tiistai 13. joulukuuta 2011

Saippuan valmistus uunissa eli OHP-menetelmällä

OHP tulee sanoista oven hot process. Saippua valmistetaan kiisselivaiheeseen asti samalla tavoin kuin kylmämenetelmässä, johon on selkeät, kuvalliset ohjeet täällä. Kiisselivaiheessa seos laitetaan esilämmitettyyn, 100-asteiseen uuniin. Lämpö nopeuttaa saippuan kypsymistä, jolloin geeliytyminen tapahtuu jo ennen muottiin laittamista. Näin ollen tuoksuja tarvitaan vähemmän ja saippua on myös käyttövalmista nopeammin, vain parin viikon kypsyttämisen jälkeen.

En aio käydä kylmäprosessia yksityiskohtaisesti läpi, koska hyvät ohjeet löytyvät jo mainitsemaltani nettisivulta sekä monesta muustakin paikasta. Itsekin olen asiasta ohjeet tänne blogiin kirjoittanut. OHP-menetelmästä löytyy lisätietoa saippuafoorumilta. Olen soveltanut tuon ohjeen lisäksi myös Soapnuts ja BellaOnline sivustojen ohjeita.

Reseptinä voi käyttää mitä tahansa saippuaohjetta, jotkut aineet saattavat tosin aiheuttaa massan kuohumista astian yli, kun massaa kuumennetaan. Vettä OHP-menetelmässä käytetään enemmän kuin kylmäprosessissa, koska vettä haihtuu kuumennusvaiheessa paljon. Suositukset vaihtelevat 2,5 – 3,5 välillä, itse olen käyttänyt 2,5-kertaista määrää.

Rasvat kannattaa sulattaa ja saippuamassa valmistaa uuninkestävässä astiassa, jotta myöhemmin ei tarvitse vaihtaa ja liata uutta astiaa. Astian tulisi täyttyä saippuamassasta vain puoleen väliin, jotta massa ei mahdollisesti kuohuessaan valu uunin pinnoille. Astian tulee myös olla alumiiniton. Nyt varsinaiset ohjeet:

1. Laita uuni lämpiämään 100 asteeseen.

2. Valmista haluamasi saippuamassa kylmämenetelmällä kiisselivaiheeseen asti. Älä kuitenkaan lisää mitään ”lisäaineita”, kuten tuoksuja vielä.

3. Laita saippuamassa uuniin 15 minuutiksi, ota ulos ja sekoita hyvin.


Massa ensimmäisen kuumennuksen jälkeen
Ensimmäisen 15 minuutin kuumennuksen jälkeen massa muistuttaa paksua piparitaikinaa, se on hyvin jähmeää ja vaikeasti sekoitettavaa, mutta väriltään ja koostumukseltaan tasaista. Pyörittele sitä mahdollisuuksien mukaan pohjaa myöten.

4. Laita takaisin uuniin 15 minuutiksi, ota ulos ja sekoita hyvin.

Nyt saippuamassa muistuttaa hieman vaseliinia tai omenahilloa, se on hyvin pehmeää ja helposti sekoitettavaa, mutta ei kuitenkaan väriltään läpikuultavaa.

5. Laita massa vielä takaisin uuniin 15 minuutiksi. Sammuta liesi, ota saippuamassa ulos ja sekoita taas huolellisesti.
Massa toisen kuumennuksen (vas.) ja viimeisen kuumennuksen jälkeen (oik.)
Saippuamassa ei ole enää koostumukseltaan paljoakaan muuttunut. muuttanut. Massalle voi nyt tehdä yksinkertaisen lipeätestin: laita vesi valumaan viileälle, ota pieni pala massaa käteen ja pese kätesi. Jos minkäänlaista poltetta ei tunnu, saippuassa ei ole lipeää.

6. Anna massan jäähtyä astiassaan, kunnes pystyt paljain käsin koskemaan astian kylkiin. Lisää haluamasi lisukkeet. Tuoksua tarvitaan korkeintaan puolet siitä määrästä, mitä kylmämenetelmässä käytetään, koska massa ei enää kuumene. Sekoita hyvin.

7. Kaada (tai kaavi) massa muottiin ja tasoittele pinta. Voit tipauttaa muottia pari kertaa pöydälle pieneltä matkalta ilmakuplien poistamiseksi. Muottia ei tarvitse peittää.

8. Kun massa on kovettunut riittävästi, leikkaa saippua paloiksi ja laita palat ilmavaan paikkaan kypsymään.
Suositellut aikarajat kovettumiselle ovat melko laajat, 2 – 12 tuntia raaka-aineista riippuen. Niitä ei kannata turhan tarkasti tuijottaa, koska sopiva kovuus on melko helppoa päätellä. Saippua ei tunnu joustavalta, siltä kuin kovan kuoren sisällä olisi juokseva sisäpuoli. Pinnasta ei jää käsiin selkeää tahmaa, vaikka jonkinlainen pieni nahkeus saattaakin tuntua. Saippua tuntuu siis kauttaaltaan siltä, että se on sopivan pehmeää helposti leikattavaksi mutta riittävän kovaa säilyttääkseen muotonsa. Kannattaa luottaa vaistoihinsa.

