.2012

Kurkku-aloesaippuat oikealla

Kurkun ja aloe veran käyttäminen saippuassa on ollut mielessä jo pidemmän aikaa, joten suunnitellessani kookoskermasaippuan reseptiä päätin toteuttaa samalla myös kurkku-aloesaippuan. Kuten kookoskermasaippuan postauksessa mainitsin, tein molemmat massat käytännössä yhtä aikaa, jotta sain ne muottiin yhtä tuoreina. Ongelmien välttämiseksi suunnittelin reseptit kunnolla etukäteen sekä punnitsin rasvat ja muut raaka-aineet valmiiksi. Kurkun raastoin tavallisella raastimella, tarkoituksena oli käyttää sekä mehu että syntynyt sose lipeäseoksessa.

Saippuamassan öljypohja on muuten varsin samanlainen kuin kookoskermasaippuassa, tässä on vain manteliöljyn tilalla avokadoöljyä sekä pieni määrä risiiniöljyä.

Kurkku-aloesaippua, ylirasvoitus 5 %

Kurkku-aloe vasemmalla

340 g oliiviöljy
150 g kookosrasva
75 g avokadoöljy
75 g palmuöljy
75 g kaakaovoi
35 g risiiniöljy
103 g lipeä
113 g kurkkumehu
113 g aloemehu

Kurkku-aloeseos

Ensin punnitsin kaikki raaka-aineet, raastoin kurkun ja tein aloemehun valmiiksi. Aloemehu ja kurkkusose saivat jäähtyä jääkaapissa kylmäksi ennen rasvojen sulattamista. Ensin sulatin kookoskermasaippuan kiinteät rasvat ja valmistin siihen lipeäveden. Kun rasvat olivat sulaneet, kaadoin niiden joukkoon juoksevat öljyt ja lipeän ja annoin seoksen seistä siihen asti, että sain tämän massan samaan pisteeseen. Kurkku-aloesaippuan kiinteät rasvat sulivat valmiiksi lämpimällä liedellä sen verran nopeasti, että sain rasvaseoksen jäähtymään jo ennen lipeäseoksen valmistamista.

Sekoitin lipeän jääkaappikylmään kurkku-aloemehuseokseen. Lipeä teki raikkaan vihreästä seoksesta saman tien oranssia, joten lykkäsin kattilan pakkaseen hetkeksi viilenemään. Pakkasessa lipeä kovettui laataksi seoksen pohjalle, mutta sekoittelun jälkeen se liukeni hyvin. Siivilöin kuitenkin seoksen vielä varmuuden vuoksi, joten kurkkusose jäi loppujen lopuksi massasta pois.

Sekoitin molempia massoja vähän kerrallaan vuorotellen. Kumpikin kiisselöityi ihan nätisti, tosin kookoskermasaippuan kiisselöitymisessä kesti huomattavasti kauemmin, koska se ehti jäähtyä sen verran. Kiisselivaiheessa lisäsin kookoskermasaippuaan valmiiksi punnitun kookoskerman, sitten jaoin massat puoliksi. Kurkku-aloesaippuan kaadoin hajusteettomana ja "lisäaineettomana" muottiin äärimmäiseksi oikealle. Kookoskermasaippuaan lisäsin tässä vaiheessa ohrajauhon ja kaadoin sen äärimmäiseksi vasemmalle.

Värjätyt massat

Jäljelle jääneen kookoskermasaippuan värjäsin (tai yritin värjätä) kokonaan titaanioksidilla, jonka jälkeen erotin siitä noin kolmasosan värjättäväksi nestemäisellä saippuavärillä. Kurkku-aloesaippuasta värjäsin pääosan vihreällä ja noin kolmasosan keltaisella nestemäisellä saippuavärillä.

Pohjavärimassat, eli vihreän ja keltaisen kaadoin muottiin pohjalle ja koristeluun tarkoitetut massat niiden päälle siksakkia. Tässä vaiheessa tajusin jättäneeni tuoksut kokonaan pois, mutta en halunnut sotkea värejä joten annoin asian olla. Kurkku-aloesaippuan tuoksu olisi ollut GF Kurkku, kookoskermasaippuan tuoksu olisi ollut luultavasti GF Lumi. Lopuksi sekoitin värejä ja kuvioin saippuan pintaa kaarrellen grillitikulla ristiin rastiin massan päältä. Lopuksi poistin vielä väliseinät, kävin välit läpi grillitikulla ja nostin saippuamuotin jääkaappiin reiluksi tunniksi.

Valmiit saippuat

Leikkasin saippuat seuraavana iltana, jolloin ne olivat vielä varsin pehmeitä. Reunapaloista tein vielä palloja, joita voin käyttää koristeena myöhemmin. Saippuan tuoksusta en tällä hetkellä juurikaan pidä, joten tuoksun käyttäminen olisi ollut ihan hyvä juttu. Onneksi tuoksu on miedontunut jo jonkin verran, joten kypsänä saippua on varmasti ainakin lähes normaalin tuoksuinen. Harmikseni värjäämätön saippua jäi tuollaiseksi vaaleaksi, olen nimittäin nähnyt kuvia väriaineettomista kurkkusaippuoista, jotka ovat kauniin vihreitä.

Otin jo uudet kuvat näistä saippuoista, koska näin pimeällä ilmalla saan helpommin onnistuneita kuvia. Harmikseni en saa kuvia kameran muistikortilta pois. Vika on tietokoneessa, joka on muutenkin temppuillut viime aikoina sen verran, että jotain on tehtävä. Täytynee siis kirjoittaa muutama teksti valmiiksi loppuviikkoa varten, viikonloppu menee häissä ja koneen varmuuskopioinnissa ja uudelleenasennuksessa. Josko sitten ensi viikolla pääsisi taas asiaan.