Nyt saippualle voi tehdä toisenkin lipeätestin: ota saippua eteesi ja tökkää kielesi siihen kiinni. Jos kielessä ei tunnu poltetta, saippuassa ei ole lipeää. Olen itse saanut pari kertaa raakaa saippuamassaa käsilleni ja lipeän aiheuttaman poltteen kyllä huomaa, se tuntuu ihan palovammalta.

Uunimenetelmällä saa nopeasti aikaan tuloksia, vaikka itse valmistus viekin enemmän aikaa kuin kylmäprosessissa. Hyviä puolia ovat myös saippuan nopea kovettuminen, tarvittavien tuoksujen vähäinen määrä sekä lyhyempi kypsymisaika. OHP-saippua on käyttövalmista jo kahden viikon kypsymisen jälkeen, toki pidempi kypsytysaika lisää hellävaraisuutta, kuten muidenkin kotitekoisten saippuoiden kohdalla.

Erilaiset värisekoitukset tai muut ulkonäköön vaikuttavat seikat on kuitenkin helpompi toteuttaa kylmämenetelmällä, kun massa on juoksevampaa. Lisäksi tietyt tuoksut jähmettävät saippuamassaa, jolloin uunimenetelmällä aikaansaatu jähmeähkö seos voi olla hyvin hankalaa saada muottiin siististi. Kaikkia uunisaippuan karkeampi ulkonäkö ei myöskään miellytä. Kannattaa harkita reseptin mukaan, kumpaa menetelmää haluaa käyttää.

Astiat voi pestä heti valmistuksen jälkeen. Koska saippua on jo valmista, pesuun ei tarvita edes tiskiainetta. Astiat tulisi pestä käsin, koska saippuaa ei saa laittaa astianpesukoneeseen. Itse pesen astiat ensin käsin ja laitan sitten vielä tiskikoneeseen, varsinkin lipeäkattilan ja öljyastiat.


Eukalyptuksen tuoksuinen saippua 10.12.2011

250 g kookosrasvaa
250 g oliiviöljyä
75 g lipeää
188 g vettä
n. 2-3 ml eukalyptuksen eteeristä öljyä

Tein saippuan yllä kuvatulla OHP-menetelmällä. Rasvoiksi valitsin oliiviöljyn lisäksi kookosrasvan, koska se tuo saippuaan kovuutta ja vaahtoavuutta. Kovien rasvojen käyttäminen saattaa myös lyhentää kovettumisaikaa muotissa. Lipeän määrä on laskettu Soapcalcin lipeälaskurin avulla, sen voi laskea myös käsin, mutta laskuri on hyvä apuväline. Vettä laitoin 2,5 kertaa lipeän määrän.

Saippuamassa oli muotissa kovettumassa noin kaksi tuntia, ennen kuin se oli leikattavaa. Kävin kokeilemassa sitä aina välillä, jotta tiesin missä vaiheessa mennään. Leikatut saippuapalat laitoin leivinpaperin päälle kenkälaatikkoon ja kaappiin vielä pariksi viikoksi kypsymään ennen varsinaista käyttöönottoa.


Saippuoita tuli paljon mutta ne ovat melko pieniä, joten seuraavalla kerralla täytyy pienentää maitopurkkimuottia. Käyttämäni maitopurkkimuotti on siitä hyvä, että sen pituutta voi helposti muunnella ja näin ollen muuttaa saippuan kokoa. Tällä kertaa muotissani oli kaksi maitopurkkia sisäkkäin leikattuna sivusta auki. Seuraavalla kerralla teen muuten samoin, mutta lyhennän muottia hieman. En halua pitää purkkia pystyssä, koska kuvittelisin saippuapaloista tulevan siten liian isoja ja hankalia käyttää.

Päivitys 2.12.2012
Kokeilin saippuaa ensimmäisen kerran vajaa viikko sitten. Se vaahtoaa todella ihanasti runsasta, melko pienikuplaista, valkeaa, jopa kermaista vaahtoa. Vartalosaippuaksi se ei minulle valitettavasti sovellu, koska kookosrasva kuivattaa ihoa liikaa. Käytän sitä tällä hetkellä käsien ja hiusten pesuun, josta on lisätietoa palashampoo -tekstissä.

Päivitys 11.12.2012
Käytän saippuaa edelleen hiusten pesuun, tosin se on hieman liian kuivattava hiuksillekin. Siitä on tosin tullut huomattavasti hellävaraisempaa kun aikaa on kulunut, joten uskallan silloin tällöin pestä sillä vartaloakin. Hukkaan tämäkään saippua ei mene! Äitini, jolle annoin myös yhden palan tätä lahjaksi, on kyllä kuulemma tykännyt käyttää saippuaa ihan koko vartalon pesuun, joten se saattaa sopia jollekin, jolla ei ole kuiva iho.

6 kommenttia:

  1. Hei!
    En ole aikaisemmin tehnyt ohp-menetelmällä saippuoita niin pari kysymystä :) Käytitkö samaa kattilaa alusta loppuun? Eli ei tarvitse siirtää uunivuokaan tms. jos kattila vaan kestää uunia? Ja tarvitseeko astian päälle laittaa kansi? Joissakin jenkkiohjeissa oli maininta kannesta.
    Marika :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Marika!
      Käytin ihan samaa kattilaa alusta loppuun. Kattila on ruostumatonta terästä, uunin kestävä (ainakin kokemuksen perusteella) ja riittävän iso jotta se täyttyi massasta vain puoleen väliin asti. Mielestäni on ihan turha vaiva siirtää massa uuteen astiaan, jos tälläinen löytyy käyttöön. En käyttänyt kantta, koska massan mahdollisesti kuohuessa siitä voisi olla jonkinlaista haittaa. Lisäksi "kypsyttämisen" tarkoituksena on myös haihduttaa massasta vettä ja kansi voisi haitata tässä veden tiivistyessä siihen ja valuessa takaisin massaan. Tämä nyt on vain omaa järkeilyä, mutta en kuitenkaan keksi kannen käytöstä mitään varsinaista hyötyä, joten itse aion jatkossakin jättää sen pois.

      En tiedä, mitä raaka-aineita aiot käyttää mutta jotkut aineet tuntuvat reagoivan lämmössä hieman voimakkaammin. Esim. viimeksi kokeilemani hiussaippua, johon tuli kookosrasvan ja oliiviöljyn lisäksi risiiniöljyä, kaakaovoita ja karitevoita. Massa kuohui uunissa n. 3 cm kattilan reunan yli, ei kuitenkaan valunut mihinkään koska koostumus oli niin jähmeä. Saippuasta tuli ihan toimivaa, mutta ei kovin kaunista. Kannattaa siis tarkkailla massaa uunissa ja ottaa tarvittaessa ulos sekoittamista varten. Pari kuvausta ongelmista löytyy noiden muiden OHP-saippuoiden ohjeista, joihin juuri lisäsin OHP-tunnisteet, jotta nekin löytyvät helpommin.

      Poista
  2. Kiitos vastauksesta. Nyt pääsenkin tänään kokeilemaan saippuan tekoa. Mies vaan naureskelee minulle kun keittiö on jo aikamoinen saippuatehdas :D
    Marika

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä mitään, pitäähän kokemuksia jakaa jos niistä joku muukin hyötyy :) Joo, on meilläkin ottanut tämä harrastus vähän tilaa, kun ottaa vielä nuo kaikki voiteet sun muutkin huomioon.. joka viikko varmaan tulee jotain tehtyä. Saippualle ei oo nyt jäänyt oikeen aikaa, kun työ meinaa tunkea vapaa-ajallekin, vaikka uusia hiussaippuoita pitäis taas tehtailla :) Mies on hieman huvittunut, mut aina kiinnostaa tulla kattomaan kun jotain uutta kokeilen :D

      Poista
  3. Hei!
    Tein hiussaippuan sinun eukalyptussaippua ohjeella. Tuoksu oli vaan eri :) Siis tykkään siitä ihan kauheasti shampoon korvikkeena! Ainakin se on sopinut hiuksilleni näin muutaman käyttökerran perusteella. Sähköisyys on hävinnyt, hiukset tuntuvat paksummalta. Olen jopa miettinyt että onko hapanhuuhtelu välttämätön. Ainoastaan ensimmäisen pesun jälkeen tuntuivat hiukset tahmasilta.
    Marika

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Ei hapanhuuhtelu mielestäni välttämätön ole, siitä on apua mahdolliseen tahmaisuuteen. En itsekään ole sitä nyt pariin viikkoon tehnyt ollenkaan. Joskus haluan kuitenkin tehdä huuhtelun ihan sen takia, että siihen voi lisätä muutaman tipan jotain tuoksua, joka sitten jää hiuksiin. Viileä huuhtelu tuntuu olevan tärkeämpi hiusten selvittämisen kannalta, joten sitä en aio jättää väliin. Kylmän veden pitäisi käsittääkseni sulkea hiussuonet. Minustakin tämä saippua oli hyvä palashampoopesun aloituksessa, koska se on aika pesevä. Se saattaa kuitenkin ajan kanssa kuivattaa latvoja jonkin verran, mutta sitten voi vaihtaa hellävaraisempaan tai käyttää hoitoainetta. Nyt olen käyttänyt tuota tekemääni varsinaista palashampoota jo melkein kuukauden, ja se on kyllä ollut hyvä, paljon hellävaraisempi kuin tämä. Itse tekemääni hoitoainetta käytän ehkä kerran viikossa tai kahdessa, sekin on tosin ollut loppu jo jonkin aikaa enkä ole ehtinyt uutta tehdä.

      Poista